Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kuntauudistus toteutetaan kuntalähtöisesti

10.04.2013

Puhe Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 31/2013 vp

Viime sunnuntaina Loimaalla käydessäni yritin parhaani mukaan kuvata hallituksen sote- ja kuntauudistuksen nyt meneillään olevaa vaihetta. Siinä selostaessani taisin jossain välissä näyttää ahdistuneelta, kun selitin näitä vaiheessa olevia prosesseja ja erilaisia välipäätöksiä, aikatauluja ja valmisteluvaiheita. Yksi paikalla ollut, elämän ja kuntapolitiikan kokemusta omaava vanhempi toveri käytti rauhoittavan puheenvuoron. Hän muisteli historiassa tehtyjä aikaisempia suuren mittaluokan poliittisia ratkaisuja ja totesi, että näissä tuppaa menemään aikaa. Isot kokonaisuudet sisältävät valtavan paljon yksityiskohtia ja myös kilpailevia intressejä. Silloin ei auttaisi hosua. Isot asiat vaativat pidemmän ajan, mutta yleensä asiat lopulta selkeytyvät, palaset loksahtavat paikoilleen ja kokonaisuudesta tulee sen suuntainen kuin alun perin tavoiteltiin. Eiköhän tässäkin käy näin.

Enemmän tietysti tarvitaan nyt sitkeyttä, uskollisuutta tosiasioille mutta myös uskoa päämäärään, joka on palvelujen turvaaminen. Hyvä on se havainto tämän päivän keskustelusta, että päämäärästä - palvelujen turvaamisesta - on eduskuntakin yhtä mieltä, vaikka keinoista onkin erimielisyyttä. Paasikiviläinen oppi tosiasioiden tunnustamisen viisaudesta ohjaa sellaiseen nöyryyteen, joka ei ole nöyristelyä tai hurskastelua vaan kantaa hyvää hedelmää oikeiden ratkaisujen muodossa aikanaan.

Tehdessään päätöksen aikaisempien hallitusten kuntauudistuksen jatkamisesta Kataisen hallitus on tarttunut isoon tehtävään. Maisema, jossa uutta yritetään rakentaa, on tavattoman moni-ilmeinen, pirstoutunut ja hajanainen. Sen haltuun ottamisessa ei ihan helpolla pärjää. Kunnista kaksi kolmasosaa on alle 10 000 asukkaan kuntia. Samaan aikaan monien asiantuntijoiden näkemys sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkaan järjestämisen väestöpohjasta ei ole tuo 10 000 vaan se on lähempänä 200 000:ta kuin 100 000:ta. Jänneväli 10 000:n ja 200 000:n välillä on huikea, enkä ihmettele, jos ministeri on joskus vähän huonommin nukkunut tätä miettiessään.

Tähän jännitekenttään ollaan nyt kätilöimässä tulevaisuudessakin toimivaa kuntarakennetta, joka takaisi peruspalvelujen saatavuuden olennaisesti paremmin kuin mikä nyt on tilanne. Vaikein ongelma koskee pääsyä yleislääkärin vastaanotolle terveyskeskuksissa. Parantamisen varaa on, koska nykyinen heikko palvelukyky eriarvoistaa kansalaisia ennätystahtiin. OECD:n raportin mukaan Suomi sijoittuu niiden maiden joukkoon, joissa terveydenhuoltojärjestelmä erityisesti suosii hyvätuloisimpia kansalaisia.

Arvoisa puhemies! Hallitusta on syytetty ylhäältä lähtevästä muutosprosessista, mutta on hyvä muistaa, että hallituskin saa valtansa kansalta. Palvelujen voimakkaaseen parantamiseen tähtäävä kuntauudistus oli yksi eduskuntavaaliteemoista. Edustajat saivat vaaleissa valtakirjan, ja niiden valtakirjojen varaan nykyinen hallitus nimettiin. Olisi outoa, jos hallitus ei kantaisi sille kuuluvaa vastuuta perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien turvaamisessa. Hallituksella on ei vain oikeus vaan velvollisuus olla aloitteellinen.

Kuntauudistusta ei kuitenkaan toteuteta hallituksen päätöksin. Käsillä oleva lakiesitys ei ole kuvaus kuntarakenteesta, johon kunnat lain nojalla määrättäisiin. Lakiesitys pitää sisällään kuvauksen ja säädösehdotukset prosessista, johon kunnat velvoitetaan, jotta kunnat saisivat oman päätöksenteon pohjaksi riittävän määrän tietoa. Valtioneuvosto puuttuu kuntien toimintaan - ei määräämällä uutta kuntarakennetta vaan asettamalla kunnille selvitysvelvollisuuden, velvollisuuden hankkia tietoa yhdessä. Valtioneuvosto jättää kuntien yhdistymistä koskevat ratkaisut kuntapäättäjien, vaaleissa valittujen kunnanvaltuutettujen, harkittavaksi. "Lakiesityksellä ei laajenneta valtioneuvoston toimivaltaa päättää yleisesti kuntien yhdistymisistä kuntien valtuustojen sitä vastustaessa."

Lakiesityksen mukaan siis kuntauudistuksen prosessi toteutetaan kuntalähtöisesti. Lakiesityksessä on varsin pitkästi selostettu lain vaikutuksia, niin kuin yleensä lakiesityksessä tehdään. Osion alussa tosin todetaan, että vaikutuksia ei voida tarkkaan arvioida, koska uusi kuntarakenne ei seuraa suoraan lakiesityksen hyväksymisestä. Tämä lakiesitys ei johda automaattisesti tietynlaiseen kuntarakenteeseen. No, tämä jos mikä kertoo, että kyseessä ei ole pakkoliitoshanke. Mitään ruusutarhaa ei suomalaisille luvata, ei kunnille, ei kuntalaisille, vaikka kuntarakenne muuttuisi suurestikin. Mutta ehkä vähän vähemmän verta, hikeä ja kyyneleitä tarvitaan, jos rakenteet saadaan tukemaan nykyistä tehokkaammin peruspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta.

Arvoisa puhemies! Nyt on aika viedä tämä osa prosessia eteenpäin ja toivottaa sitkeyttä ja kärsivällisyyttä sinne kuntakenttään. Kyllä se siitä.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu