Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Verokevennys ei yksin tuo lisätuotantoa

09.04.2013

Puhe Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 VNS 3/2013 vp

Hallitus yllätti kehyspäätöksellään. Hallitus yllätti kaikki tällä kehyspäätöksellään, osinkoverotuksen osalta myös itsensä, mutta hallitus nöyrtyi korjaamaan kiireessä syntyneen virheensä. Ennalta arvioitiin, että yhteisöveron alentamiseen oli paineita. Itse arvelin, että vero laskisi johonkin 22 prosentin tienoille. Tiedettiin myös, että monet kansalaiset ja pk-yrittäjäsektori pelkäsi tosissaan arvonlisäveron korottamista.

Hallitus oli ajatellut toisin. Se oli valinnut näkökulmaksi kasvun ja työllisyyden vahvistamisen. Se halusi luoda suotuisat edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle. Niinpä tarkastelun alle otettiin koko yritysverotus. Yhteisöveron lisäksi radikaalin arvioinnin kohteeksi tulivat myös osinkoverotus ja hallituksen aikaisemmat päätökset yritysten verokannustimista. Harkinta tuotti rohkean ratkaisun, jossa yhteisöverotus lasketaan 20 prosenttiin ja kaikki osinkotulot laitetaan verolle.

Linjauksella rohkaistaan kasvuhakuisten yritysten syntymistä. Osinkoverotuksen osalta nyt päästään irti kokonaan verottomista pääomatuloista. Hallituksen aikaisemmin aloittama linja terävöityi. Osinkoverotuksen taso pidetään kuitenkin sellaisena, että pääomien sijoittaminen yritystoiminnan ylläpitämiseen on sijoituksena kilpailukykyistä. Suomi vastaa nyt naapurimaiden haasteeseen yritysten ja investointien houkuttelemisessa maahan. Toivotaan, että tie investointeihin on nyt riittävän sileä, jotta raha tulee tänne luomaan työpaikkoja.

Yritysten toiminnan ja kasvun kannalta on kuitenkin paljon merkityksellisempää se, mitä tapahtuu Euroopan taloudessa, meidän yhteisellä talousalueellamme. Ilman talouskasvun synnyttämää kysyntää eivät yritykset voi merkittävästi lisätä tuotantoaan, vaikka verotuksen keventäminen pienentäisikin tuotantokustannuksia.

Epävakautta tilanteeseen luo se, että syksyllä on edessä haasteellinen työmarkkinakierros. Ei näytä siltä, että keskitettyä ratkaisua ja raamisopimusta oltaisiin innolla valmistelemassa. Niinpä riskinä on, että liittokierrosten kautta päädytään, niin kuin viimeksikin, kustannustason nousuun, jonka seurauksena vientialat menettävät kilpailukyvyssä sen, minkä ne yhteisöveron alentamisessa voittivat. Hallituksen tuleekin pitää nyt keskusteluyhteyttä työmarkkinaosapuoliin siltä varalta, että ymmärrys palkansaajien ostovoiman turvaamisesta kuitenkin halutaan yhdistää vientialojen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Se, että osinkoverotus edelleenkin jää korkealla tulotasolla merkittävästi alhaisemmaksi kuin samalla tasolla ansiotuloverotus, on seuraus siitä, että elämme markkinataloudessa. Tässä talousjärjestelmässämme joudumme houkuttelemaan kasautuneita pääomia, ovat ne sitten suurempia tai pienempiä, yksityisen yritystoiminnan rahoittamiseen, investointeihin, tekemällä sijoitustoiminnasta kannattavaa.

Isojen pääomatulojen korkeampi veroaste tuntuisi palkansaajan näkökulmasta oikeudenmukaisemmalta, mutta se olisi omiaan johtamaan pääomien hakeutumiseen toisenlaisiin sijoituksiin muualle. Tällöin edellytykset yritysten syntymiselle ja kasvulle heikkenisivät olennaisesti. Verojärjestelmän kokonaisuuden rakentaminen tässä talousjärjestelmässä on tasapainoilua tasa-arvon ja kannustavuuden välillä. Ratkaisut ovat poliittisia. Ne kertovat siitä, millä tavalla kulloinenkin hallitus omista poliittisista lähtökohdistaan tekee johtopäätöksiä toimintaympäristönsä ilmiöistä.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottaminen tässä matalan, hitaan kasvun tilanteessa pakottaa myös kipeisiin menoleikkauksiin, joista tänään on täällä keskusteltu, ja tärkeätä keskustelua onkin käyty. Erityisiä huolenaiheita ovat kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotusten jäädyttäminen. Hallitus pitää kiinni päätöksestään olla leikkaamatta perusturvasta. Tämä linja on perusteltu ja sosialidemokraattien tukema. Samalla kuitenkin säästöpaine kohdistuu koulutuspuolella erityisen kovana. Mielestäni on selvää, että nyt mennään kyllä jo sietokyvyn rajoilla, jos ylipäänsä isoilta ja kauaskantoisilta vahingoilta halutaan välttyä koulutussektorilla.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu