Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Viholliskuvat eivät kuulu Ylen strategiaan

27.04.2013

Mielipide Helsingin Sanomat

Päätoimittaja Ari Valjakan huolenilmaisu lehdistön julkaisuvapaudesta (HS 26.4.) ansaitsee kommentin. Valjakka syyttää poliitikkoja siitä että nämä ”kaventavat olennaisesti vapaan lehdistön mahdollisuuksia hoitaa tehtäväänsä”. Lisäksi Valjakka väittää, että ”Yleisradion poliittiselta johdolta on turha odottaa suomalaisen median kokonaisuutta ymmärtävää käytöstä.”

Hallintoneuvoston ja myös eduskunnan selkeä tahto on, että maassa on monipuolinen, kotimainen media. Ylellä on julkisen palvelun mediayhtiönä oma tehtävänsä tässä. Kaupallisen median ja Ylen tehtäväkentät ovat osin päällekkäisiä. Tämän lisäksi Yle kykenee ja sen tulee julkisen rahoituksen takia hoitaa tehtäviä, joihin kaupallisella medialla ei ole mahdollisuuksia. Vaikka yleisöistä kilpaillaankin, pyrkii Yle lisäämään yhteistyötä kaupallisen mediakentän kanssa. Yhteistyöhön kuuluu myös kritiikin vastaanottaminen ilman että puhutaan viholliskuvista.

On helppo yhtyä Ari Valjakan huoleen kaupallisen median tämän hetkisistä kannattavuusongelmista. Hallitusneuvotteluissa 2011 päätetty alv. korotus osui pahaan kohtaan, kun ilmoitusmyynti heikosta taloussuhdanteesta johtuen samaan aikaan romahti. Mutta on rehellistä todeta, ettei alv.-korotus ole ainoa syy kaupallisen median kannattavuusongelmiin.

Yle toimii nyt verorahoitteisesti. Yleinen suuntaus yhteiskunnassa on, että julkisilla varoilla kerättyjen tietovarantojen tulee olla kaikkien saatavilla. Yle pyrkii omalta osaltaan edistämään tätä. Uusi laitesidonnaisuudesta irrotettu rahoitus tekee mahdolliseksi käyttää entistä paremmin kaikkia sähköisiä jakelukanavia tiedon jakamiseen. Sisältöjen vapauttaminen ei kavenna lehdistön julkaisuvapautta. Pikemminkin se luo kaupalliselle puolelle uusia mahdollisuuksia journalismin ja sisältöjen syventämiseen. Syvällisen journalismin ja vahvojen sisältöjen tuottaminen on kaikkea laatumediaa yhdistävä haaste.

Viestintäpolitiikan suuri linja 80-luvulta tähän päivään on ollut nimenomaan kilpailun vapauttaminen - eikä vain julkisen palvelun erityinen suojelu. Vapauttaminen on koskenut radiotoimintaa 80-luvulla, televisiotoimintaa ja toimilupamaksujen poistamista 90-luvulla ja television digitalisoinnin yhteydessä systemaattisesti toteutettuja mahdollisuuksia ansaita kaupallisilla mediamarkkinoilla tämän jälkeenkin.

Toisin kuin Valjakka väittää, hallintoneuvoston tehtävänä ei ole siunata Ylen hallituksen tai operatiivisen johdon esityksiä. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu valvoa, että Yle hoitaa sille kuuluvaa julkisen palvelun tehtävää. Uusi Yleisradiolaki korostaa hallintoneuvoston asemaa Ylen johdosta riippumattomana elimenä. Hallintoneuvoston riippumatonta asemaa kuvastaa hallintoneuvoston juuri tekemä päätös, jolla se ensimmäistä kertaa historiassaan rekrytoi avukseen julkisen palvelun asiantuntijan. Hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia siitä, että Yle tekee niitä asioita, joita sen lain mukaan tulee tehdä ja ettei se siirry tekemään asioita, jotka eivät sen tontille kuulu.

Hallintoneuvosto ei kuitenkaan ole ohjelmaneuvosto. Sen asiana ei ole ohjata journalistisia painotuksia tai päättää ohjelmasisällöistä. Ylen taloudellinen ja poliittinen riippumattomuus on eduskunnan ja hallintoneuvoston mielestä itseisarvo.

Hallintoneuvostossa ovat jäsenet toistuvasti korostaneet Ylen alueellisen toiminnan arvoa. On haluttu varmistaa aluetoimitusten riittävä toimintakyky. Alueiden näkymisellä on suuri merkitys demokratian toteutumiselle. Myös laki velvoittaa Yleä tarjoamaan palveluitaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Uskon että alueellisella tasolla on jatkossakin tarvetta ja tilaa aluelehdistölle ja paikallislehdille, jotka ovat Yleäkin paremmin selvillä alueellisista ja paikallisista asioista.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu