Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Hallitus luo uskoa tulevaan

01.05.2013

Juhlapuhe Loimaa

Vappu on työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Loimaan seutu on tunnetusti paikkakunta, jossa annetaan suuri arvo työn teolle ja opinnoille. Ylioppilaiden ohella juhlivat ammattiin valmistuneet nuoret sitä, että tutkinto antaa tukevat jalansijat oman tulevaisuuden rakentamista varten. Elämässä on pyrittävä eteenpäin, on ajattelutapa, joka mielestäni kuvaa tämän seudun henkistä ilmapiiriä. Yrittäminen, ponnistelu, uuden rakentaminen ja omien taitojen kehittäminen kuuluvat tähän ilmapiiriin.

Loimaalla eletään vahvasti ja täällä tiedetään myös, että maailmaa on muuallakin. Junaradalla on ollut valtava merkitys paikkakunnan kehittymiselle. Aikana, jolloin henkilöauto oli harvinaisuus, ratayhteys toi ihmisille vallankumouksellisen liikkumavapauden. Tavallisen loimaalaisen oli mahdollista tulla ja mennä, viedä ja hakea kokemuksia, tietoa ja näkemyksiä.

Edistys lepää tulevaisuuden uskon varassa. Tänä päivänä tulevaisuuden usko on koetteella monin tavoin. Tulevaisuuden uskoa on koeteltu toki ennenkin. Suomalaisen työväenliikkeen syntyaikana 1900-luvun alussa usko oli kovilla, kun Venäjän sortotoimet kurittivat maatamme ja nujersivat mieliä. Tulevaisuuden usko oli koetuksella, kun köyhyys, puute ja nälkä ahdistivat ihmisiä itsenäisyyden aikamme kynnyksellä. Toivottomuus kääntyi epätoivoiseksi yritykseksi muuttaa yhteiskuntajärjestystä aseellisen vallankumouksen keinoin. Verisessä sisällissodassa ja vankileireillä tuhannet menettivät tulevaisuutensa kokonaan.

Tulevaisuuden usko oli koetteella myös talvi- ja jatkosodassa. Isänmaan tulevaisuus vapaana ja itsenäisenä oli vakavasti uhattuna. Ulkopuolinen uhka kuitenkin yhdisti eri yhteiskuntaluokkia ja väestöryhmiä. Vaikka uskoa koeteltiin, löytyi riittävän selkeä ja riittävän yhteinen tahto niin, että maan itsenäisyys kyettiin säilyttämään.

Menetykset olivat suuria, etenkin heidän kohdallaan, jotka joutuivat jättämään kotinsa rauhansopimuksen vaatimien alueluovutusten takia. Mutta yleinen kokemus kuitenkin oli, että pahin oli kyetty välttämään. Sotien jälkeen virisi voimakas halu uskoa tulevaisuuteen. Oli kansakuntana pelastuttu äärimmäiseltä kohtalolta. Tulevaisuutta oli jälleen mahdollista mielekkäästi rakentaa. Työ ja ponnistelu jälleenrakentamisessa ja yhteiskunnan kehittämisessä aineellisella ja henkisellä puolella antoivat merkityksen ihmisten elämälle.

Hyvät kuulijat

Tämän päivän huolet ovat toisenlaisia, mutta silti vakavia. Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta köyhyys näyttää silti kasvavan. Ruokajonoista näyttää tulleen pysyvä osa rikkaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmää. Köyhä ei voi enää salata köyhyyttään. Yksilön köyhyydestä on tullut julkista.

Terveyspalvelut ovat monipuolisemmat kuin koskaan. Yksityinen terveydenhuolto ja työterveys ovat kehittyneet vahvoiksi. Mutta samalla tavallinen ihminen joutuu jonottamaan toivottoman kauan pääsyä terveyskeskukseen. Se, jolla on hyvin saa lisää hyvää, mutta se jolla on vain vähän, ei saa juuri mitään.

Asuntomessujen näytteillä oleva kodit ovat yhä isompia ja hienompia, mutta silti iso osa suomalaisista lapsiperheistä asuu hyvin ahtaasti. Uusia koteja rakennetaan kaiken aikaa, eikä niitä kaikkia ole helppo myydä, kun hinnat nousevat niin korkeiksi. Mutta vaikka uusia koteja syntyy, silti on huutava pula siedettävän hintaisista asunnoista, joiden vuokran pystyisi pienipalkkainen työntekijä tai opiskelija maksamaan.

Työelämässä kiire ja työn kuorma lisääntyvät heillä, joilla on työpaikka. Samaan aikaan suuri joukko ammattitaitoista ja koulutettua väkeä jää vaille työtä. Työmahdollisuuksien jako ei mene tasan tässä yhteiskunnassa. Tämä merkitsee sitä, että tulevaisuuden eväät jaetaan ihmisille hyvin epätasaisesti.

Yksilön tulevaisuuden uskoa koettelee kenties eniten se, kun omilla ponnisteluilla ei kykene parantamaan omaa tilannettaan tai rakentamaan tulevaisuuttaan. Tulevaisuuden uskoa syö myös se, jos huomaa epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden koko ajan kasvavan. Tulevaisuuden uskoa murentaa se, jos näyttää siltä, että maailma menee koko ajan vain entistä huonompaan suuntaan.

Hyvät kuulijat

Valtiovallan tehtävä on vahvistaa kansalaisten uskoa tulevaisuuteen. Usko tulevaisuuteen ei kuitenkaan synny pelkästään puheista. Ei siitä, että vakuutetaan kansalaisille, että kaikki on hyvin ja kyllä tämä tästä. Myönteisyys on tärkeä asia, mutta myönteisyyttä on vaikea tartuttaa, jos konkreettinen arjen todellisuus puhuu päinvastaista kieltä. Pääministeri Katainen on korostanut positiivisuuden tärkeyttä, mutta tärkeämpää kuin myönteisyyden korostaminen on johtaa hallitusta niin, että ongelmien kanssa painivien ihmisten arki alkaa helpottua.

Hallitukselta kaivataan nyt tekoja, jotka vahvistavat ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Viime eduskuntavaalien jälkeen sosialidemokraatit suostuivat hallitusvastuuseen. Lähdimme hallitukseen, koska uskomme, että hallituksesta käsin on helpompi tehdä tulevaisuuden uskoa vahvistavia tekoja kuin oppositiosta käsin. Neljä vuotta oppositiossa viime vaalikaudella osoitti, miten vähän voidaan tehdä työtä suomalaisten hyväksi oppositiosta käsin.

Lähdimme hallitusvastuuseen, koska halusimme turvata eläkkeet. Koska halusimme lisätä rikkaiden ja keventää köyhimpien veroja. Koska halusimme luoda työmahdollisuuksia niille, jotka ovat työtä vailla. Halusimme myös pysäyttää valtion velkaantumisen, jotta velka ei painaisi seuraavia sukupolvia kohtuuttomasti.

On väitetty, ettei hallitus ole saanut mitään aikaan. Väite on virheellinen ja pahansuopa. Taipaleensa puoleen väliin mennessä hallitus on toteuttanut tai laittanut liikkeelle 80 prosenttia hallitusohjelmassa luvatuista toimenpiteistä. Vaikka moni tärkeä asia onkin vielä kesken, on hallitus saanut myös paljon aikaan. Ei vähiten sosialidemokraattien ansiosta.

Ensinnäkin, verotusta on muutettu oikeaan suuntaan. Tehdyt veropäätökset kaventavat tuloeroja. Työtulo- ja perusvähennyksiä on korotettu. Pienituloisille jää hieman enemmän käteen. Yli 100 000 ansaitsevilta peritään aikaisempaa korkeampi ns. solidaarisuusvero. Kaikkein suurimpia perintöjä verotetaan jatkossa aikaisempaa enemmän. Pääomatulojen verotusta on kiristetty ja suuremmille pääomatuloille on säädetty lisäkiristys. Tämä kaventaa tuloeroja jo nyt, mutta isompi vaikutus valtion tuloihin tällä kiristyksellä on sitten, kun pääomatuloja aletaan noususuhdanteessa maksaa entistä enemmän. Valtion talouden tasapainottamiseen tarvitaan lisää verotuloja. Niitä kerätään etupäässä suurituloisimmilta.

Kuluneen kevään tärkeisiin päätöksiin kuuluu myös yritysten verotuksen ja osinkoverotuksen uudistaminen. Työllisyyden kannalta ydinasia on, millaisena yritykset näkevät tulevaisuuden. Yritysten tulevaisuuden uskolla on suuri merkitys sille, miten paljon ne suunnittelevat ja rakentavat uutta ja miten paljon haluavat palkata työntekijöitä. Hallitus päätti hyvin vahvalla keinolla rohkaista yrityksiä uskomaan tulevaisuuteen. Siksi päädyttiin alentamaan yritysten maksamaa yhteisöveroa 24,5:stä 20 prosenttiin. Samalla uudistettiin osinkoverotusta niin, että myös se osaltaan kannustaisi yritysten omistajia kasvattamaan yritystä ja sen myötä luomaan uusia työpaikkoja.

Veroratkaisujen vaikutukset eivät tietenkään näy heti. Verotuksen lisäksi yritykset arvioivat, miten niiden tuotteille on ostajia kotimaassa tai ulkomailla. Kun kysyntä on kovin heikkoa, ei tuotannolle ole edellytyksiä. Vientiyritysten toiminta riippuu suuresti siitä, miten Euroopan maiden talous kehittyy. Siksi juuri nyt on monilla yrityksillä vaikeuksia ja uutiset yt-neuvotteluista ja työpaikkojen menetyksistä ovat lähes jokapäiväisiä. Ministeri Ihalainen on viisaalla tavalla muistuttanut, että irtisanomisia parempi tapa olisi suhdannekuopassa turvautua lomautuksiin. Nousukauden tullessa työntekijät olisivat helposti otettavissa takaisin, kun tarvitaan. Lomautus sitä paitsi varjelisi paremmin tulevaisuuden uskoa kuin irtisanominen.

Toiseksi, sosialidemokraatit ovat hallituksessa tehneet työtä perusturvan puolesta. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostettiin 100 eurolla. Työmarkkinatuesta poistettiin vihdoin puolison tuloihin liittyvä tarveharkinta. Toimeentulotuen perusosaa on nostettu. Sotien veteraaneille annettavaa avustusta on nostettu ja kuntoutuksen määrärahoja on lisätty. Kevään vaikeat säästöpäätökset toteutettiin niin, että perusturvaa ei leikattu. Pienten lasten perheiden elämää helpotetaan, kun käyttöön otetaan joustava hoitoraha ja päivähoitomaksu. Ne helpottavat koteja yhdistämään puolipäiväisen työn ja osittaisen päivähoidon. Sekä lapsi että vanhemmat hyötyvät tästä. Kahden kuukauden päästä voimaan tuleva vanhuspalvelulaki tuo kauan kaivattua parannusta ikääntyneiden ihmistenarkeen ja huolenpitoon.

Kolmanneksi, hallitus lisää uskoa tulevaisuuteen toteuttamalla nuorten yhteiskuntatakuun. Kysymys nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksista on kaikkein suurimpia yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä Suomessa että Euroopassa ja myös kansainvälisesti. Suomi on tunnetusti vahvan koulutuksen maa. Meillä on yli satavuotinen perinne, että kaikki pojat ja tytöt pääsevät koulutukseen. Samalla on kuitenkin yli satatuhatta nuorta ja nuorta aikuista on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tiedämme, että matala koulutustaso on eräs keskeisimpiä syitä sille, että henkilö jää työttömäksi. Ammattitaidon ja koulutuksen puute myös pitkittää työttömyyttä, kun uutta työpaikkaa tai jatko-opintomahdollisuuksia ei löydy. Ratkaisevaa on se, mitä nuorelle tapahtuu kun peruskoulu ja oppivelvollisuus päättyvät. Hallituksen eri ministeriöiden yhdessä työstämä nuorisotakuu hanke pyrkii siihen, että yksikään nuori ei joudu hukkaan. Nyt tällaisia hukkaan joutuneita nuoria on nelisenkymmentä tuhatta. On arvioitu että kustannukset nuorten syrjäymisestä ovat yhteiskunnalle jopa 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Nuorisotakuu tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Jos nuori ei kykene ottamaan vastaan mitään näistä, hänelle järjestetään kuntoutus. Muistan hyvin, miten hallitusohjelmaneuvottelussa halusimme työryhmässäni varmistaa, ettei yksikään nuori joutuisi hukkaan. Siksi kuntoutusmahdollisuus otettiin mukaan. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Nuorisotakuun toteuttamisessa valtio ja kunnat ovat päävastuussa. Mutta tärkeä tehtävä on myös järjestöillä, erilaisilla yhdistyksillä ja seuroilla sekä yrityksillä ja elinkeinoelämällä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus tarvitsee tuekseen riittävän määrän vastuuntuntoisia yrityksiä. Kaikkien on ymmärrettävä, ettei kyse ole vain rahasta vaan yhteiskunnan tulevaisuudesta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi tarvitaan määrätynlaista maanpuolustushenkeä ja jälleenrakentamisen ideologiaa. Erilaisia intressejä ja etuja yhteen sovitettaessa on varmistettava, että nuorten asema turvataan. Tarvitaan tukevat jalansijat heille, jotta he niiltä ponnistaen pääsevät rakentamaan omaa elämäänsä ja samalla suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus rahoittaa nuorisotakuuta 60 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi kuntien osuus on merkittävä.

Neljänneksi, vaalikauden kärkitavoitteisiin kuuluu terveydenhuollon parantaminen. Sosialidemokraattien mielestä kansalaisten eriarvoisuus on erityisen korostunut terveydenhuollossa. Ne, joilla on riittävän paksu lompakko, menevät yksityiselle lääkäriasemalle silloin, kun tarvitsevat apua. Ja he saavat avun nopeasti. Jotkut toiset taas ovat työterveyspalvelujen käyttäjiä. Hekin saavat avun nopeasti. Mutta kolmas ryhmä, joka joutuu hakemaan apua terveyskeskuksesta, saa odottaa sitä pitkään. Ja tämä kolmaskin ryhmä on maksanut ja maksaa osuutensa veroista. Miksi hän ei siis saa kunnollista apua, moni kysyy oikeutetusti.

Jotta terveyspalvelut jatkossa olisivat kaikkien saatavilla, on hallitus käynnistänyt tuon sote-hankkeen ja kuntauudistushankkeen. Tarkoituksena ei ole siirtää kunnilta valtaa Helsinkiin eduskunnalle. Tarkoitus on, että terveyskeskusten voima ja monipuolisuus paranevat ratkaisevasti. Niistä tulee korkean terveysosaamisen keskuksia, joista löytyy riittävästi lääkäreitä joka lähtöön. Niistä tehdään kiinnostavia ja monipuolisia työpaikkoja, joihin lääkärit ja hoitajat mielellään hakeutuvat töihin. Pitkät jonotusajat jäävät historiaan ja kansalainen saa useimmiten todellisen avun vaivaansa pelkän lähetteen sijasta.

Sote-hanke ei tarkoita, että vanhat sairaalat revitään alas ja tilalle rakennetaan uusia. Kyse on toiminnan järjestämisestä uudella ja tehokkaammalla tavalla. Tämä on mahdollista vain isommassa yksikössä, suuremman väestöpojan alueella. Tästä ovat kaikki asiantuntijat yhtä mieltä. Avoinna on se kysymys, miten kuntauudistus hienolla tavalla yhdistetään tähän asiaan. Muodostuuko meille suurempia kuntia vai hoidetaanko homma kuntien yhteistyöllä? Tällöin oma vaakuna säilyy, mutta hallinnon hoitamiseen tarvitaan enemmän aikaa ja rahaa. Kuntajakolain mukaan päätösvalta tästä kuuluu kuntien valtuustoille. Hallitus ei muuta kuntarakennetta vastoin valtuustojen kantaa.

Viidenneksi, sosialidemokraatit ovat hallituksessa saaneet liikkeelle laajan asuntopoliittisen ohjelman. Hallitus tukee kohtuuhintaiseen asumiseen tähtäävää rakentamista 150 miljoonalla eurolla. Valtion omistama Kruunuasunnot ryhtyy rakennuttamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulla, jossa asuntopula on pahin. Tämä on teko, joka luo uskoa tulevaisuuteen.

Hyvät kuulijat

Sosialidemokraattinen puolue on osa eurooppalaista ja kansainvälistä poliittista liikettä. Me ponnistelemme, jotta meidän yhteiskuntamme, Eurooppamme ja koko maailma olisi tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi ja jotta kansanvaltainen, demokraattinen valtiomuoto vahvistuisi kaikkialla. Kansanvaltaa uhkaavat sekä yksinvaltaisen poliittiset järjestelmät että kansallisten ja ylikansallisten suurten pääomien omistajien valta.

Havainnot USA:n ja Euroopan velka- ja pankkiriisien syistä osoittavat, että vapaat markkinat johtavat suuriin tuhoihin ellei niiden toimintaa valvota ja säädellä. Vapaa markkinatalous ilman kontrollia johtaa yksien ihmisten ahneuden takia siihen, että toiset joutuvat maksamaan syntyneet vahingot, jotta elämä voisi jotenkin jatkua. Kuva markkinatalouden epäonnistumisesta on selkeä. Asuntobuumissa rakennetut asunnot rapistuvat purkukuntoon myymättöminä samaan aikaan kun työttömiä ihmisiä häädetään kodeistaan kadulle pahvilaatikoissa yöpymään. Espanjassa, Irlannissa, meidän Euroopassamme, tänään.

Vapaa markkinatalous tuottaa kasvua ja kehitystä, mutta se on sokeudessaan pohjimmiltaan epäsosiaalinen talousmekanismi. Se välittää yksilöstä vain niin kauan kuin siitä on sille itselleen etua. Se ei ole vain näkymätön käsi vaan myös sokea käsi, joka usein erehtyy pahoin. Sosialidemokraattinen liike ylläpitää yhteisöllisiä, sosiaalisia tavoitteita kotimaassa, Euroopassa ja maailmassa. Me teemme työtä, jotta elämän arvokkuus ei olisi siinä, miten minä voin hyötyä toisesta ihmisestä vaan siinä, miten me yhdessä voimme tehdä elämästä paremman.

Hyvät ystävät

Meillä on edelleen työtä Suomessa ja Euroopassa. Tätä liikettä ja puoluetta tarvitaan. Jotta olisi niitä tekoja, joilla luodaan uskoa tulevaisuuteen.

Lopuksi toivotan kaikille iloista Vappua!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu