Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Sdp korostaa siviilikriisinhallintaa

07.05.2013

Sos.dem. ryhmäpuhe Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2012 VNS 6/2012 vp

Suomessa on perinteisesti ajateltu, että kaltaisellamme pienellä maalla voi olla vain yksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Turvallisuusympäristömme on muuttunut perin pohjin parin viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta silti on edelleen tärkeätä tavoitella mahdollisimman laajaa poliittista yhteisymmärrystä turvallisuuden ja puolustuksen kysymyksissä. Onkin arvokasta, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö selonteosta on yksimielinen.

Vuonna 2001 eduskunta kävi lähetekeskustelun turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta vain kuusi päivää ennen kaksoistornien sortumista. Sosialidemokraatit totesivat tuolloin, että välittömän sodan uhan sijaan ovat kasvavan keskinäisen riippuvuuden maailmassa tulleet muunlaiset uhat, kuten äkillisten ympäristökatastrofien mahdollisuus, ihmisoikeusloukkaukset ja terrorismi. Näistä uudenlaisista uhista totesimme: "Niitä on vaikeaa, itse asiassa mahdotonta, torjua perinteisen voimapolitiikan keinoin. Sen sijaan niiden torjuminen edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Hyvä turvallisuuspolitiikka yhdistääkin kansainvälisen yhteistyön ja varautumisen kielteisiin käänteisiin. Tämä yhtälö on hyvä muistaa, kun katselemme eteenpäin."

Tänään käsittelyssä olevassa selonteossa tarkastellaan ansiokkaasti keskinäisen riippuvuuden lisääntymistä. Yksikään supervalta tai pienempi valtio ei voi nykymaailmassa taata kansalaistensa turvallisuutta, taloudellista hyvinvointia tai elämisen laatua käpertymällä sisäänpäin, vaan tarvitsee monenkeskistä yhteistyötä. Keskinäisriippuvuus on kuitenkin jännitteinen kansallisen riippumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen tavoitteen kanssa. Erityisesti tätä jännitettä - riippumattomuuden, riippuvuuden, liittoutumattomuuden välistä kysymystä - olisi ollut selonteossa hyvä syvemmin analysoida.

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota laajan turvallisuuskäsityksen suppeaan tarkasteluun selonteossa. Sosialidemokraatit tukevat valiokunnan esitystä, että selonteosta kehitettäisiin jatkossa kokonaisvaltainen turvallisuusstrategia, joka ohjaa tasapainoisesti kaikkien turvallisuuden alalla toimivien hallinnonalojen ja niiden voimavarojen kehittämistä. Selonteon laadinnassa kunnianhimoa on nostettava ja pyrittävä irti siitä, että toimintalinjauksissa edelleen korostuvat puolustushallinnon ja kriisinhallinnan kehittäminen. Sekä lausuntovaliokuntien kannanotoissa että asiantuntijakuulemisissa painotetaan, että laaja turvallisuus edellyttää koko valtionhallinnon osallistumista.

Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristön muutoksissakaan Suomen ei pidä unohtaa vanhaa totuutta, että harjoitetulla ulkopolitiikalla on turvallisuutemme kannalta suuri merkitys. Sillä, että olemme rauhantahtoisia, luotettavia, johdonmukaisia emmekä uhkaa ketään, luomme pohjaa kansalliselle turvallisuudelle.

Rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa Suomi on ollut kokoonsa nähden suuri toimija. Operaatioihin osallistumisella on tärkeä tehtävä myös osana turvallisuuspolitiikkaamme. Lisäksi ne merkitsevät, että kannamme konkreettisesti yhteistä vastuuta globaalin vakauden edistämisessä. SDP katsoo, että siviilikriisinhallinnalla tulee olla etusija sotilaalliseen kriisinhallintaan nähden, vaikka molempia tarvitaan demokraattisen ja toimivan yhteiskuntarakenteen sekä sitä kautta pysyvän rauhan luomisessa.

Siviilisektoriin resursoimalla voidaan parhaiten vähentää kriisien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä. Sotilaallisen kriisinhallinnan roolina on luoda edellytyksiä siviilikriisinhallinnalle, jotta toivottuja tuloksia saavutettaisiin. Rauhanturvaamisessa tavoitteena tulisi olla meidän aktiivisuutemme palauttaminen lähelle menneiden vuosien lukuja, sillä nyt suomalaisten rauhanturvaajien määrä on osittain taloudellisistakin syistä pudonnut reippaasti. Tästä ei saa tulla pysyvää asiantilaa, joka olisi samalla ikävä signaali kansainväliselle yhteisölle meidän sitoutuneisuudestamme tai sen puutteesta. Laaja turvallisuuskäsite edellyttää myös laajaa vastuuta.

Arvoisa puhemies! Lähiympäristömme osalta selonteon painotus pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön saa sosialidemokraattien tuen. Alueellinen yhteistyö vahvistaa nykyistä vakautta ja edistää vastaamista laajan turvallisuuden haasteisiin. Aktiivinen mukanaolo kehittyvässä puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä eri toimijoiden kanssa sen eri muodoissa antaa olennaista tukea kansallisestakin turvallisuudesta huolehtimiseen. On selvitettävä ennakkoluulottomasti, millaista tukea ja millaista lisäarvoa Suomen puolustuksen kehittäminen saa kansainvälisestä yhteistyöstä.

Tiiviimmän yhteistyön lisäksi Suomen pitää rohkeasti tavoitella omaa eturivin osaamista muun muassa kyberturvallisuudessa, jota ulkoasiainvaliokunta perustellusti esittää yhdeksi lähivuosien turvallisuuspoliittisista painopisteistä. Tämä uhka on vakava, ja kyberturvallisuusstrategian laatiminen on äärimmäisen asianmukainen hanke. Tehokkaan kyberpuolustuksen aikaansaamiseksi lainsäädännön muutoksiakin todennäköisesti tarvitaan. Siinä lainvalmistelussa on syytä muistaa, että kansalaisten perusoikeuksista on pidettävä kiinni myös kyberaikana.

Keskeinen kehittämisen paikka selonteossa on Venäjä-analyysissä. Jo parlamentaarinen kontaktiryhmä korosti kannanotoissaan Venäjän keskeistä merkitystä Suomen turvallisuudelle ja esitti, että Venäjän tilannetta ja politiikkaa tulisi selonteossa käsitellä kokonaisuutena ja syvällisesti. Selonteossa ei kuitenkaan ole käsitelty riittävän laajasti Venäjän puolustusvoimien uudistusta, energiamarkkinoiden muutosta ja Venäjän politiikkaa Itämerellä. Ulkoasiainvaliokunta piti lisäksi selonteon arvioita Venäjän demokratiakehityksestä liian yleisluontoisina ja puutteellisina.

Arvoisa puhemies! Selonteon käsittelyssä suurimman työn yhteisymmärryksen löytämiseksi valiokunnassa vaativat puolustusmäärärahoihin liittyvät kirjaukset. Sosialidemokraatit antavat tukensa sille, että puolustusvoimille taataan resurssit lakisääteisten tehtäviensä täyttämiseen ja uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Samalla on todettava, että valtiontaloutta vaivaa krooninen alijäämä ja myös puolustusmenoja joudutaan sopeuttamaan tiukkoihin raameihin. On täysin selvää, että valtion budjetissa on otettava huomioon myös muiden hallinnonalojen lakisääteiset velvoitteet, vaikkakin puolustushallinnon suunnittelusyklit ovat ihan omanlaisensa ulottuen helposti kymmenen, jopa kahdenkymmenen vuoden päähän.

Arvoisa puhemies! Maailma on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannalta tänä päivänä kovin toisenlainen kuin syvälle mieliimme piirtyneet muistikuvamme turvallisuusuhkista talvi- ja jatkosodan tai kylmän sodan maailmassa. Jotta puolustuksemme voisi tänä päivänä ja tulevaisuudessa olla uskottava ja toimintakykyinen, on suunnittelussa ja visioinnissa kyettävä irtautumaan menneen maailman muistikuvista. Tämän ajan ratkaisut pitää rakentaa (Puhemies koputtaa) ajankohtaisen tilanteen huolellisen analyysin pohjalta.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu