Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Myös Viestintävirasto valvoo Yleä

17.05.2013

Esittely Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle vuosilta 2011 ja 2012 K 9/2013 vp

Käsillä oleva Yleisradion hallintoneuvoston kertomus on viimeinen lajissaan. Tässä kertomuksessa tarkastellaan vielä kahden edellisen vuoden toimintaa. Jatkossa hallintoneuvosto antaa kertomuksen vuosittain.

Kertomus on pyritty laatimaan siten, että siinä edetään toimintaympäristön muutosten kuvaamisesta yhtiön oman toiminnan esittelyn kautta tulevaisuuden näkymien hahmotteluun.

Ylen strategisissa tavoitteissa kertomuskaudella tulee hyvin esiin Yhtiön tulkinta siitä, mitä julkisen palvelun tehtävään sisältyy. ”Yle haluaa olla suomalaisille tärkein ja heidän omakseen kokema sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea ja luova suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. Yle pyrkii turvaamaan suomalaisen kulttuurin, kotimaisten kielten ja demokraattisen kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden. Yhtiö toimii myös avoimen tietoyhteiskunnan aktiivisena suunnannäyttäjänä.”

Kertomuskauden suurimmat Ylen toimintaan vaikuttaneet muutokset on tehty yhtiön ulkopuolella. Omistaja, toisin sanoen eduskunta, on kantanut sille kuuluvaa vastuuta ja pitkän valmistelun jälkeen uudistanut Ylen rahoitusjärjestelmän kokonaan. Laitesidonnainen TV-lupamaksu tuli tiensä päähän kun teknologisen kehityksen myötä yleisön halukkuus TV-maksun maksamiseen heikkeni heikkenemistään. Televisiovastanottimesta riippumattomien jakeluteiden nopea kehitys ja yleisön kasvava kiinnostus niiden käyttöön sai laitesidonnaisen maksun näyttämään antiikkiselta.

Kertomuskauden lopulla Yle on saavuttanut talouden tasapainon ja uuteen rahoitusjärjestelmään voitiin lähteä puhtaalta pöydältä. Henkilöstömäärä on vakiintunut noin 3000 tasolle. Viime vuonna henkilöstöä kasvatettiin 11 hengellä osana pyrkimystä kehittää henkilöstörakennetta. Taloustilanteen vakiinnuttua uuden rahoitusratkaisun myötä myös tilaukset kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä tulevat kasvamaan hallintoneuvoston vahvistaman strategian mukaisesti. Ylen kyky toteuttaa tehtäväänsä ”tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä” paranee.

Arvoisa puhemies

TV-maksuihin perustuva rahoitus tarkoitti hallintoneuvostossa vuosittaista keskustelua TV-maksun korotustarpeesta. Hallintoneuvosto sai Yleisradion hallitukselta perustellun ehdotuksen TV-maksun tasosta. Hallintoneuvosto arvioi ehdotusta kriittisesti, ja varsin tavallista oli, että ehdotusta leikattiin jonkin verran. Hallintoneuvosto teki oman ehdotuksensa valtioneuvostolle, jonka käsissä lopulta oli vuosittain päättää TV-maksun korotuksen suuruudesta. TV-maksun korotusesitys ei tullut eduskunnan käsiteltäväksi.

Rahoitusjärjestelmän uudistamisen myötä keskustelu TV-maksun tasosta ja niin muodoin ehdotukset ja niiden käsittely jäävät historiaan. Uuden rahoitusjärjestelmän lähtökohtana on tietty taso lain voimaan tullessa ja rahoituksen indeksisidonnaisuus. Perusteellisen poliittisen harkinnan jälkeen päädyttiin ratkaisuun, että rahoitus kerätään erillisellä Yle-verolla, jonka tuotto rahastoidaan ja josta Ylelle tilitetään vuosittain lakiin perustuva määrä. Yle-verolla ei ole tarkoitus rahoittaa muita julkisia menoja. Lähtökohtana on, että erillisellä Yle-verolla turvataan sekä Yleisradion rahoitus nykyisen laajuisena että riippumattomuus.

Yleisradion rahoitusta koskevassa laissa ei ole erikseen määritelty, mikä taho olisi aloitteen tekijänä silloin, jos jostain syystä pidettäisiin tarpeellisena puuttua Yle-veron suuruuteen tai rahoituksen indeksiin. Tätä pohdittaessa on syytä muistaa, että Yleisradion rahoitusratkaisu perustui eduskuntaryhmien yhteiseen näkemykseen. Toiseksi, Yleisradion riippumattomuus kulloisestakin maan hallituksesta on laajasti hyväksytty ja keskeinen arvo. Näistä syistä olisi perusteltua lähteä siitä, että aloitteen tekijänä olisi eduskunnan valitsema hallintoneuvosto, jossa päätösvaltaa käyttävät niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin edustajat. Vähintäänkin on selvää, että hallintoneuvostoa tulisi kuulla harkittaessa muutoksia Ylen rahoitusta koskeviin perusteisiin.

Arvoisa puhemies

Tämä instituutio, jossa eduskunta saa käsiteltäväkseen Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen, havainnollistaa hallintoneuvoston asemaa hyvin. Hallintoneuvosto on osa Yleisradion hallintoa, mutta on raportointivastuussa eduskunnalle. Ajankohtaisessa keskustelussa hallintoneuvoston asemasta on nostettu esiin hallintoneuvoston valvontatehtävä.

Yleisradiolain 6 §:ssä todetaan hallintoneuvoston valvontatehtävästä seuraavaa:

Hallintoneuvoston tehtävänä on:
huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi;
laatia 6 a §:ssä tarkoitettu palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä ja julkaista päätös perusteluineen;
päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista;
tarkastaa ja hyväksyä hallituksen toimintakertomus;
- valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta.

Hallintoneuvoston on lisäksi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava eduskunnalle kertomus 7 §:n mukaisen julkisen palvelun toteutumisesta sekä ohjaus- ja valvontatehtäviensä toteuttamisesta edellisen kalenterivuoden aikana.

Yleisradion valvontaa hoitaa hallintoneuvoston lisäksi Viestintävirasto.

Yleisradiolain 12b §:ssä todetaan:

”Yhtiön on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta palvelusta. Kertomuksessa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä.”

Työnjako hallintoneuvoston ja Viestintäviraston välillä on karkeasti ottaen se, että hallintoneuvosto valvoo sitä, toteuttaako Yle julkisen palvelun tehtävää asianmukaisesti. Viestintävirasto hoitaa laillisuusvalvontaa. Yleisradion toiminnan laillisuusvalvonta osoitettiin Viestintävirastolle jo vuonna 2003.

Viestintäviraston valvontatehtävä on ollut varsin laaja jo ennen nykyistä lainsäädäntöä. Lainmuutosta perustelevassa hallituksen esityksessä (HE 112/2002) todettiin muun muassa:

”Viestintävirastolle annettava kertomus poikkeaisi sisällöltään eduskunnalle annettavasta kertomuksesta. Toisin kuin eduskunnalle annettava kertomus, Yleisradio Oy:n kertomus Viestintävirastolle ei koskisi tarjottujen palvelujen sisältöä tai sen arvioimista vaan yhtiön toiminnan lainmukaisuutta. Ehdotetun pykälän mukaan kertomuksessa on esitettävä tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä”

Viestintäviraston toimivalta on ollut erittäin laaja jo ennen kuluvan vuoden alussa voimaan tullutta Yleisradion toimintaa ja rahoitusta koskevaa lainmuutosta. Viestintävirasto on myös käyttänyt toimivaltuuksiaan. Vuonna 2004 virasto antoi Ylelle huomautuksen siitä, että TV2:n lähettämässä Emma-gaala ohjelmassa oli ollut esillä tietty tuote siten, että se oli tulkittavissa piilomainonnaksi. Myös Veikkauksen ja Ylen välinen yhteistyö on ollut esillä viraston kertomuksissa valtioneuvostolle.

Kun vuonna 2006 Yleisradion hallintomallia muutettiin siten, että hallintoneuvoston tehtäväksi tuli nimittää ulkopuolinen hallitus, osoitettiin Yleisradion hallituksen tehtäväksi Viestintävirastolle annettavan kertomuksen laatiminen. Asiaa perusteltiin näin:

”Kuten edellä on todettu, hallintoneuvoston vuosittain eduskunnalle antama kertomus käsittelisi julkisen palvelun velvoitteen toteutumista tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta. Hallituksen kertomus kuvaisi tarkemmin lainsäädännön noudattamisen arvioinnissa tarvittavia tietoja kuten esimerkiksi tietoja siitä, onko yhtiölle valtion televisio- ja radiorahastosta tilitetyt varat käytetty yhtiölle määrätyn julkisen palvelun toteuttamiseksi tai miten televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain säännöstä lasten kehitykselle haitallisista ohjelmista on noudatettu”

Summa summarum: Viestintäviraston valvontatehtävä on paitsi Yleisradiosta annetun lain myös televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain nojalla ollut kattava jo vuodesta 2003. Tämän vuoden alusta voimaan tulleella lailla valvontavalta on painottunut pääasiassa taloudelliseksi valvonnaksi. Valvontatehtävien jakautumisesta Viestintäviraston ja hallintoneuvoston kesken on voimassa olevan lain perusteluissa todettu (HE 29/2012)seuraavaa: Viestintävirastolle annettava ” kertomus eroaa yhtiön hallintoneuvoston eduskunnalle antamasta kertomuksesta siinä, että Viestintävirastolle annettava kertomus ei koske tarjottujen palveluiden sisältöä tai sisällön arvioimista vaan yhtiön toiminnan lainmukaisuutta.” Hallintoneuvosto tehtävänä on edelleenkin huolehtia siitä, että julkisen palvelun mediayhtiön toiminta on kansalaisten kannalta tarkoituksenmukaista. Viestintäviraston tehtävä on tarkastaa jälkikäteen toiminnan lainmukaisuutta.

Arvoisa puhemies

Antaessaan päätöksen Oy Veikkaus Ab:n ja Yleisradion yhteistyöstä lottoarvontaa koskevan ohjelman osalta viestintävirasto on hoitanut sille kuuluvaa tehtävää. Jo ennen Viestintäviraston päätöstä hallintoneuvoston tiedossa on ollut, että Veikkauksen ja Ylen yhteistyössä saattaa olla piirteitä, jotka voidaan tulkita laissa kielletyksi sponsoroinniksi. Tästä syystä hallintoneuvosto ja sen puheenjohtaja erikseen ovat keskusteluissa Ylen toimivan johdon kanssa kiirehtineet tilanteen selkeyttämistä sellaiselle tolalle, ettei mahdollisia laillisuusongelmia olisi. Hallintoneuvoston nyt käsiteltävässä kertomuksessa kysymys on otettu avoimesti esiin ja kerrottu, että asian laillisuus on tämän vuoden puolella siirtynyt Viestintäviraston tutkittavaksi.

Hallintoneuvostolla ei ole ollut omia resursseja käytössään selvitysten tekemiseen. Kuluvan vuoden alusta olemme rekrytoineen käyttöömme julkisen palvelun asiantuntijan, joka auttaa hallintoneuvostoa julkisen palvelun rajojen määrittelyssä. Hallintoneuvoston valvontatehtävään liittyvän ajankohtaisen kritiikin johdosta on kysyttävä, olisiko hallintoneuvoston käyttöön varattuja resursseja lisättävä.

Viestintäviraston päätöksessä tulkitaan Veikkauksen ja Ylen nykymuotoinen yhteistyö Yle-laissa kielletyksi sponsoroinniksi. Syynä on se, että Veikkaus maksaa Ylelle ohjelman tuottamisesta ja näyttämisestä. Lisäksi lottoarvonta on ohjelmatyyppinä kehittynyt ilmeeltään sellaiseksi, jossa yleisöä kannustetaan ostamaan peliyhtiön tuotteita.

Viestintävirasto ei päätöksessään pannut painoa sille, että kyse on kahden yleishyödyllisen yhtiön keskinäisestä yhteistyöstä. Rahapeliarvonnan näyttäminen julkisen palvelun yhtiössä on ollut pitkä traditio, jolla on virallisten valvojien läsnä ollen ylläpidetty luottamusta arvontatoiminnan asianmukaisuuteen. Pelitoiminnan tuotot on lakiin perustuen käytetty urheilun ja kulttuurin tukemiseen. Veikkauksen ja Yleisradion yhteistyön vakiintuneisuus on tuonut vakautta näiden tärkeiden toimintojen rahoitukseen. Viestintäviraston päätös aiheuttaa levottomuutta niin Veikkauksessa kuin edunsaajien taholla, kun on epävarmaa miten suuria yleisöjä kiinnostava arvontatapahtuma jatkossa näytetään. Huoli urheilun ja kulttuurin rahoituksen kehityksestä on todellinen.

Pidän tärkeänä, että tässä tilanteessa pysähdyttäisiin arvioimaan, mitä Viestintäviraston päätös merkitsee ja mitä se ei merkitse. Mielestäni Yleisradion ja Veikkauksen tulisi yhdessä Viestintäviraston kanssa nyt katsoa, mitä vaihtoehtoisia etenemistapoja on päätöksen jälkeen olemassa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan nyt kielletyn yhteistyön rahallinen hyöty Yleisradiolle ei ole merkittävä. Silloin on kysyttävä, voisiko koko kansan Yleisradioyhtiö tuottaa ja näyttää lottoarvonnan osana maksutonta julkista palveluaan. Kun viestintävirasto on kiinnittänyt huomiota myös ohjelmaformaatin sisältöön, on syytä pohtia, voisiko lottoarvonnan näyttää Ylen omassa studiossa siten, että mainokselliset elementit olisivat minimissään. Mahdollisuuksia on monia, nyt kysytään eri tahojen yhteistä ymmärrystä ja tahtoa kehittää olemassa olevaa ohjelmaa siten että hyödyt koituvat suomalaiselle yhteiskunnalle. Toki muunlaisiakin tulevaisuuksia on jo ehditty maalailla lottoarvonnan osalle.

Viestintäviraston päätöksen mukaan Ylen on lopetettava nykyisen muotoinen lottoarvonnan näyttäminen syyskuun loppuun mennessä. Mikä tahansa onkin lottoarvonnan tulevaisuus, ratkaisujen etsimiseen tulee ryhtyä ripeästi.

Arvoisa puhemies

Olen puheessani keskittynyt kuvaamaan hallintoneuvoston rooliin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Muun sisällön osalta viittaan kertomuksen tekstiin. Hallintoneuvosto jättää kertomuksen eduskunnan arvioitavaksi.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu