Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

EU:ssa olemme samassa veneessä

05.10.2013

Alustus Sdp:n Eurooppafoorumi Turku

Edvin Laineen Tuntematon sotilas päättyy Sibeliuksen Finlandiaan. Tuohon sävellykseen kirjoitti vuonna 1940 sanat runoilija V.A. Koskenniemi. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:

Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.

Kyseessä on laulu Suomen vapauden ja itsenäisyyden saavuttamisen ilosta erinäisten vuosisataisten vaikeuksin, ulkopuolelta tulevien vaatimusten ja sortokausien jälkeen. Tästä Suomen vapauden ja itsenäisyyden varjelemisesta on kyse sosialidemokraattien politiikassa, myös EU politiikassa.

Suomi säilytti viime sodissa kansallisen itsenäisyytensä, joka oli vaakalaudalla. Sosialidemokraatit olivat maan puolustamisessa täysin voimin mukana. Sotien jälkeen Suomi torjui kommunistien pyrkimykset yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseen. Sosialidemokraattien rooli tässä oli ratkaiseva. Edelleen meidän tehtävämme on suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten puolustaminen.

Tänä päivänä Suomi on 1% EU:n väestöstä. Mutta silti me emme ole enää takamaa, jonka kohtalona on asettua siihen tilaan minkä muut meille antavat. Emme ole enää syrjäinen köyhä maa, jonka pään yli puhuen toiset tekevät ratkaisut meidän kohtalostamme.

Liittyessämme Euroopan Yhteisöön ja sittemmin Unioniin halusimme liittyä läntiseen viiteryhmäämme, josta sivistyksemme ja kulttuurimme pitkälti tulee. Halusimme liittyä länteen, josta keskeiset arvomme, valtiollinen järjestelmämme, demokratia ja oikeusvaltio, tasa-arvo ja vapaus tulevat. Halusimme nostaa päämme ja tehdä itsellemme tien niihin pöytiin, joissa tehdään päätöksiä Euroopan ja läntisen yhteisömme tulevaisuudesta. Halusimme jatkaa sitä suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen, suomalaisten vapauden ja hyvinvoinnin puolustamista jota isämme tekivät viime sotien melskeissä ja jota koko kansa teki sodan jälkeisenä jälleenrakennuskautena.

Tänä päivänä me osallistumme Euroopan parlamentin työhön. Olemme edustettuna Euroopan Unionin komissiossa.

Hallituksemme edustaja osallistuu ministerineuvostojen kokouksiin, jonne hän vie eduskuntamme tahdon. Pääministerimme osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin, jonne hän vie eduskuntamme tahdon. Ja niin edelleen.

Maamme on osa yhteismarkkina-aluetta ja yhteistä valuutta-aluetta. Se kilpailee tasavertaiselta pohjalta eurooppalaisista ja kansainvälisistä investoinneista. Se kilpailee investoinneista koulutuksellaan, luotettavuudellaan, vahvan sosiaaliturvan tuovalla järjestelmällään, korkealla osaamisellaan ja hyvällä turvallisuudellaan. Se vie tuotteitaan yhteismarkkina-alueelle ilman tuontitulleja. Se kansainvälistyy ja lisää vahvuuksiaan opiskelija- ja opettajavaihdon, työntekijöiden liikkumisen ja tunnustettujen tutkintojen ja pätevyyksien avulla.

Mihin suuntaan EU nyt haluaa kulkea?

Euroopan rahoitus-, talous- ja pankkikriisi ovat vakava huolenaihe. Tarvitsemme lisää pankkien valvontaa, jotta riskinotto pienenisi ja jotta veronmaksajien rahoja suojattaisiin paremmin. Tarvitsemme sijoittajien ylläpitämän kriisirahaston, jota voi käyttää tilapäisten kriisien purkamiseen.

Eurobondien ja laajan yhteisvastuun aika ei ole nyt kun velkasuhteet kuormittavat eri maita kovin eri tavoin. Jos ja kun kriisi on ohitettu, on mahdollista puhtaalta pöydältä ajatella mitä hyöty’ luottamukselle ja korkotasolle ja taloudelle olisi yhteisvastuun laajentamisesta.

Valtaa pitää keskittää talouden ja rahoitusjärjestelmien valvonnassa ja varautumisessa kriiseihin. Valtaa pitää keskittää yhtenäisemmän ulkopolitiikan aikaansaamiseksi. Lissabonin sopimuksen myötä pystytetty EU:n ulkoasianhallintohan toimii heikosti.

Valtaa pitää siirtää jäsenmaihin pikkuasioissa ja nippeleissä, jotka liittyvät arjen pieniin riskeihin tai mahdollisuuksiin.

Iso linja: Ei vain talouden ja finanssimaailman EU vaan enemmän ihmisten EU.

Euroopan Unioni on vapauksien alue. Se on pääoman, tavaroiden, ihmisten ja palveluiden vapaan liikkuvuuden alue. Ihmisen vapaus tarvitsee toteutuakseen myös muuta. Ihmistä pitää myös suojata.

Ihminen, yksilö ja perhe ja suku, kaipaavat jatkuvuutta, pysyvyyttä vakautta ja turvallisuutta. Ei riitä että ihmiselle annetaan vapaa liikkuvuus. Tarvitaan enemmän vastuuta ihmisestä, joka haluaa pysyvyyttä, vakautta, jatkuvuutta, paikalaan oloa ja turvallisuutta itsensä ja perheensä takia. Työvoiman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on positiivinen asia vain silloin kun liikkuvuuden lähtökohtana on ihmisen itsensä aito toive. Mutta murheeksi se muuttuu silloin kun kyseessä on pääoman pakottama liikkuminen alati muualle siirtyvien työpaikkojen perässä.

Käkihaasteita on nuorisotyöttömyyden torjuminen. On saatava aikaan todellinen eurooppalainen nuorten yhteiskuntatakuu. On kannettava vastuu tulevista sukupolvista. Ja tämä merkitsee sitä, että ympäristö- ja ilmastokysymykset on otettava vakavasti. EU:n on oltava edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.

Lopuksi: Ajammeko omaa kansallista etuamme vai ajammeko EU:n etua? Kysymys on väärin asetettu.

Jos laiva on uppoamassa, ei ole väliä millä motiivilla osallistumme sen pelastamiseen. Pääasia, että ryhdymme pumppaamaan vettä pois. Kun edistämme yhteistä unionin menetystä, edistämme samalla kansallista menestystämme. Juuri kansallisen edunkin nimissä unionin toimintaa on kehitettävä, tehostettava ja uudistettava. Ja tämä on koko EU:n yhteinen etu. Kansallinen intressi ja EU:n laajuinen jäsenvaltioiden keskinäinen solidaarisuus eivät ole toistensa vastakohtia. Unionissa olemme samassa veneessä.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu