Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

TSL:n Vammalan opintojärjestö 40 vuotta

29.09.2013

Juhlapuhe Sastamala

Vammalan seutu tunnetaan vanhana kulttuurialueena, jossa hengen viljelyllä on pitkät perinteet. Kirkollinen toiminta paikkakunnalla periytyy keskiajalta saakka. Rakkaudella vaalitut vanhat kirkkorakennukset ovat tästä konkreettinen osoitus. Alueen uudemmasta kulttuurisesta voimasta kertoo se, että täältä ovat kotoisin muiden muassa sellaiset henkilöt kuin Antti Lizelius, Akseli Gallen-Kallela, Rudolf Koivu ja Kaarlo Sarkia. Tämän päivän tunnettuja kulttuuri-ilmiöitä ovat esimerkiksi taiteilija Mauri Kunnas ja Vanhan kirjallisuuden päivien vahva traditio.

Kansansivistystyön näkökulmasta tärkeä vaihe oli kunnallisen kansakoululaitoksen syntyminen Suomeen 1800- luvun puolenvälin jälkeen, jolloin kansanopetus siirtyi seurakunnilta kunnan vastuulle. Kansakoululaitoksen aikaansaaminen oli osa sitä suomalaisen yhteiskunnan rakentumista, joka seuraavalla vuosisadalla johti ensin nykyaikaisen eduskuntalaitoksen syntyyn ja vähän myöhemmin maan itsenäistymiseen. Koko kansalle annettavalla koulutuksella ja sivistyksellä luotiin pohja yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Jokaisella lapselle, pojalle ja tytölle, annettava perusopetus ei 1800-luvun koulu-uudistuksessa saanut osakseen kaikkien tukea. Kansakoululaitoksen synnyttämisellä oli myös vastustajansa. Jotkut uskoivat, että koulutuksen ja sivistyksen hankkiminen on turhaa ja jopa haitallista niille, jotka tulevat tekevät päivätyönsä arkisessa ja yksinkertaisissa tehtävissä. Ei kaikista voi tulla herroja, siksi koulutusta ja sivistystä on turha jakaa kaikille. Jos koulutusta ja sivistystä jaetaan kaikille, kuka silloin enää tekee välttämättömiä, yksinkertaisia töitä, pohtivat epäilijät.

Työväenliikkeessä on alusta lähtien pidetty sivistystä ja koulutusta yhtenä tärkeänä vapautumisen ja vapauttamisen välineenä. Vapautuminen sorrosta ja alistetusta asemasta edellyttää vapautumista tietämättömyydestä. Koulutus ja sivistys luovat pohjaa yhteiskunnan toiminnan ymmärtämiseen ja siihen, mihin suuntaan ja millä keinoin oloja voidaan pyrkiä parantamaan. Työväenliikkeessä tiedettiin, että luku- ja kirjoitustaito antavat mahdollisuuden tiedon jakamiseen, välittämiseen ja tallettamiseen. Ne ovat välttämätön edellytys tiedon kasvulle ja tietoon perustuvalle, johdonmukaiselle toiminnalle yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Koululaitoksen jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat olleet työväenliikkeen tavoitteena. Työväen sivistysliikkeen merkittäviin hahmoihin kuulunut R.H. Oittinen oli keskeinen henkilö 1960-luvulla käynnistyneessä koulu-uudistuksessa. Vammala kuului tuon peruskoulu-uudistuksen kärkipaikkakuntiin. Peruskoulu-kokeilu tuli Vammalaan jo 1968, ja vakinaistettiin 40 vuotta sitten vuonna 1973.

Peruskoulu-uudistus toteutti työväenliikkeen pitkään ajaman tavoitteen tasa-arvoisesta, kaikille samat mahdollisuudet antavasta oppivelvollisuuskoulusta. Muutos oli valtava. Aikaisempi kansakoululaitos tarkoitti sitä, että oppilaiden oli tehtävä kohtalokas elämänuran valinta jo 11-vuotiaina. Osa jatkoi pääsykokeiden kautta ja vanhempien varallisuudesta riippuen laajasti yleissivistävään oppikouluun. Sinne päässeille avautui tie lukioon ja aina yliopistoon saakka. Toiset 11-vuotiaat valitsivat kansalaiskoulun, josta päätyivät ammattikouluun ja sen jälkeen työntekijäammattiin vailla todellisia jatko-opintomahdollisuuksia.

Peruskoulu-uudistus merkitsi sitä, että kaikki lapset ja nuoret saatettiin osalliseksi samoista valmiuksista ja sivistyksestä. Kenenkään kohtaloa ei enää ratkaistu 11-vuotiaana tehdyllä valinnalla. Peruskoulu-uudistus on ollut vaikuttavimpia sivistyspoliittisia päätöksiä, jonka seuraukset näkyvät muun muassa suomalaislasten ja koululaitoksemme menetyksessä kansainvälisissä vertailuissa.

Hyvät kuulijat

Työväen sivistysliiton Vammalan seudun opintojärjestö perustettiin samana vuonna 1973 kuin peruskoulu vakiinnutettiin. Työväen sivistysliiton historiassa 70-luku olikin toiminnan voimakkaan laajenemisen aikaa. Taustalla olivat lainsäädäntömuutokset, joiden myötä saatiin opintokeskuslaki ja mahdollisuus lisääntyviin taloudellisiin resursseihin valtionapujen muodossa.

Työväen sivistysliiton synty ajoittuu kansalaissodan jälkeisiin vuosiin. Ajatus sivistystehtävän vahvistamisesta työväenliikkeen piirissä kuvastaa tajua siitä, että yhteiskunnan kehittämisen on vastedes perustuttava koulutuksen ja sivistyksen lisäämiseen kaikissa väestöryhmissä. Epätoivon synnyttämä väkivalta tai poliittisten intohimojen aikaansaama agitaatio olivat johtaneet kansalliseen katastrofiin. Rauha ja kehitys olivat se, mitä maa nyt kaipasi. Sivistys oli tässä työssä välttämätön väline.

Toiminta lähti ripeästi käyntiin 20-luvulla kun paikallisia opintojärjestöjä alettiin perustaa ja työväen opintokerhoja alkoi syntyä. Mallia uudelle toiminnalle haettiin Ruotsista. Tavoitteena oli tiedon ja koulutuksen avulla avartaa ihmisten ajattelua. Haluttiin varustaa työväestöä henkisesti erilaisiin tehtäviin yhteiskunnassa ja lisätä valmiuksia toimia kunnallisissa tai valtakunnallisissa luottamustehtävissä, tai puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen tehtävissä.

Työväen sivistysliiton kehittymiseen ratkaisevasti vaikuttanut R.H. Oittinen korosti hienolla tavalla sitä, miten sivistystoiminnan yhtenä päämääränä on paitsi tiedon jakaminen myös työväestön itseymmärryksen ja itsekunnioituksen vahvistaminen. Oittinen kirjoittaa: ”Työläisen henkisen joustavuuden ja elämäntahdon kannalta on tärkeätä, että hänellä on mahdollisuus tuntea olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen yhteiskunnan jäsen.” Oittisen mukaan on tärkeätä, että työläiset tulevat tietoisiksi omasta merkityksestään ja arvostaan. Tulisi pyrkiä siihen että työläiselläkin olisi mahdollisuus kokea olevansa vapaa ja itsenäinen ihminen, jonka elämällä ja työllä on merkitys.

Tänä päivänä Työväen sivistysliiton järjestöt toimivat osana vapaan sivistystyön kenttää. Kun katsoo sivistystyön kokonaisuutta valtakunnan politiikan tasolta, huomaa, että monista koulutusuudistuksista huolimatta vapaalla sivistystyöllä on edelleen tärkeä tehtävä yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan ylläpitämä koulutusjärjestelmämme tähtää tänään siihen, että jokaisella on mahdollisuus edetä koulutuksella varhaiskasvatuksesta aina korkeimpiin yliopistotutkintoihin saakka. Kaikenlaiset koulutukselliset umpikujat on pyritty purkamaan. Tämä siksi, että maailman jatkuvassa muutoksessa koulutuksen ja koulutusmahdollisuuksien tulee elää muutoksen mukana. Suomen menestyminen on syvällisellä tavalla kiinni siitä, miten hyvin onnistumme koulutuksella tukemaan jokaisen yksilön erityislahjakkuuksien esiin tuloa. Kenenkään lahjojen ei tulisi jäädä löytymättä, jokaiselle tulisi löytyä mahdollisuus vahvistaa osaamistaan.

Järjestöjen ja yhteisöjen toteuttama vapaa sivistystyö täydentää julkista koulutusjärjestelmää ja kulttuuritoimintaa. Kansalaisten yleissivistyksen taso on nyt huomattavasti korkeampi kuin Työväen sivistysliiton perustamisen aikoina. Tietoa ja informaatiota on vapaasti tarjolla ja jokaisen saatavilla enemmän kuin koskaan sekä paperille pantuna että sähköisesti netissä. Mutta tämä ei poista tarvetta sille, että koulutuksen keinoin opitaan jäsentämään suurta tiedon määrää ja löytämään tiedon valtamerestä se, mikä on hyödyllistä ja merkityksellistä. Ajatus elinikäisestä oppimisesta on tätä päivää, ja vapaalla sivistystyöllä on sen edistämisessä merkittävä rooli.

Tiedon lisääntyminen ei välttämättä tee arjesta helpompaa. Maailman monimutkaistuminen luo uudenlaista epävarmuutta, jonka kanssa elämistä on itse kunkin opeteltava. On opittava miten minä voin vaikuttaa ja luoda ennustettavuutta ja järjestystä kaaoksen keskelle. Miten opin hallitsemaan jatkuvaa muutosta. Miten kykenen ottamaan käyttöön uudet mahdollisuudet jotka tulevat saataville.

Koulutuksen suunnittelijat ovat viime aikoina korostaneet sitä, miten nopeasti juuri opittu tieto vanhenee nykyisessä maailmassamme. Hyvä esimerkki on tietokoneiden ja kännykkämallien jatkuva kehitys. Juuri kun olet oppinut käyttämään puhelinta tai tietokone-ohjelmaa, tulee uusi laite tai ohjelmapäivitys jonka opetteleminen aiheuttaa päänvaivaa ja monille myös vakavaa stressiä. Ja tämä on vain esimerkki siitä, miten koko ajan on pakko oppia uutta pysyäkseen mukana vauhdissa.

Tämä vauhti näkyy työpaikoilla jatkuvana täydennyskoulutuksen tarpeena. Työpaikoilla annettava täydennyskoulutus ei kuitenkaan voi vastata kaikkein tarpeisiin. Vapaalle sivistystyölle aukeaa tässä täydentävä tehtävä. Työväen sivistysliiton toiminnassa tämä on näkynyt jo 80-luvulta saakka ATK-koulutuksena ja nyttemmin erilaisten verkkotaitojen opettamisena.

Uskon että verkkotaitojen opettamiselle tulee jatkossa olemaan aito ja aikaisempaa suurempi tarve. Yhteiskuntamme näyttää kehittyvän yhä enemmän siihen suuntaan että kansalaisen pääsy palveluihin edellyttää hyviä perustaitoja tietokoneen ja verkkopalveluiden käytössä. Tuoreet uutiset kertovat siitä, miten verkkokauppa kasvaa kovaa vauhtia. Jopa ruokakaupassa asiointi voi nykyään tapahtua verkon kautta. Ei ole vaikea kuvitella että tämä tulee kasvamaan kun samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolella pyritään siihen, että ihminen saisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Myös terveydenhuollon palveluja ollaan kehittämässä niin, että potilas voisi asioida verkon kautta. Ei liene pitkä matka siihen, että verenpaineen mittaus voi tapahtua verkon kautta. Niin sanottujen älyvaatteiden sanotaan jo nyt kykenevän raportoimaan ihmisen terveydentilasta.

Kun ihmisen pääsy palveluihin tulee yhä enemmän verkkotaidoista riippuvaiseksi, on vaarana, että osa ikääntyvistä ihmisistä syrjäytyy vakavasti. Vapaalla sivistystyön järjestöillä on tässä mahdollisuus löytää luonteva koulutustehtävä. Onnistuminen siinä auttaa ihmisiä pysymään osallisena yhteiskunnassa ja saamaan osakseen hänelle kuuluvia palveluita. TSL:n tuoreessa strategiassa todetaan: ”Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia. Haluamme saada verkkotaidot ihmisten tavallisiksi työkaluiksi ja monenlaisin kanssakäymisen mahdollistajaksi.”

Hyvät kuulijat

Työväen sivistysliitto kehittää toimintaansa. Tuoreen strategian mukaan koulutustoiminnan suunnittelun lähtökohdaksi otetaan entistä vahvemmin jäsenjärjestöistämme ja kentältä nousevat koulutustarpeet. Tällä pyrimme siihen, että reagoimme nopeasti ja täsmällisesti kentältä nouseviin havaintoihin. Lisäämme koulutustoiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Pienennämme riskiä siitä, että valmistelemme kursseja, joille ei sitten olekaan tulijoita.

Yksi strateginen linjaus on, että vahvistamme paikallista toimintaa ja yhteistä tekemistä. Opintojärjestöjen toiminta saa entistä enemmän huomiota osakseen. Avainhenkilöiden koulutusta lisätään. Lisäämme yhteistyötä poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen kanssa alueellisesti ja paikallisesti siten että luottamushenkilöiden ja järjestötyön osaaminen vahvistuu. Tasa-arvotyössä tuetaan maahanmuuttajien täysivaltaista kansalaisuutta yhteisen tekemisen ja toisilta oppimisen kautta. Järjestettävät alueelliset ja paikalliset avoimet keskustelufoorumit ja koulutustapahtumat palvelevat myös paikallisen toiminnan vahvistamista.

Osana toimintansa kehittämistä TSL uudistaa omia palvelujärjestelmiään ja pyrkii näin lisäämään verkossa tapahtuvan asioinnin sujuvuutta. Tarkoituksena on varmistaa että jäsen-, piiri ja opintojärjestöt saavat tarvitsemansa tuen toiminnalleen. Mutkaton tiedon kulku ja vuorovaikutus TSL:n ja sen opintojärjestöjen välillä edistää mielekästä ja tarvelähtöistä koulutuksen suunnittelua. Uskomme, että tällä tavoin on mahdollista saada aikaan enemmän ja siten myös ylläpitää riittävää taloudellista pohjaa kun valtionapu on entistä enemmän suoritteisiin perustuva. Uudistamalla toimintatapojaan TSL:n tavoittelee talouden tasapainoa ja luo perustan sille, että se kykenee toteuttamaan tehtävänsä vapaan sivistystyön kentässä entistä paremmin.

Hyvät kuulijat

40-vuotias TSL:n Vammalan seudun opintojärjestö on hyvässä iässä. Takana on paljon elämänkokemusta ja sen tuomaa viisautta. Sen varassa on hyvä ponnistaa ja jatkaa matkaa eteenpäin vapaan sivistystyön kentässä. Tekemällänne työllä on tärkeä merkitys ihmisille tällä alueella. TSL:n puolesta onnittelen merkkipäivänä ja lausun kiitokseni tekemästänne työstä vapaan sivistystyön ja ihmisten hyväksi. Toivotan parhainta menestystä työllenne ja toiminnallenne!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu