Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Lailla on maata rakennettava

09.01.2014

Kolumni Demokraatti

Ylen Pirstoutunut Suomi kyselytutkimuksessa selvitettiin, mitkä arvokannanotot jakavat Suomen kansaa. Yksi tutkimuksen kysymyksistä koski suhtautumista väitteeseen ”lakia voi rikkoa, jos oma moraali ja laki ovat ristiriidassa.” Tulokset viittaavat tutkijoiden mukaan vahvasti siihen, että valtaosa suomalaisista asettaa lain noudattamisen oman moraalin edelle.

Kysymyksen asettelu ja tulokset antavat aiheen syvempään pohdiskeluun. Mistä kertoo tulokseksi saatu vahva lain kunnioitus? Mikä on yhteiskunnan lain ja yksilön ”oman moraalin” välinen ero? Miksi oma moraali jää toiseksi, jos se joutuu ristiriitaan lain kanssa? Onko tuloksiin vaikuttanut Päivi Räsäsen vaatimus, että terveydenhuollon työntekijä voisi omantunnon syistä kieltäytyä osallistumasta raskauden keskeytystoimenpiteen tekemiseen silloinkin kun lainsäädäntö mahdollistaa ja potilaan oikeudet puoltavat toimenpidettä? Toisin sanoen, ovatko vastaajat ajatelleet, että oman moraalin puolustaminen merkitsisi asettumista Päivä Räsäsen kannalle?

Korkea lainkunnioitus voi kertoa suomalaisten vahvasta auktoriteettiuskosta. Lainsäätäjällä on korkein auktoriteetti oikean ja väärän, kielletyn ja sallitun ja velvollisuutena olevan määrittelemisessä. Valtiovallalla on myös käytettävissään sanktiot ja pakkokeinot, joiden avulla se kykenee motivoimaan kansalaisia lainkuuliaisuuteen. Valtiovaltaa ei ehkä tarvitse rakastaa, mutta pelätä tulee sen verran, että motivoituu noudattamaan lakeja. Peltipoliisit tien varressa ovat oivallinen esimerkki tästä mekanismista.

Selitys voi olla myös muu. Olisi mukava tietää, mitä kyselyyn vastanneet ovat ajatelleet ”omalla moraalilla”. Suomalaisessa perinteessä on voimakkaasti korostunut omantunnon henkilökohtaisuus ja yksilöllisyys. Äärimmillään omatunto tai oma moraali koetaan jonkinlaiseksi moraaliseksi fiilikseksi, jota ei oikein pysty eikä tarvitsekaan perustella. Omatunto on niin henkilökohtainen, intiimi asia, ettei sen kanssa tarvitse asettua dialogiin toisella tavalla ajattelevien kanssa.

Suomen ”omatunto” on jo sanana sellainen, joka ohjaa ajatukset pois yhdessä tietämisestä (lat. conscientia) ja yhteisöllisyydestä henkilökohtaiseen ja fiilispohjaiseen kannanmuodostukseen. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että useimmat suomalaiset asettavat demokraattisessa prosessissa säädetyn lain oman moraalin yläpuolelle. On parempi, että noudatetaan lakia kuin että jokainen tekee fiilispohjalta mitä huvittaa.

Kolmas selitys voi olla siinä, että suomalaiset kokevat lainsäädännön – sekä säätämisen menettelytapojen että sisällön osalta – oikeudenmukaiseksi ja siten moraalisesti hyväksyttäväksi. Lainsäätäjä on ilmeisen hyvin onnistunut kuulemaan ja ottamaan huomioon suomalaisten moraalissa tapahtuneita muutoksia. Joidenkin mielestä lainsäädäntö laahaa perässä. Toiset puolestaan ovat huolissaan siitä, että lainsäädännöllä yritetään saada aikaan moraalisia muutoksia. Keskimäärin edetään sopivalla nopeudella.

Neljänneksi, luulen että kysymys on yhdenvertaisuudesta. Oman moraalin ja lainsäädännön ero on siinä, että lainsäädäntö on universaalista eli sitoo kaikkia samalla tavalla. Keskeinen pyrkimys on, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lainsäädännön edessä. Omatunto tai oma moraali ei samalla tavalla ole yhdenvertaisen kohtelun lähde. Suomalaisten arvoasteikossa juuri yhdenvertaisuus on keskeinen arvo ja tavoite. Yksilöiden henkilökohtaisen moraalin asettaminen yhteiskunnan lain yläpuolelle merkitsisi riskiä yhdenvertaisuuden toteutumiselle.

Siksi: lailla on maata rakennettava.


Ilkka Kantola, kansanedustaja (sd)

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu