Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Ihmisten vahvistamisella sortoa ja hyväksikäyttöä vastaan

21.05.2014
Sd. ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteosta kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta – Kohti reilumpaa maailmaa ilman köyhyyttä

Arvoisa puhemies!
Suomalaisen kehitysavun historia alkoi jo 1940-luvun lopulla Suomen ollessa avun vastaanottaja. Tuolloin Unicef ruokki yli sataatuhatta suomalaislasta. Apu jatkui pienimuotoisena vielä 60-luvulle asti. Virallisesti Suomen kehitysyhteistyö alkoi vuonna 1965, kun ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto. Nyt, miltei 50 vuotta jälkeenpäin, kehityspolitiikalla on kansalaisten vahva tuki, jota vaikeat talousajatkaan eivät ole horjuttaneet: neljä viidestä suomalaisesta suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta kattavasta selvityksestä, jossa ensimmäistä kertaa selonteon tasolla arvioidaan Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta. Selonteosta näkyy, että kehitysyhteistyö ei ole katteetonta haihattelua vaan pitkäjänteistä ja vastuullista turvallisuuden, vakauden ja paremman elämän rakentamista yhdessä.

Annamme täyden tuen selonteon linjaukselle siitä, että kehitysyhteistyö on tehokkainta silloin, kun ihmiset saavat sen kautta mahdollisuuden itse parantaa hyvinvointiaan ja vaatia oikeuksiaan. Olennaista on, että kehityspolitiikan lähtökohdaksi on otettu ihmisoikeudet sekä kehitysmaiden omistajuus ja tavoitteeksi kestävät tulokset ja kehitysmaiden irtautuminen apuriippuvuudesta.

Täysin vanhentunut ja väärä on se ajattelutapa, että kehitysyhteistyö olisi aktiivisen, rikkaan pohjoisen hyväntekeväisyyttä passiiviselle, köyhälle etelälle. Apu tähtää saajan toimintakyvyn ja aktiivisuuden vahvistamiseen. Ihmiset eivät enää ajattele itseään köyhinä vaan päättäväisinä ja tarmokkaina tuottajina ja yrittäjinä. Kiitollisuuskaan ei ole almun saajan kiitollisuutta vaan iloa siitä, että ulkopuolelta saatu tuki on antanut mahdollisuuden omien voimien ja taitojen löytymiseen ja kehittymiseen.

Arvoisa puhemies!
 Kehitysyhteistyö on tuottanut tulosta ennennäkemättömällä tavalla viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus sekä äitiyskuolleisuus ovat puolittuneet ja yli 2 miljardia ihmistä on saanut puhdasta vettä. Vesi on käypä esimerkki saavutuksista Suomen kehityspolitiikassa, jonka perustana ovat aina ihmisoikeudet, tässä kohdin jokaisen oikeus puhtaaseen veteen. Kuuluisaa Kankkulan kaivoa ei löydä kehitysavun vastaanottajamaista. Täällä jo viitattiin siihen, että Etiopiassa Suomen vesihankkeet ovat mahdollistaneet parin miljoonan ihmisen pääsyn puhtaan veden piiriin. Myös Vietnamin Hanoista tulee puhdasta vettä.

Nykymuotoinen kehitysyhteistyö tähtääkin yhä useammin ihmisen taloudellisen itsenäisyyden ja sitä kautta vapauden vahvistamiseen. Tila sortamiselle, hyväksikäytölle ja korruptiolle käy ahtaaksi, kun kansalaiset osaavat vaatia oikeuksiaan omilta hallituksiltaan ja kehitysapu tarjoaa mahdollisuuden ihmiselle parantaa itse omaa hyvinvointiaan.

Kehitysyhteistyön perinteinen tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi eli poistaa maailmasta köyhyys. Kehityspolitiikka ei kuitenkaan yksinään voi tätä saavuttaa, ja onkin erittäin hyvä, että selonteossa tunnistetaan tarve lisätä johdonmukaisuutta ja ymmärrystä siitä, miten politiikan eri lohkot vaikuttavat kehitykseen. Esimerkiksi verotuksen kehittäminen on olennaista pysyviin tuloksiin pääsemisessä, ja tässä Suomen kaltainen maa pystyy olemaan tukena.

Arvoisa puhemies!
Ratkaisevaa köyhyyden poistamiselle on, että luodaan edellytykset yksityisille investoinneille ja avoimen yritystoiminnan kehittymiselle. Tätä kautta saadaan enemmän vaikuttavuutta työllisyyteen ja hyvinvointiin. Investointien houkuttelemiseksi tarvitaan vakaampia oikeusvaltioita, parempaa koulutuspohjaa, korkeampaa osaamista, edistyneempää tasa-arvoa ja demokratiaa.

Sosialidemokraatit pitävät erittäin myönteisenä sitä, että Suomi tukee aiempaa pontevammin niin sanottuja hauraita valtioita. Lähtökohta on oikea: vastuu maan kehityksestä on sen omalla johdolla, ja Suomi pyrkii toiminnallaan kohentamaan kumppanimaan kansalaisten ja valtion välistä luottamusta ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Hauraissa valtioissa kyse on usein niin sanotusta korkea riski, korkea palkkio -tilanteesta. Työtä tehdään erittäin vaarallisilla alueilla, mutta kun vakaus ja rauha sitten juurtuvat yhteiskuntaan, vapautuu valtava määrä henkistä, fyysistä ja taloudellista kapasiteettia kehitykselle.

Suomen ja Euroopan unionin tulisi suunnata katse myös Välimeren alueelle ja pyrkiä edistämään kehitystä sen eteläpuolisissa valtioissa. Oikeusvaltiorakenteet, koulutus, kauppa ja investoinnit voivat muuttaa yhteiskuntia sellaiseen suuntaan, ettei ihmisten tarvitse jättää kotiseutuaan ja ryhtyä epätoivoisiin matkoihin yli Välimeren hakien parempaa elämää sen pohjoispuolelta.

Elämme ratkaisevia aikoja sen suhteen, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet saavat elää. Neuvotteluja käydään niin YK:n vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista kuin myös maailman kaikkia maita sitovasta ilmastosopimuksesta. Monet kohtalonkysymykset ovat nyt käsissämme. Selonteon mukaan Suomi toimii aktiivisesti sen puolesta, että näissä neuvotteluissa myös onnistutaan. Tälle työlle sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa.
 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu