Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Vappupuhe

01.05.2014

Vappupuhe Turku

Hyvät toverit!
Vappu on ylioppilaiden ja työväen juhla. Sitä vietetään vuosi vuodelta railakkaamman ilonpidon muodoin. Juhlan alkuperäinen vakavan sorttinen sävy on muuttunut yhä karnevalistisemmaksi. Työväestön yhteiskunnallista painoarvoa ilmentävät tuhansien osanottajien vappumarssit ovat kutistuneet. Vappu on muuttunut yhä enemmän kevään juhlaksi, jonka tunnuksena ovat ilmapallot, serpentiinit ja kuohuviinin pidäkkeetön ulkonautinta. Mikäpä siinä. Iloa ei maailmassa ole liikaa ja kevät tulee vain kerran vuodessa.

Poliittisessa keväässä on kuitenkin poikkeuksellista vakavuutta. Ukrainan kriisi on osoittanut, ettei rauhan tila Euroopassa ole itsestään selvyys siten kuin jo ehdittiin uskoa ja toivoa. Euroopan maiden ja Venäjän pitkässä historiassa on haavoja ja arpia, intressejä ja unelmia, jotka ohjaavat kehitystä. Ne synnyttävät vahvoja poliittisia intohimoja, jotka näkyvät sekä väestöryhmien mielenosoituksissa että valtiollisten tahojen politiikkatoimina. Kun historian synnyttämien haavojen kipeyttä aliarvioidaan yhtäällä, saadaan omilla toimilla aikaan tavatonta ärtymistä toisaalla.

Vaikka haavat ovat kipeät ja ärtymys suuri, on tärkeätä, ettei nyt aiheuteta lisää haavoja. Vastuu tilanteen rauhoittamisesta on laillisilla vallankäyttäjillä, Ukrainan hallituksella, Venäjällä, EU:lla ja USA:lla. Minkäänlainen voimapolitiikka ei tuo ratkaisua tilanteeseen. Ukrainan kurjaa taloustilannetta, laajaa korruptio-ongelmaa ja sekavaa sisäpoliittista tilannetta ei ratkaista Venäjän armeijan avulla eikä yhteiskuntaa uudisteta myöskään Naton sotajoukkojen voimin.

Kiristynyt tilanne on tarjonnut tilaisuuden arvioida uudelleen myös Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Innokkaimmat ovat esittäneet, että Suomeen kohdistuva venäjäriski on kasvanut ja että siksi Suomen tulisi nopeasti etsiytyä Naton suojiin. Taustalla on uskomus, että kansallisen turvallisuutemme on syytä perustua voimapolitiikkaan. Näin ajateltaessa hylätään perinteinen suomalainen turvallisuuspolitiikka, jonka lähtökohtana on luottamuksen ylläpitäminen kaikkiin suuntiin. Sen mukaan Suomen tulee ennen kaikkea huolehtia siitä, että naapurustossamme luotetaan, ettei Suomi uhkaa ketään eikä anna kenenkään muunkaan Suomen kautta uhata naapuriemme koskemattomuutta.

Voidaksemme toimia näin, tarvitsemme uskottavan kansallisen puolustuksen, mutta emme jäsenyyttä liittokunnassa, joka jollakin suunnalla voidaan kokea uhkana. Jos ryhdymme rakentamaan turvallisuuspolitiikkaamme varautumalla suursotaan, päädymme ratkaisuihin jotka heikentävät mahdollisuuksiamme turvallisuuden ylläpitämiseen ja lujittamiseen tässä ja nyt.

Hyvät toverit!
Elinkeinoelämän keskusliitto ja työnantajaleiri ovat onnistuneet saamaan palkansaajat ja opiskelijat toisiaan vastaan. Muutama vuosi sitten palkansaajaväki kokosi voimansa ja pysäytti kaavailut eläkeiän pakkonostosta. Nyt ovat eräät opiskelijajärjestöt koonneet voimansa ja vaativat eläkeiän nostamista.

Tiedämme, että kansakunnan taloudellinen hyvinvointi ja menestys perustuvat työhön. Mitä enemmän tehdään työtä, sitä enemmän syntyy työn tuloksia ja pohjaa kaikenlaisen hyvinvoinnin rahoittamiselle. Siksi on tärkeätä, että tehdyn työn määrä pysyy korkeana. Tehdyn työn määrään vaikuttavat työllisyysaste, työelämään siirtymisikä, työurien pituus, työttömyysjaksot, sairauspoissaolot, työkyvyttömyys ja eläkkeelle siirtymisikä.

Ajankohtaisessa keskustelussa työurien pidentäminen korostuu. Me olemme pitäneet tärkeänä sitä, että työuria saadaan pidentymään sen kaikilta osilta, alusta, keskeltä ja lopusta. Pidennämme oppivelvollisuutta, jotta jokainen nuori saisi paremmat valmiudet siirtyä työelämään. Haluamme jakaa korkeakoulujen aloituspaikat uudella tavalla niin että ylioppilaat pääsevät nopeasti kiinni opiskelupaikkaan eikä välivuosia tule. Kehitämme opintotukea siten, että päätoiminen opiskelu on helpompaa.

Katsomme että työelämän laatua, johtamiskulttuuria ja työsuojelua tulee parantaa kaikin tavoin niin, että ihmiset jaksavat työssä paremmin ja sairastavat harvemmin. Työterveyshuollon tärkein tehtävä on ennalta ehkäisevin toimin vähentää olennaisesti tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työelämän huonontumiselle on pantava piste.

Työurat pitenevät lopusta jo nyt vuoden 2005 eläkelakiuudistuksen ansiosta. Liikkuva ja vapaasti valittava eläkeikä on hyvä malli, jossa raha kannustaa jatkamaan työssä, jos terveyttä riittää. Minusta oikeudenmukaisuutta olisi se, että jokainen voisi päästä eläkkeelle terveenä.

Kansantaloudessa tehtävä työmäärä riippuu myös siitä, miten työmahdollisuuksia on tarjolla. Toistuvat työttömyysjaksot ja korkea pitkäaikaistyöttömyys ovat kansantalouden kannalta suurta työvoiman haaskausta. Lisäksi ne ovat riski työssä jaksamiselle ja voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen.

Opiskelijoiden huoli liittyy tulevien eläkkeiden rahoituspohjan kestävyyteen. Jos rahoituspohja pettää, on vaarana että tulevaisuudessa eläkkeiden määrää joudutaan pienentämään tai eläkemaksuja merkittävästi korottamaan. Tähän ongelmaan on kuitenkin muitakin ratkaisuja kuin eläkeiän korottaminen. Eläkerahastot karttuvat sitä paremmin, mitä alemmaksi saamme työttömyyden painettua. Eläkerahastot karttuvat sitä paremmin mitä nopeammin nuoret pääsevät työelämään. Eläkerahastot karttuvat sitä paremmin mitä korkeampia palkkoja kyetään maksamaan.

Eläkeiän korottaminen on omiaan lisäämään työttömien määrää ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrää. Rahoitusvastuu näiden ihmisten toimeentulosta ei ole työeläkerahastoilla vaan muilla sosiaaliturvarahastoilla. Jos eläkkeen saajien määrää vähennetään lisäämällä työttömien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrää kevennetään työnantajien työeläkemaksutaakkaa ja lisätään julkisen vallan maksuvelvoitteita. Temppu ei tuo parannusta julkisen talouden rahoitusongelmiin, päinvastoin.

Hyvät toverit,
Hallitus on kuluneena keväänä tehnyt meidän kannaltamme murheellisia päätöksiä. Sosiaalidemokraatit ovat joutuneet luopumaan tavoitteestaan, ettei perusturvaan kosketa. Tehdyt kehysriihipäätökset heikentävät nyt myös perusturvaetuuksia. Eläkeindeksiä heikennetään, lapsilisiä ja työttömyysturvaa leikataan. Kipeiden leikkausten vastapainoksi saimme omia vaatimuksiamme läpi. Yksinhuoltajien asemaa ei heikennetä, pienituloisten verotusta kevennetään, arvonlisäveroa ei nosteta, suurituloisten solidaarisuusvero kiristyy, suurten perintöjen verotus tiukkenee. Tavoitteena on valtion velkaantumisen taittaminen ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden vahvistaminen.

Sosialidemokraateille oli tärkeätä, että Vasemmistoliitto tuli mukaan hallitukseen kesällä 2011. Yhdessä kykenimme sekalaisessa hallituksessa ajamaan poliittisen vasemmiston tavoitteita. Paransimme perusturvaa, muutimme verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan, puolustimme julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asemaa uudistuksissa.

Vasemmistoliitto päätti lähteä hallituksesta kehysriihipäätösten yhteydessä. Me päätimme jatkaa. Päätös ei ollut helppo. Sitä ennen käytiin laaja ja perusteellinen keskustelu puoluevaltuustossa. Keskustelun jälkeen ja siellä kuullun informaation pohjalta puoluevaltuusto asettui yksimielisesti kannattamaan jatkamista hallituksessa. Ministereillämme on puoluevaltuuston antama mandaatti tehtäviinsä.

Kataisen hallitus syntyi tilanteessa, jossa Kokoomus ensimmäistä kertaa suurimpana puolueena sai pääministerin paikan. Nyt Kataisen hallitus lopettaa työnsä kesken vaalikauden. Pääministeri eroaa ja hakeutuu muihin tehtäviin. Maahan nimitetään uusi hallitus Kokoomuksen puoluekokouksen jälkeen, kun uusi puheenjohtaja on valittu.
Myös muita ministereitä saattaa hallituksesta irtautua EU-vaalien tulosten johdosta. Kaikesta päätellen myös valtiovarainministerin posti on katkolla. Jatko riippuu puoluekokousedustajiemme päätöksestä puheenjohtajavaalissa. Tärkeätä on että toimintakykyinen hallitus saadaan nopeasti kasaan. Työt odottavat tekijäänsä.

Turun ja maakunnan näkökulmasta on tärkeätä, että hallitus tekee kaiken voitavansa meriteollisuuden työpaikkojen ja osaamisen turvaamiseksi Turussa mahdollisissa telakan omistusjärjestelyissä. Maakunta ansaitsee paremman kohtelun kun siihen avautuu mahdollisuus.

Toverit,
Toukokuun 25 päivänä pidettävät Eurovaalit ovat meille sosialidemokraateille ja koko palkansaajaväelle tärkeä mahdollisuus. Nyt on tilaisuus vaikuttaa siihen, että politiikan suunta Euroopan Unionissa muuttuu. Pitkään jatkunut kausi, jossa oikeistolla on ollut ylivalta komissiossa, neuvostossa ja parlamentissa on johtanut syviin vaikeuksiin Euroopassa. Pääoman vapaan liikkuvuuden turvaaminen on antanut tilaa pidäkkeettömälle ahneudelle ja hillittömälle velkaantumiselle. Iso raha hakee voittoja ottamalla suuria riskejä sijoitustoiminnassa. Voitot se vie veroparatiiseihin välttääkseen osallistumasta yhteiskunnallisen vastuun kantamiseen.

Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa on nyt nähty mihin hillitön kapitalismi johtaa. Luottamus katoaa, rahahanat sulkeutuvat, investoinnit ehtyvät, työttömyys räjähtää, bruttokansantuote romahtaa. Silloin pyydetään apuun julkista valtaa, valtion ja veronmaksajien pelastavaa kättä ja lujaa selkärankaa.

Oikeiston tavoitteena on ollut pankkien pelastaminen. Me tavoittelemme ihmisten, kotien ja perheitten, työpaikkojen ja työelämän pelastamista Euroopassa. Euroopan ja Suomen menestys ei voi perustua työntekijöiden aseman heikentämiseen, matalapalkkaustyömarkkinoihin tai järjestäytymisoikeuden rajoittamiseen. Jatkossakin menestys perustuu oikeudenmukaisiin työelämän pelisääntöihin, yhdenvertaiseen kohteluun, ansioturvan takaaviin työsopimuksiin. Kapitalistisen talousjärjestelmän synnyttämän epävakauden sijaan tarvitaan nyt lisää vakautta talouteen ja työelämään.

Nokian uusi pääjohtaja, intialaissyntyinen Suri, korosti eilisessä puheessaan suomalaisten arvojen merkitystä ison yrityksen kehittymiselle. Keskeistä on luottamus, sopimusten pitävyys, rehellisyys, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Nämä arvot luovat perustan vakaudelle, joka houkuttelee investointeja ja kannustaa uudistumiseen, innovaatiotoimintaan ja luovuuteen työelämän kaikilla tasoilla. Nämä ovat sitä aktiivisuutta, jonka avulla Suomi ja Eurooppa menestyvät kansainvälisessä kilpailussa.

Hyvät toverit,
Euroopan unioni on onnistunut tärkeimmässä tehtävässään, rauhan säilyttämisessä. Mutta EU ei ole valmis. Se tarvitsee jatkuvaa kehittämistä. Epäluottamus EU:n instituutioita kohtaan on suuri. Samoin epäluottamus eteläisten kriisimaiden ja pohjoisten tukea antaneiden kesken. Vakavinta on se kasvava epäluottamus, jota työttömäksi jääneet, syrjäytyvät nuoret tuntevat kokiessaan toivottomuutta tulevaisuuden edessä. EU:n on tehtävä enemmän työtä luottamuksen palauttamiseksi kaikilla näillä tasoilla. Luottamus syntyy vain tekojen avulla. Nyt on tekojen aika. Tekoja varten tarvitsemme voiton toukokuun europarlamenttivaaleissa. Sitä kohti hyvät ystävät ja toverit, sitä kohti.

Toivotan hyvää vappua kaikille!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu