Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Harva ihminen on keskimääräinen

01.05.2014

julkaistu kolumina Uudessa Ajassa 30.4.
 
Suomessa työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan keskusteluja eläkejärjestelmämme uudistamisesta. Poliittinen keskustelu aiheesta on keskittynyt jo vuosia lakisääteiseen vanhuuseläkkeelle jäämisen alaikärajaan. Kokonaisuus on huomattavasti yhden ikärajan siirtelyä mutkikkaampi.
 
Keskimäärin me suomalaiset elämme nykyään pidempään kuin ennen ja saamme nauttia lisääntyneistä terveistä elinvuosista. Tämän johdosta on perusteltua, että myös työurat jatkuvat nykyistä pidempään. Keskimääräistä eläkkeellejäämisikää tuleekin saada nostettua. Keskimääräisyyden taakse piiloutuu kuitenkin ongelmia.
 
Työelämän ja talouden rakenteellisten muutosten vuoksi Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat työttöminä tai joilla on liian vähän työtä. Eläkeikää nostamalla ei pidennetä näiden ihmisten työuria. Ratkaisevaa on työn määrän lisääminen, työllisyysasteen nostaminen ja osaamisen jatkuva päivittäminen.
 
Kaikki ihmiset ja kaikki työurat eivät ole keskimääräisiä. Toisten työurat alkavat huomattavasti aikaisemmin kuin toisten ja toiset alat ovat fyysisesti ja henkisesti selvästi muita raskaampia. On aloja, joilla työskentelevien työuran jatkaminen nykyiseenkin eläkeikään asti on vaikeaa. Hätiköiden tehty eläkeiän alarajan nosto lisäisi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien määrää ja johtaisi ojasta allikkoon.
 
Tulisi harkita palaamista järjestelmään, jossa eläkeikä määräytyisi työn kuormittavuuden perusteella. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päästä eläkkeelle siinä määrin terveenä, että eläkepäivistä ehtii vielä nauttia.
 
Toiseksi on syytä tarkastella eläkkeen karttumista. Nykyisessä järjestelmässä on superkarttuma työuran loppupäässä. Tämä suosii niitä työntekijöitä, joilla on mahdollisuus tehdä työtä pidempään, mutta kohtelee kaltoin niitä, jotka ovat esimerkiksi aloittaneet työuransa varhain ja tehneet koko ikänsä erityisen kuormittavaa työtä. Siksi voisi olla oikeudenmukaista palkita lisäbonuksella myös varhain aloitetusta työurasta. Näin voitaisiin suosia erityisesti toisen asteen koulutuksesta työmarkkinoille siirtyviä ammatti-ihmisiä.
 
Kaikkea ei pidä muuttaa, vaan toimivat osat on syytä säilyttää. Mielestäni on viisasta, että eläkeikä on jatkossakin joustava kuten nykyisin. Joustavan eläkeiän avulla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Mahdollisuus suunnitella omaa eläkkeelle jäämistään on eduksi työntekijälle, työnantajalle ja koko järjestelmälle.
 
Eläkekysymyksellä on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Väestön voimakas ikääntyminen kohtaa kaikkia eurooppalaisia maita. Kaikki joutuvat pohtimaan sitä kysymystä, miten saamme aikaan pidempiä ja laadukkaampia työuria, jotta järjestelmät ja niiden rahoitus kestävät ja eläkelupaukset voidaan pitää.
 
Eläkkeet ja eläkeikä ovat valtavan laaja hyvinvoinnin ja talouden kysymys. Me tarvitsemme Eurooppaan lisää työpaikkoja ja lisää taloudellista toimeliaisuutta. Näiden luomisessa aivan keskeinen työkalu on ensinnäkin vahva, laaja-alainen sivistys. Toiseksi meidän on palautettava luottamus sekä kansalaisten keskuuteen että kansalaisten ja instituutioiden välille.
 

Ilkka Kantola
kansanedustaja (sd.)
EU-parlamenttivaaliehdokas

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu