Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Motiivikritiikki ja moralismi

18.04.2014
Kolumni Kaakon Kaiku

Motiivi on latinan kielestä peräisin oleva sana ja tarkoittaa inhimillisen toiminnan perustetta. Motiivi on syy sille miksi henkilö toimii siten kuin toimii. Motiivi on liikkeelle paneva voima. Tätä havainnollistaa se, että moottorin alkuperä on sama kuin motiivin. Mitä vahvempi moottori tai motiivi, sitä voimakkaampi on sen aikaansaama liike, toiminta ja tapahtuma.

Länsimainen etiikan perinne on pitänyt arvossa sitä, että yksittäisten ratkaisujen ja tekojen arvioimisen ohella arvioidaan myös niitä motiiveja, joiden perusteella ratkaisut ja teot syntyvät. Tekojen kunniallisuutta lisää se, että ne on tehty oikeita ja kunniallisista motiiveista.

Etiikan historiassa on vahvana esiintynyt myös ajatus, että tarkoitus pyhittää keinot. Jos yksittäinen teko tai ratkaisu syntyy kunniallisista ja hyväksyttävistä motiiveista, se on silloin moraalisesti hyväksytty tuon motiivin takia, vaikka muutoin ei olisikaan. Varastamista pidetään moraalisesti tuomittavana, mutta jos köyhä, varaton henkilö varastaa ruokaa, jotta voisi torjua lastensa nälkäkuoleman, tekoa voi pitää moraalisesti hyväksyttävänä silloinkin kun se on rikos.

On kuitenkin selvää, että kunniallisinkaan motiivi ei voi oikeuttaa mitä tahansa tekoja. Ei tarkoitus ihan kaikkea pyhitä. Lapsen ruumiillinen kurittaminen on väärin, vaikka motiivina olisikin lapsen kasvattaminen kunnialliseksi kansalaiseksi. Ei ole mitään automatiikkaa siinä, miten kunniallinen motiivi tai tarkoitus pyhittää ja oikeuttaa yksittäisen teon tai keinon. Hyvä teko edellyttää sekä motiivin että itse teon kriittistä arviointia.

1990-luvulla vilkastunut keskustelu arvoista on yhteydessä motiivien merkityksen korostumiseen. Järkiperäisen ja johdonmukaisen inhimillisen toiminnan yhtenä keskeisenä lähtökohtana pidetään arvoja. Arvot ovat nimityksiä asioille, joiden toivomme toteutuvan ja joita haluamme toiminnallamme edistää. Ns. arvokeskusteluissa yritykset ja organisaatiota ovat listanneet omiksi arvoikseen asioita kuten luotettavuus, tehokkuus, laadukkuus, asiakasystävällisyys, kunnioitus, tasa-arvo jne..

Tärkeiksi ilmoittamamme arvot joutuvat silloin tällöin ristiriitaan. Yrityksen arvoissa tehokkuus ja laatu joutuvat ristiriitaan silloin kun tehokkuutta haetaan prosesseja nopeuttamalla, jolloin työ menee hosumiseksi ja tuotteiden laatu kärsii. Rakentamisessa on kyllin esimerkkejä tästä. Yksittäisen toimijan kannalta arvojen ristiriidassa on kyse motiiviristiriidasta. Samanaikaisesti häntä motivoivat, eli laittavat liikkeelle vastakkaiset voimat. Joskus käy niin, että motiiviristiriita lamauttaa, ja liike eli toiminta lakkaa kokonaan. Jota näin ai kävisi, tarvitaan arvojen ja motiivien priorisointia, laittamista tärkeysjärjestykseen.

Valtakunnallisessa poliittisessa keskustelussa arvioidaan konkreettisia budjetti- ja lakiehdotuksia. Ehdotuksia perustellaan ja arvostellaan viittaamalla siihen, mitä vaikutuksia niillä tulee toteutuessaan olemaan. Vaikutusten hyvyyttä arvioidaan puolestaan viittaamalla puolueitten ideologioihin ja arvoihin. Kunkin puolue arvioi ehdotuksia omista tavoitteistaan ja arvoistaan käsin.

Poliittiselle keskustelulle näyttää olevan ominaista se, että puolueet eivät tyydy omien arvojensa ja motiiviensa esittelemiseen toiminnan perusteluina. Sen lisäksi käytetään paljon aikaa ja voimia kilpailevien puolueitten motiivien ja arvojen kuvaamiseen. Keskustelu siirtyy konkreettisista ratkaisuista ja esityksistä abstraktille tasolle, jossa kukin puolue pyrkii esittämään kilpailijansa motiivit kyseenalaisina sen sijaan, että tyydyttäisiin vaatimaan kilpailijalta vaihtoehtoisten konkreettisten ratkaisujen esittämistä.

Kukin puolue pyrkii esittämään itsensä puhtaitten motiivien pohjalta toimivana. Keskustelussa pyritään horjuttamaan kilpailevan puolueen esiintymistä puhtaiden motiivien pohjalta. Selvää on, että puolueet eivät useinkaan tunnista itseään siitä kuvasta, jonka kilpailevat puolueet siitä maalaavat. Motiivien mustamaalaamisen jälkeen on tietysti helppo ”ampua haaskalta”, eli moralisoida sitä puoluetta, jonka motiivit eivät ole puhtaat.

Mitä koulutetummaksi äänestäjäkunta tulee, sitä helpommin se havaitsee tämän motiivikritiikin ja moralismin. Sivistynyt ihminen odottaa, että jokaisella on oikeus itse esitellä motiivinsa, ja tämä oikeus on myös poliittisella liikkeellä. Olisikin hyvä, jos puolueet nykyistä avoimemmin itse kertoisivat omat ideologiset ja arvotavoitteensa. Olisi hyvä yleisön nykyistä selvemmin tietää, mitkä ovat puolueitten motiivit eli liikkeelle panevat voimat. Vain motiivien julkistamisen jälkeen ihmiset kykenevät arvioimaan, mitkä puolueet ovat kunniallisin motiivein liikkeellä.

Kriittinen poliittinen keskustelu puolueiden kesken koskisi sitten sitä, miten johdonmukaisesti tai epäjohdonmukaisesti puolueet toimivat suhteessa ideologiaansa, arvoihinsa ja motiiveihinsa. Keskusteltaisiin siitä mikä on, eikä siitä mitä kuvitellaan olevan. Moralismi väistyisi asia-argumentaation tieltä.


Ilkka Kantola
kansanedustaja (sd.)
 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu