Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kohtuuton kohtelu korvattava

03.06.2014
Puheenvuoro lähetekeskustelussa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille internoiduille siviilihenkilöille HE 69/2014

Arvoisa puhemies!
Solmiessaan välirauhan lähes 70 vuotta sitten 19. syyskuuta 44 Suomi joutui hyväksymään monia raskaita velvoitteita. Valtionjohto ja viranomaiset olivat kaikin tavoin ahtaalla liittoutuneiden valvontakomission asettuessa tarkkailemaan, miten Suomi täyttäisi voittajavaltioiden sanelemat velvoitteensa.

Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys korvausten maksamisesta on yksi jälkikaiku niistä toimista, joihin Suomen valtion viranomaiset tuossa tilanteessa ryhtyivät. Hallitus esittää maksettavaksi kertaluonteisen korvauksen, maksimissaan 3 000 euroa, henkilöille, jotka perusteetta tai heikoin perustein valtion toimesta internoitiin eli kohtuuden vastaisesti eristettiin välirauhan ehtojen tiukan tulkinnan johdosta.

Välirauhansopimuksessa Suomi sitoutui internoimaan alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset. Kyse oli vaatimuksesta, jonka tarkoituksena oli kohdistua liittoutuneiden, ennen muuta Neuvostoliiton, sen hetkisten vihollisvaltioiden kansalaisiin. Aluksi Suomen viranomaiset tulkitsivatkin velvoitetta tältä pohjalta. Internoitavien joukosta rajattiin pois selvästi vaarattomat henkilöt, aviovaimot, joilla oli Saksan kansalaisuuden lisäksi Suomen kansalaisuus, sekä heidän lapsensa, vaikka näillä olisikin isänsä takia ollut Saksan kansalaisuus.

Lokakuussa 1944 Suomen viranomaiset hallituksen uuden linjauksen mukaisesti kuitenkin päättivät laajentaa internointia myös näihin henkilöihin. Internoitujen määrä kasvoi. Maaliskuussa 1946 internoituna oli 470 henkilöä, kunnes internoinnin purkaminen käynnistyi. Nuorimmat eristyksiin lain nojalla pakotetut olivat 1944 ja 1945 syntyneitä vauvoja, jotka äitinsä mukana internoitiin sillä perusteella, että heidän isänsä oli saksalainen. Myös alle 15-vuotiaita saksalaisisän ja suomalaisäidin orpoja internoitiin. Internoituja lapsia oli kaikkiaan 74.

Nykytiedon mukaan liittoutuneiden valvontakomissio ei ollut esittänyt vaatimuksia internointivelvoitteen tulkinnan tiukentamisesta. Kyse oli suomalaisviranomaisten omasta tulkinnasta, jonka yhteyttä valtiolle vaarallisen toiminnan estämiseen on vaikea nähdä. Menettely oli ristiriidassa Suomen aikaisempien toimintatapojen, oikeuskäytännön sekä yleisen oikeustajun kanssa.

Esityksiä korvausten maksamisesta oikeudettomasti internoiduille on tehty aikaisemminkin. Vuonna 1950 saatiin komiteamietintö, jossa selvitettiin muun muassa internoitujen henkilöiden kokemaa kohtelua. Komitea esitti 135 internoidulle naiselle maksettavaksi korvausta yhteissummaltaan vajaat 5 000 euroa. Komitean esitys ei kuitenkaan johtanut korvausten maksamiseen. Tuosta komiteasta on aikaa kulunut paljon. Monet korvaukseen oikeutetut ovat jo ehtineet siirtyä maallisten korvausten ulottumattomiin.

On erinomaista, että hallitus vihdoin tuo asiaa koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Esitys on merkittävä periaatteelliselta kannalta, niin kuin täällä on käynyt ilmi. Korvauspäätöksellä tunnustetaan 70 vuotta sitten tapahtunut omien kansalaisten oikeudeton kohtelu valtion viranomaisten taholta. Rahallinen merkitys ei valtion budjetille ole kummoinenkaan, vaikka sillä voikin olla saajaansa ilahduttava arvo.

Hallituksen esityksen taustalla on edustaja Södermanin vuonna 2008 tekemä asiaa koskeva kirjallinen kysymys sekä sitten eduskunnan päätös myöntää rahoitus asian perinpohjaiseksi selvittämiseksi Kansallisarkiston toimesta. Saadun tutkimusaineiston pohjalta on ollut mahdollista muodostaa luotettava kokonaiskuva. Sen perusteella on hallitus päätynyt siihen, että korvaukseen ovat oikeutettuja ne, joiden internointia voidaan pitää kohtuuttomana. Näitä ovat ensinnäkin alle 18-vuotiaana internoidut, toiseksi henkilöt, joilla oli tai oli ollut Suomen kansalaisuus ennen välirauhan solmimista, ja kolmanneksi ne, jotka tulivat näiden lapsina internoiduiksi.

Hallitus on lisätalousarviossa varannut korvausten maksamiseen rahaa, joten asiassa päästään liikkeelle heti lain voimaantulon jälkeen 1. syyskuuta tänä vuonna. Korvauksia voi hakea vuoden 2015 loppuun saakka. Tiedottamiseen tästä mahdollisuudesta on syytä panostaa, jotta korvaukseen oikeutetut voivat saada sen, mikä heille kuuluu.

Toivon tälle lakiesitykselle asiallista käsittelyä valiokunnassa. On korkea aika saada tämä velka omia kansalaisiamme kohtaan hoidettua.
 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu