Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kehityspolitiikan vaikuttavuus ja johdonmukaisuus

09.09.2014
Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta suoritti laajan asiantuntijakuulemisen valtioneuvoston selonteosta viime keväänä. Kuulemansa perusteella valiokunta päätti kiinnittää huomiota kehityspolitiikan tuloksellisuuden arvioinnin tärkeyteen. Julkisessa keskustelussa esiintyy paljon varmalla äänenpainolla esitettyjä mielipiteitä kehitysyhteistyön puolesta ja sitä vastaan. Erilaiset mielipiteet ja kuulopuheet, jotka perustuvat enemmän yksittäistapauksiin kuin kokonaisuuden analyysiin, eivät auta eteenpäin, kun toimintaa on tehostettava ja kehitettävä.

Valiokunta edellyttääkin, että eduskunta saa kerran vaalikaudessa selonteon, jossa arvioidaan kehitysyhteistyölle asetettuja tavoitteita, pitkän aikavälin vaikuttavuutta ja siinä yhteydessä myös toimeenpanossa ilmenneitä ongelmia. Asiantuntijoita kuultuaan valiokunta arvioi, että selonteosta puuttui lähes kokonaan itsekriittinen ulottuvuus. Kehityspolitiikan vaikuttavuuden arvioinnissa pääpainon tulee olla pitkän aikajänteen tarkastelussa. Sen arviointi, onko toiminta ollut kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden suuntaista, edellyttää parhaimmillaan jopa kymmenien vuosien tarkastelujaksoa.

Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden arviointi on monella tavalla vaikea tehtävä. Esimerkiksi köyhyyden väheneminen tai se, että köyhyys ei ponnisteluista huolimatta vähene, voi johtua aivan muista syistä kuin kehitysyhteistyön piirissä tehdyistä toimista. Maailmankaupan rakenteilla, rikkaiden maiden maatalouspolitiikalla ja yksityisten yritysten sijoittumisella kehittyviin maihin on paljon suurempia vaikutuksia köyhyyden vähenemiseen kuin kehitysavulla. Toisaalta yksityisen maan joutuminen sisällissodan keskelle voi hetkessä tuhota hyvätkin kehitysyhteistyöllä saavutetut tulokset.

Suomi on tärkeä kehityspolitiikan toimija ja osallistuu monin tavoin muun muassa YK:n ja Euroopan unionin yhteisen kehityspolitiikan luomiseen. Pienenä maana Suomen rahallinen osuus ei ole suuren suuri, mutta on selvää, että Suomi ei yksin voi pelastaa maailmaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen antamalla avulla ei olisi merkitystä. Valtion johtamalla ja eduskunnan budjetissa rahoittamalla kehitysavulla on merkitystä sille, miten meidät nähdään maailmalla ja miten näemme itsemme. Suomi katsoo olevansa osa kansainvälistä yhteisöä. Kehitysyhteistyö on osa meidän ulkopolitiikkaamme. Se on yksi silta, jonka avulla me olemme osa läntistä ja sivistynyttä maailmaa, jossa valtiovalta kantaa vastuuta köyhien ja hauraiden valtioiden olojen kohentamisesta.

Ulkopolitiikka, ja sen mukana kehitysyhteistyö, kuuluu valtion ydintehtäviin. Suomesta lähtevä kansainvälinen apu ei ole vain ihmisten hyvän tahdon ja vapaaehtoisuuden varassa olevaa armeliaisuutta. Vapaaehtoistakin auttamista tarvitaan, ja tänä päivänä merkittävä osa kansalaisista osallistuu vapaaehtoiseen auttamiseen erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta, kuten Suomen Punaisen Ristin, Kirkon Ulkomaanavun, Solidaarisuuden jne. Valtion budjetissa oleva kehitysyhteistyömääräraha ei ole estänyt kansalaisia harjoittamasta vapaaehtoista auttamista. Hyväntekeväisyyden kanavia on mielestäni jo riittävästi. Hyvän tahdon kanavoimiseksi tuskin tarvitaan uutta rahastoa. Nykyinen ulkoministeriön yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on kohtuullisen tehokas kanava yhdistää vapaaehtoisuuteen perustuva rahoitus ja valtion budjettirahoitus. Hyväntekeväisyydelle on tilaa samalla, kun budjettirahoitus takaa sen, että toimintaa voidaan avun kohteessa suunnitella pitkäjänteisesti ja sen avulla saada aikaan kestäviä tuloksia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi valiokunnan mietinnössä nostetaan esiin tärkeä asia, jonka merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan monikulttuuristuvassa Suomessa. Valiokunta korostaa Suomessa asuvien maahanmuuttajien asiantuntemuksen ja verkostojen hyödyntämistä, kun erilaisia hankkeita suunnitellaan heidän kotimaihinsa ja kotimaittensa kanssa. Tällä kasvavalla joukolla on asiantuntemusta, jota tulisi nykyistä enemmän hyödyntää, kun etsitään toimivia tapoja tukea kehitystä kulttuureissa, jotka poikkeavat omastamme.

Puhemies! Edustaja Hirvisaari nosti esiin tärkeän kysymyksen naisten asemasta kehitysyhteistyön kohteena olevissa maissa. Tosin hänen kuvansa siitä, mitkä ovat pyrkimykset kehitysyhteistyössä, tuntui olevan hänellä väärä, kun hän sanoi, että toisaalta tällä rahoituksella tuetaan naisia, jotka joutuvat synnyttämään lapsia toisensa perään. Edustaja Hirvisaari on ehkä unohtanut sen, että Suomen prioriteetti, siis tärkeä tavoite kehitysyhteistyössä, on jo pitkään ollut ja on edelleen nimenomaan naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien puolustaminen ja vahvistaminen kehittyvissä maissa niin, että naiset voisivat muun muassa itse päättää, mikä on se oikea lapsiluku, jonka kanssa tullaan toimeen ja turvataan lapsille hyvä tulevaisuus.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu