Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Puheenvuoro kestävästä kehityksestä

01.10.2014
Arvoisa puhemies!

Tasavallan presidentin viime itsenäisyyspäivän vastaanotolla Tampereella kuultiin muun syviä tunteita nostattavan ohjelman ohessa Vesa-Matti Loirin esittämänä Eino Leinon runo Lapin kesä. Runon alku menee näin: "Lapissa kaikki kukkii nopeasti, / maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. / Tuot' olen aatellut ma useasti, / kun katson kansan tämän vaiheisiin. / Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolla / ja suuri surkastua alhaiseen? / Miks meillä niin on monta mielipuolta? / Miks vähän käyttäjiä kanteleen? / Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu / kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan, / miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu / tai kesken toimiansa katkeaa? / Muualla tulta säihkyy harmaahapset, / vanhoissa hehkuu hengen aurinko. / Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset / ja nuori mies on hautaan valmis jo."

Leinon tapa hahmottaa pohjoisen kansan henkistä tilaa on edelleen hätkähdyttävä. Se on niin raju, ettei sitä pysty kokonaan sovittamaan tämän päivän yhteiskuntaamme: elinikä on noussut kohisten Leinon ajoista, suomalaiset taiteilijat kaikilla aloilla menestyvät kansainvälisesti ja tuottavat kauneutta, kanteleen soitto on monimuotoistunut, ja ovet kansainvälisille musiikkimarkkinoille ovat jo avautuneet, vaikkemme vielä Ruotsin Abban tasolla olekaan. Mutta jotain oikeaan osuvaa on Leinon suomalaisuuden kuvauksessa edelleen: erilaiset vakavat mielenterveysongelmat ovat edelleen arkeamme, liian moni mies ja nainen edelleen kuolee kesken toimiensa, liian usein hengen aurinko sammuu yksilön kohdalla ennen kuin puolipäivän hetki on saavutettu, varhaisen työkyvyttömyyden perusteena on kovin usein mielenterveyden ongelmat, henkisen kestokyvyn kesken loppuminen.

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö on ansiokas paneutuessaan muun ohella yksilöiden henkisen kapasiteetin merkitykseen Suomen tulevaisuuden tekemisessä. Teema oli esillä jo valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa. Eduskunnan sivistysvaliokunta on omassa lausunnossaan tuonut sitäkin vahvemmin esiin strategisia näkemyksiä kansalaisten henkisestä vahvistamisesta.

Kansakunnan menestys perustuu henkiseen voimaan. Sen henkinen voima syntyy ennen muuta kulttuurista, joka luo jatkuvuutta, johdonmukaisuutta ja luottamusta yksilöiden välille. Jotta kulttuuri kykenee tähän tehtäväänsä, on huolehdittava, että lapset mahdollisimman varhain tulevat kulttuurista osalliseksi. Olen iloinen siitä, että varhaiskasvatuksen merkitys inhimillistä pääomaa vahvistavana tekijänä näkyy myös tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä.

Suomalaisen koulutuspolitiikan vahva perinne on ollut, että koulun tehtävänä on antaa oppilaalle erilaisia valmiuksia ja taitoja, joita hän elämässään, ja työelämässä erityisesti, tarvitsee. Sivistysvaliokunnan lausunnossa, jota hyvin esitellään tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä, laajennetaan tärkeällä tavalla kasvatuksen ja opetuksen sisällöllisiä tavoitteita. Koululla tulisi olla voimavaroja tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua, ei pelkästään keskittyä tietojen jakamiseen ja taitojen synnyttämiseen.

Lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisessa kasvussa taideaineiden ja liikunnan merkitys korostuu. Yhteiskunnan ja työelämän ja kaiken luovan ajattelun ja uudistuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä vahvistaa lapsen itseluottamusta ja lapsen uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä vahvana yleislinjana on pyrkimys erilaisten kokeilujen mahdollistamiseen, hyvin laajalla pensselillä maalaten. Vain kokeilemalla voidaan löytää uusia, tuntemattomia mahdollisuuksia, joita ei vielä osata aavistaa. Kokeiluista jotkut epäonnistuvat, ja tämä pätee myös yksilön elämään. Lapsia ja nuoria tulee rohkaista käymään kohti vaikeuksia, tekemään virheitä ja oppimaan niistä ja vahvistumaan sitä kautta. Tärkeämpää kuin kyky välttää virheitä on kyky selviytyä vaikeuksista eteenpäin masentumatta. Tiedoista ja taidoista on vain vähän hyötyä, jos emme osaa antaa lapselle perusturvallisuutta ja itseluottamusta, jonka varassa hän raivaa oman tiensä. Konkreettinen tehtävä: koulukiusaamiselle on asetettava päättäväisesti ehdoton nollatoleranssi.

Taide ja kulttuuri on kautta vuosituhansien käsitellyt ihmisen yrityksiä, kokeiluja, onnistumisia ja epäonnistumisia. Taide ja kulttuuri on luonut uskoa siihen, että epäonnistumisista on mahdollista selviytyä ja että vaikeudet ovat voitettavissa. Kaunokirjallisuus on hyvä esimerkki siitä, miten taide voi toimia maailmankuvan rakennusaineena siten, että yksilö saa voimaa oman elämänsä arjen vaikeuksiin ja valintoihin. Kulttuuri luo ilmapiirin, jossa rohkeus ja luovuus tunkeutuvat arjen keskelle. Juuri siksi ne ovat ratkaiseva tekijä myös elinkeinoelämän kehitykselle ja menestykselle.

Arvoisa puhemies! Valtion tulevaisuusstrategian ajattelun keskeisenä osana tulee olla jokaisen yksilön hengen auringon kirkastaminen. Tuo aurinko odottaa nousemistaan jokaisessa syntyvässä lapsessa. Mitä paremmin nuo auringot pääsevät loistamaan, sitä helpompaa on Suomen menestyä tulevaisuudessa.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu