Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Hallituksen vuosikertomuksesta 2014

27.05.2015


Eduskunnan täysistunnossa 26.5.2015 PTK 8/2015
 

Arvoisa puhemies! Keskusteltavana on hallituksen vuosikertomus 2014. Oikeampi otsikko kirjaselle olisi Hallitusten vuosikertomus, onhan viime vuonna hallitusvastuuta kantanut kaksikin hallitusta: Kataisen ja Stubbin hallitukset. 

Nostan esiin muutaman positiivisen havainnon ja muutaman kriittisen kysymyksen kertomuksen ulkopolitiikkaa koskevasta osiosta, josta edustaja Heinonen Lopelta jo melko laajasti puhuikin. 

Viime vuoden ulkopolitiikkaa koskevia tapahtumia leimaa tietysti ennen muuta keväällä kärjistynyt Ukrainan kriisi. Sisäisesti hajanaisen — mikä sittemmin ilmeni — Ukrainan EU-lähestymisprosessi päätyi eri vaiheitten jälkeen laajoihin ja väkivaltaisiin mielenosoituksiin Maidanilla. Sisäiset konfliktit, Ukrainan sisällä siis, johtivat lopulta presidentti Janukovytšin maastapakoon ja hallitusvallan vaihtumiseen erinäisten kuvioiden jälkeen.

Ukrainan levottomuudet johtivat muutoksiin myös maan ulkopuolella. Ne johtivat uudenlaiseen aktiivisuuteen Venäjän puolelta Ukrainan suuntaan. Venäjä rikkoi omilla operaatioillaan kansainvälisiä sopimuksia muun muassa ottaessaan haltuunsa Ukrainalta Krimin niemimaan, vaikka siellä kansanäänestys taustalla olikin, mutta yhtä kaikki, kansainvälisiä sopimuksia Venäjä rikkoi. 

Ukrainan kriisin ja siihen liittyvien Venäjän toimien takia EU:n ja Venäjän suhde muuttui, voi sanoa, dramaattisesti. EU:n jäsenvaltiot, Suomi niiden mukana, tuomitsivat selkein sanoin Venäjän toiminnan, ja sen valtiot päättivät asettaa Venäjään kohdistuvia pakotteita osoittaen näin paheksuntansa Venäjää kohtaan — kukaan ei haikaillut aseellisen ilmaisun suuntaan EU:n puolella. Tavoitteena oli näillä pakotteilla saattaa Venäjä neuvottelupöytään etsimään kriisiin poliittista ja diplomaattista ratkaisua aseiden käytön sijaan.  

Kun ajattelemme Suomen lähihistoriaa, niin tilanne on tietysti dramaattisesti uusi ja osittain seuraus siitä, että olemme EU:n jäsenvaltio. Ensimmäisen kerran sotien jälkeen Suomi liittyi Venäjän-vastaiseen poliittiseen rintamaan selkeästi. No, Suomella on ollut omia intressejään valvottavana tietysti Venäjän-suhteessaan, on ollut ja tulee olemaan, eikä vähiten kaupallisella puolella, ja nämä meitä tietysti askarruttivat, miten meidän kaupallisen yhteistyön käy, miten tämä koskettaa Suomea, kun olemme mukana näissä pakotteissa. Oli odotettavissa, että pakotteet ja niistä seuraavat vastapakotteet jossain määrin heikentävät Suomen viennin mahdollisuuksia Venäjän-kaupassa. Iso kysymys, kun meillä työllisyys muutenkin on heikentynyt. 

Hallituksen kertomuksessa — ja tämä on hyvä asia — kuvataan selkeämmin kuin oikeastaan muualla, mitä olen nähnyt, Suomen tavoitteita ja onnistumisia neuvotteluissa pakotteiden sisällöstä. Täällä selostetaan, sivulla 36, miten Suomi osallistui pakotepolitiikan valmisteluun läheisessä yhteydessä muiden jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon kanssa. Vaikuttamistyö pohjautuu laajoihin selvityksiin sekä rahoituslaitosten että liike-elämän kanssa käytyihin keskusteluihin, ja täällä kerrotaan, että Suomen kaupalliset ja taloudelliset intressit tulivat neuvotteluissa hyvin huomioiduiksi. Siis me lähdimme neuvotteluihin kertoen myös meidän omat intressimme, emme ikään kuin vain kuittaamaan sitä, mitä isot EU-jäsenvaltiot päättävät, vaan myös tuoden esiin omat intressimme. Ja nämä intressit tulivat kohtuullisesti huomioiduiksi. 

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa oli tiivistä myös pakotteiden täytäntöönpanoon liittyvissä neuvonta- ja lupa-asioissa. Täällä kerrotaan esimerkkinä, että Suomi ei kannattanut rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien sisällyttämistä Venäjää vastaan suunnattuihin painostustoimiin, kun Suomi korosti, että ohjelmien tarkoituksena on kuitenkin edistää raja-alueiden kehitystä, toimivaa ja turvallista EU:n ulkorajaa sekä kansalaistason yhteyksiä. Korostimme näitä asioita omalta puoleltamme, kun näitä pakotteita mietittiin. Ja tässä todetaan — minusta hienosti, kirkaasti: EU-maat päättivät jättää nämä yhteistyöohjelmat pakotteiden ulkopuolelle.  

Suomi on ollut aktiivinen. Suomi on osallistunut pakotteiden määrittämiseen. Suomi on vaikuttanut omasta näkökulmastaan ja onnistunut vaikuttamaan. 

Arvoisa puhemies! Tähän ulkopolitiikkaosioon, nimenomaan Ukrainan kriisi -osioon, olisi kaivannut edes alustavaa analyysia, arvioita taustoista, jotka johtivat Ukrainan kriisiin. Tuollainen analyysi olisi tärkeätä siksi, että jokaisesta kriisistä, jossa joudumme olemaan osapuolena, niin kuin tässä kriisissä, tulisi voida myös oppia jotain. Toivottavasti tällainen analyysi EU:n puolelta, tai miksei Suomen puolelta, jossain vaiheessa tehdään ja julkaistaan. 

Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön hallinnonalalla leikkaukset ovat johtaneet edustustoverkon heikentymiseen. Ulkoasiainvaliokunta on säännönmukaisesti ilmaissut huolensa tästä. Valiokunta on toistuvasti vedonnut edustustoverkon turvaamisen puolesta.  

Edustustoilla on monia suomalaisten kannalta tärkeitä tehtäviä: Ne palvelevat ulkomailla asuvaa tai siellä matkailevaa väkeämme. Toiseksi, hyvää resursointia: korkean asiantuntemuksen omaava edustustoverkko on keskeinen väline ulkopolitiikkamme ja diplomaattisuhteiden, diplomatian hoitamisessa. Kolmanneksi — ja tästä ehkä eniten on puhuttu ulkoasiainvaliokunnassa viime kaudella — edustustoverkolla on keskeinen merkitys Suomen ulkomaan viennin edistämisessä. Edustustojen kautta välittyvät kaupalliset yhteydet, ja pohjatyö niiden syntymisen eteen on avainasemassa, kun etsimme keinoja Suomen nostamiseen vientivetoisen kasvun avulla, niin kuin nyt pitäisi onnistua tekemään. 

On tärkeätä, että edustustojen toimintaa ja toimintamallia on nyt ryhdytty kehittämään, vaikka rahalliset säästöt painavatkin päälle. Kertomuksessa kerrotaankin, miten vuoden 2015 alusta voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa uusia toimintamalleja, joilla pystytään tehokkaasti toimimaan pienemmilläkin resursseilla. Kehittämistyön painopiste vuonna 2015 tulee olemaan, kuten kertomuksessa todetaan, ulkoasiainministeri Tuomiojan lokakuussa 2014 asettamassa Suomen edustautumisen tavat ja mallit -hankkeessa. Tämä hanke on tärkeä. Sille on syytä antaa kaikki tuki. — Kiitos. 

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu