Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Vaikeatkin asiat etenevät yhteisesti sopien

08.09.2015


Täysistunnossa 8.9. PTK 29/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa rouva puhemies! Juha Sipilän hallitus on edennyt eläkeuudistusasiassa kiitettävällä vauhdilla. Esityksen valmistelua ministeriössä on helpottanut viime kaudella tehty laaja työ. Ratkaisevaa on tietysti työmarkkinajärjestöjen panos eläkesopimuksen aikaansaamisessa. Jyrki Kataisen hallituksen viisas päätös oli antaa työrauha järjestöille.

Kokemukset sitä edeltävältä hallituskaudelta osoittivat, että eläkekysymykset koskevat niin laajoja intressiryhmiä, ettei asiassa ole mielekästä yrittää edetä maan hallituksen yksipuolisin toimin, vaikka talouslaskelmat sinänsä osoittaisivatkin uudistuksen tarpeen. Kansalaiset, palkansaajat, työnantajat ja palkanmaksajat etujärjestöineen ovat kova realiteetti siinä, missä Excel-taulukkoon piirretyt numerotkin ovat kova realiteetti — numerot, jotka kertovat väestörakenteen kehityksen, työllisyysennusteet ja työuran laskennalliset pituusarviot.

Nyt palkitaan viime vaalikauden kärsivällinen työ, jota ratkaisun eteen tehtiin järjestöissä. Joku voi tuskailla aikaa, joka kului ratkaisua haettaessa. Tärkeätä on se oppi, joka tästä saadaan: Vaikeatkin asiat etenevät ratkaisuun, kun edetään avoimin kortein ja yhteisesti sopien. Sanelemalla syntyy vain lukkoja, joiden avaamiseen kuluu paljon aikaa. Luottamuksen menettäminen käy helposti, mutta sen palauttaminen on vaivalloista ja aikaa vievää.

Esitys työeläkejärjestelmän uudistamisesta on käsittelyssä nyt, kun on kulunut 10 vuotta edellisestä merkittävästä uudistuksesta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteet ovat jossain määrin alkaneet toteutua, siitä on näyttöä. Valinnainen eläkeikä, 63—68 vuotta karttumineen, on alkanut nostaa eläkkeellesiirtymisikää. Panostukset työterveyshuollon ja työolojen kehittämiseen ovat vaikuttaneet siellä täällä samaan suuntaan.

Muutos on kuitenkin arvioitu liian hitaaksi. Yleinen elintason nousu ja onnistuminen kansanterveystyössä ovat johtaneet keskimääräisen eliniän pidentymiseen. Eliniän kasvu tuo lisää vuosia eläkkeelläoloaikaan. Viimeaikaisilla eläkeuudistuksilla ja myös tällä uudistuksella pyritäänkin siihen, että osa näistä lisävuosista, joita tavoittelemme, siirtyisi työssäolovuosiksi. Tämä parantaisi huoltosuhdetta ja vahvistaisi eläkkeiden rahoitusta ja eläkekertymää.

Työurien pidentämisellä turvataan osaltaan työeläkkeiden rahoitusta. Tällä on vaikutuksensa eläkemaksujen suuruuteen, joka taasen on yksi osa palkkakustannuksien syntymisessä. On helppo ymmärtää, että eläkeratkaisuilla on merkitystä paitsi kestävyysvajeen umpeenkuromisessa myös vientialojen kustannuksissa ja kansainvälisessä kilpailukyvyssä sitä kautta.

Työeläkejärjestelmän muutosta voi liioittelematta pitää olennaisena kansantaloutemme näkökulmasta. Uudistus pidentää työuria ja lisää työllisyyttä. Se parantaa huoltosuhdetta ja kasvattaa bruttokansantuotetta. Se varmistaa työeläkejärjestelmän kestävyyden ja vähentää painetta eläkemaksujen korotuksiin. Se toteuttaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.

Vanhuuseläkeikä nousee asteittain niin, että tänä vuonna 60 vuotta täyttävien eläkeikä nousee 3 kuukaudella, ensi vuonna 60 täyttävien 6 kuukaudella. Sitä seuraavana vuonna 60 täyttävien eläkeikä nousee 9 kuukaudella, minun eläkeikäni. Vuonna 1962 syntyneiden eläkeikä tulee olemaan 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneiden vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteen muutoksiin — joita emme tiedä vielä tietenkään — siten, että työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan suhde pysyy samalla tasolla kuin se on vuonna 2025. Mekanismilla toisin sanoen otetaan osa lisääntyvistä elinvuosista työelämäksi, toteutetaan sitä tavoitetta, joka tässä on ollut pitkän aikaa pöydällä.

Arvoisa puhemies! Uudistuksen toimeenpanossa tärkeätä on muistaa, ettei vanhuuseläkeiän alarajan nosto suoraviivaisesti näy eläkkeellesiirtymisiän nostona. Mitään sellaista automatiikkaa ei ole. Osa ihmisistä päätyy jatkossakin työkyvyttömyyseläkkeelle ennen eläkeikäänsä. Työurien pidentäminen vaatii myös muita toimia kuin tätä lakiuudistusta. Yleistä kansanterveystyötä, samoin kuin työsuojelua ja työterveyshuoltoa, on edelleen voimaperäisesti kehitettävä. Kuntoutukseen on edelleen panostettava ja parannettava kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Työssäjaksamista on edistettävä myös organisaatioita ja johtamiskulttuureja parantamalla. Tiedämme, että aloilla, joilla työntekijöillä on suuret mahdollisuudet oman työnsä kehittämiseen, työssäviihtyvyys on korkealla tasolla ja työurat pitkiä. Uudistuksen tarkoituksena ei ole lisätä työkyvyttömyyseläkeläisten määrää vaan nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu