Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Yleisradion riippumattomuus hallituksesta ja poliittisista suhdanteista on turvattava

08.10.2015


Täysistunnossa 6.10. PTK 45/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaiseksi muuttamiseksi

Arvoisa puhemies! Yleisradion indeksin jäädyttäminen, josta tässä hallituksen esityksessä on kysymys, ei ole taloudellisilta vaikutuksiltaan kovin suuri, 3—4 miljoonaa ehkä, riippuen siitä, miten kustannuskehitys kehittyy, on sen vaikutus Yleisradion budjettiin, joka on vähän päälle 500 miljoonan vuositasolla. Kysymys ei ole isosta rahasta, mutta kysymys on isosta periaatteesta, jota hallitus nyt tässä toteuttaa, jossa hallitus toimintatavallaan poikkeaa siitä sopimuksesta, minkä varassa Yleisradiota lähdettiin kehittämään ja sen rahoitus- ja toimintamallia oikeastaan kaksi vaalikautta sitten vuonna 2007 alkaneella vaalikaudella.

Me tiedämme hyvin kaikki, miten vaikeata Yleisradion rahoituksen järjestäminen on ollut. Taustalla on hyvin pitkä kehitys Yleisradion siinä vaiheessa, jolloin Yleisradion rahoitus perustui televisiolupaan, jonka maksaminen oli lakisääteinen velvollisuus televisiovastaanottimen omistajalle. Kuitenkin havaittiin, että televisioluvan maksuhalukkuus oli rapautumassa. Osa ihmisistä maksoi televisiomaksun ja osa ei, ja tästä seurasi sellainen kierre, että paitsi että Yleisradion rahoitus oli vaarassa, Yleisradion toimintakyky sitä kautta, myös sitten oli sellainen kohtuuton ja epäoikeudenmukainen tilanne, että ne, jotka jättivät maksun maksamatta, pääsivät nollan euron kustannuksilla ja taas sitten niillä, jotka maksoivat uskollisesti, niin kuin laki velvoittaa, se televisioluvan maksu nousi koko ajan.

Tätä yritettiin monessa eri vaiheessa ratkaista. 2007 alkaneella vaalikaudella ministeri Suvi Lindén valmisteli asiaa, josta näytti tulevan yksi ratkaisu televisiolupamaksun korvaavaksi malliksi Yleisradion rahoitukseen, mutta se ratkaisu ei koskaan johtanut tulokseen, ja silloinen hallitus luopui järjestelmän muuttamisesta ja televisiomaksulla jatkettiin. Kuitenkin tuon vaalikauden loppupuolella 2010 saatiin aikaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken sopimus siitä, että Yleisradion rahoitusta lähdetään uudistamaan uudelta pohjalta, ja samassa eduskuntaryhmien puheenjohtajien sopimuksessa, siis parlamentaarisesti yksimielisessä konsensushengessä, päätettiin Yleisradion rahoituksen tasosta, että sen tulisi olla siinä 500 miljoonan euron luokkaa.

Niin sitten seuraavalla vaalikaudella, 2011 alkaneella vaalikaudella, ministeri Krista Kiurun vetämänä, uusien eduskuntaryhmien puheenjohtajien toimesta ja heidän yhteisellä sopimuksellaan, saatiin ensin aikaan tämä sopimus siitä, että mennään niin kuin edellisellä vaalikaudella oli sovittu. Sitten saatiin lopulta tämä lainsäädäntö aikaiseksi, jolloin siirryttiin tähän Yleisradiovero-malliin niin, että Yleisradion rahoitukseen kerätään erillistä veroa, joka sitten tuloutetaan valtion budjettiin ja sieltä sitten siirretään radio- ja televisiorahastoon, josta sitten vuosittain, lähtien siitä 500 miljoonan euron määrästä, maksetaan Yleisradiolle rahoitusta sen toiminnan turvaamiseksi. Koko ajan tätä sopimusta tehtäessä ja lainsäädäntöä valmisteltaessa henki ja kirjaukset olivat sen mukaisia, että parlamentaarisesti — joka tarkoittaa sitä, että kaikki eduskuntaryhmät yksimielisesti neuvotellen hyväksyvät yhteisen ratkaisun — tätä rahoitusjärjestelmää kehitetään, ja niin myös Yleisradiota koskevaa lainsäädäntöä laadittiin ja kehitettiin.

Yhden kerran vuodelle 2014 siirryttäessä, kun tämä Yleisradio-vero vuoden 2013 aikana tuli ensimmäisen kerran voimaan, nostettiin sitten lain mukaisesti indeksillä Yleisradion rahoitusta, mutta jo tälle vuodelle 2015 suunnitellun rahoituksen osalta indeksi jäädytettiin. Tämä tapahtui eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja eduskuntaryhmien yhteisellä sopimuksella niin, että koko eduskunta neuvotellen löysi yhteisen ratkaisun, että all right, taloustilanne on vaikea, monia indeksejä leikataan, kansalaiset joutuvat monesta tinkimään, yritykset joutuvat monesta asiasta tinkimään, irtisanomisia, työttömyyttä on kasvussa ja niin poispäin. Päädyttiin siihen, että Yleisradio-indeksi jäädytetään vuodelle 2015. Sen päätöksen yhteydessä kirjattiin, kun se yhteisesti oli sovittu, että tämä on ainutkertainen, kertaluonteinen ratkaisu, tästä ei seuraa mitään jatkoa.

Nyt hallitus on, tämä hallitus, omin toimin tehnyt esityksen ilman neuvottelua, ilman eduskuntaryhmien yhteisen tahdon muodostamista on tehnyt ratkaisun, että indeksi jäädytetään — on tuonut siis sen tänne, ja eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä tietysti hallitus saa tahtonsa läpi. Tämä on se periaatteellinen muutos, joka on tapahtunut, ja minusta tästä on syytä olla huolestunut. Hallitus ottaa nyt omaan hoitoonsa Yleisradion kysymättä koko eduskunnan tahtoa, etsimättä konsensusta eduskuntaryhmien kesken. Ja samaan aikaan tässä valtiontalouden pidemmässä suunnitelmassa, joka meillä myös tänään oli käsittelyssä, julkisen talouden suunnitelma 2016—2019, kerrotaan, että indeksi hallituksen esityksen mukaan tullaan jäädyttämään koko vaalikaudeksi ja että Yleisradion rahoitus, joka nyt on kehyksen ulkopuolella, siirretään kehyksen sisään. Tästä kävimme hallintoneuvostossa aika tiukankin keskustelun ja kuulimme erilaisia arvioita siitä, onko tämä ollenkaan perusteltua, asiantuntija-arvioita, joissa tähän suhtauduttiin kriittisesti.

Tässä ollaan ottamassa nyt isoa linjaa siihen suuntaan, joka ei tällaisessa demokraattisessa vapaan sivistyksen, sananvapauden tyyssijassa, jollainen suomalainen yhteiskunta on, ole oikein meille kunniaksi, että nyt olemme ikään kuin siirtämässä julkisen palvelun mediayhtiötä, Yleisradiota, enemmän hallituksen radioksi. Tässä on sellainen suunta. En sano, että se saman tien on hallituksen radio, mutta jotta Yleisradion riippumattomuus hallituksesta ja poliittisista suhdanteista voitaisiin taata, olisi tavattoman tärkeää kuitenkin pitää kiinni siitä, että eduskunta yhteisellä päätöksellä, konsensuspohjaisesti, tekee Yleisradiota koskevia rahoitus- ja muita ratkaisuja — ei niin, että kulloisenkin hallituksen poliittisten mieltymysten tai linjausten mukaisesti Yleisradio joutuu joko pelkäämään rahoitustaan tai sitten panemaan toivonsa siihen, että nyt olisi sellainen hallitus, josta saadaan vähän lisärahaa. On tärkeätä, että keskeinen media, Yleisradio, on hallituksesta riippumaton media. Tätä meidän tulee yhdessä puolustaa.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu