Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Suomi tarvitsee nyt toivoa ja luottamusta

15.12.2015

Täysistunnossa 14.12.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioesityksen (HE 30/2015 vp) täydentämisestä HE 30/2015 vp, HE 118/2015 vp ja TAA 1-362/2015 vp

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt toivoa ja luottamusta. Pelkät puheet eivät riitä. Tässäkin on yksi puhe. Tarvitaan myös tekoja: tekoja, jotka palauttavat luottamuksen ja saavat toivon henkiin.

Juha Sipilän hallituksen aloittaessa odotukset olivat suuret. Kolmen puolueen hallitus näytti aluksi elinvoimaisemmalta kuin edellinen kuuden, sittemmin neljän puolueen hallitus. Oli syytä uskoa, että keskusta vie kesken jääneen sote-uudistuksen tyylikkäästi maaliin. Oli syytä odottaa, että perussuomalaiset huolehtivat siitä, että hallituksen ja ay-liikkeen välinen keskusteluyhteys toimii, ja oli hyviä perusteita ajatella, että kokoomuksen yhteydet elinkeinoelämään, yrittäjiin, työnantajiin valavat öljyä laineille myrskyn varalta. 

Arvoisa puhemies! Kun paljon odottaa, niin riskinä on, että pettyy. Yhteinen uskomme on, että rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Sote-uudistus on tässä aivan ydinasia. Päästäänkö nyt sovitulla 18 maakunnan ja 15 sote-alueen mallilla tyylikkäästi maaliin, on toistaiseksi hyvin epävarmaa. Syntyykö tuota tietä kulkien sellainen rakenneuudistus, joka pienentää kestävyysvajettamme olennaisesti? Periaateratkaisun voi saada uhkaamalla hallituksen kaatumisella, mutta yksityiskohtien ratkaisemisessa ja lainsäädäntötyössä on otettava huomioon muitakin reunaehtoja kuin poliittinen tahto. 

Edellisen hallituksen tavoin tämäkin hallitus haluaa korkeakoulukenttään isoja rakenneuudistuksia. Yliopistojen saatua autonomian on hallituksella itsellään tähän kovin vähän työkaluja. Tähän asti nähdyt keinot ovat korkeakoulujen rahoituksen leikkaaminen ja ministerin kirjeet yliopistoille. Minä pelkään, että korkeakoulukentän rakenneuudistukset tulevat tapahtumaan kovin hitaasti. Kukapa rehtori haluaisi esittää hallitukselleen oman korkeakoulunsa lakkauttamisesta?  

Kun hallitus haluaa isoja rakenneuudistuksia, voi kysyä, onko sillä itsellään riittävästi työkaluja. Johtavatko toivotut — priorisointi, vahvuuksiin keskittyminen, työnjako ja erikoistuminen — riittävän nopeasti riittävän isoihin rakennemuutoksiin ja tehokkuushyötyihin, tämä jää nähtäväksi. 

Arvoisa puhemies! Työelämän rakenteisiin hallitus on harkinnut puuttuvansa itse kehittämillään työkaluilla. Hallitus näkee viisaaksi murtautua sorkkarautaa käyttäen siihen huoneeseen, jossa työnantajat ja palkansaajat sopivat työehdoista, huoneeseen, jossa tähän asti on ratkaistu asiat neuvotellen ja sopien. Hallitus on aikeissa murtautua sisään ja asettaa omat ehdot sopimiselle. Miksi näin? Siksi, ettei hallitus luota työnantajien kykyyn neuvotella. Hallitus ei luota työnantajien kykyyn neuvotella. Siksi, että hallituksen mielestä työnantajat ovat liian anteliaita ja se käy meille kalliiksi. Hallitus asettaa rajan työnantajien anteliaisuudelle: lomia ja lomarahoja leikataan. Toivottavasti sorkkarauta jää työkalupakkiin. Moni on täällä sitä toivonut. Toivottavasti tätä sorkkarautaa säikähtäneet liitot ja keskusjärjestöt palaavat neuvottelupöytään päättämään kilpailukykyä vahvistavasta äärimaltillisesta kokonaisratkaisusta. Toivottavasti sopiminen voittaa sorkkaraudan. Edustaja Gustafsson käytti hyvän puheenvuoron täällä siitä, miten — totta kai — SDP käy keskusteluja myös ay-liikkeen kanssa. Kaikkia keskusteluja ei käydä julkisuuden kautta. 

Puhemies! Suomalaiset tarvitsevat nyt toivoa ja luottamusta. Niitä on turha etsiä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, ainakaan sen johdanto-osasta. Mietinnön johdanto-osa on synkkää luettavaa. Ainoa valopilkku on maininta siitä, että EU-alueella talouskasvun arvioidaan ensi vuonna olevan 2 prosenttia. Synkkä on sen sijaan maininta, että Kreikan jälkeen Suomen talouskasvu on EU-maiden hitainta. Synkkyys jatkuu kuvauksella työttömyyden kasvusta ensi vuonna 370 000:n tasolle.

Finanssipoliittisen linjan esittelyssä korostuu tarve käynnistää välittömästi sopeutukset ja leikkaukset. Vaikka tavoitteiksi mainitaan myös kestävä kasvu ja koheneva työllisyys, tekstissä käsitellään lähes yksinomaan säästötoimenpiteiden välttämättömyyttä. Valtiovarainvaliokunnalle ominaisella rehellisyydellä todetaan useammassa kohdassa, että toteutettava leikkauslinja voi heikentää talouden kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa negatiivista kierrettä. Valiokunta toteaa, että leikkaukset heikentävät talouden kasvua lyhyellä aikavälillä.

Toisaalta valiokunnan perustelut leikkaukselle kulkevatkin niin päin, että juuri se, ettei talouden kasvua ole näköpiirissä, pakottaa leikkauksiin: "Valiokunta pitää myös perusteltuna, että talouden sopeuttamistoimien täytäntöönpano aloitetaan välittömästi, sillä näköpiirissä ei ole merkittävää taloudellista kasvua." Syntyy aika masentava kuva tilanteestamme, kun talouskasvua ei ole näköpiirissä, tehdään toimenpiteitä, joilla kasvun eväitä entisestään heikennetään.

Arvoisa puhemies! Tämän vastapainoksi olisin toivonut mietinnön alkuun muutaman kirkkaan ja tulevaisuudenuskoa synnyttävän ajatuksen siitä, mihin toimiin ryhdytään kasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi. Eläkesopu, se mainitaan, ja se on toivon merkki. Sote-sovusta ei siihen vielä ole.  
 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu