Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Vappupuhe 2016

02.05.2016


Vappupuhe Somerolla 1.5.2016

Hyvät kuulijat!

Vappu on kevään juhlapäivä. Se on työn, työväen ja ylioppilaiden juhla.

Kevät on uuden kasvun ja uuden luomisen vuodenaika. Uuden luominen ja uusi kasvu syntyy siellä missä nuoret kyntävät opintojen sarkaa. Uuden luominen ja kasvu syntyvät siellä, missä tehdään työtä antaumuksella, ponnistellen ja missä omat lahjat, taidot ja tiedot laitetaan likoon.

Missä opiskeluun ei ole mahdollisuuksia, siellä ei myöskään synny uutta, ei tapahdu luomisen työtä. Missä ei ole mahdollisuuksia työn tekemiseen ja omien taitojen käyttämiseen, siellä ei nähdä kasvun ihmettä. Siellä kansakunta jämähtää paikoilleen, kadottaa suuntansa ja merkityksensä, siellä kehitys pysähtyy ja taantumus ja vähittäinen rappeutuminen uhkaavat.

Suomessa ja Euroopassa haikailemme nyt kasvun perään. Odotamme luomisen ihmettä. Että jotain uutta keksittäisiin, että jokin uusi Nokia tai sen kaltainen syntyisi ja riemastuttaisi, laittaisi seisovan veden liikkeelle. Euroopan keskuspankin elvytystoimet ovat massiivisia. Korot ovat ennätysmäisen alhaalla, jotta yritykset alkaisivat investoida lainarahalla. Kaikista ponnisteluista huolimatta työpaikkoja tuovia investointeja syntyy verkkaan. Suomessa yritykset jakavat voitollisen tuloksensa ennätyksellisinä osinkoina omistajille. Uuteen ei uskalleta investoida, kun ei tiedetä mikä menisi kaupaksi.

YT neuvottelut toistuvat. Irtisanomiset jatkuvat. Työttömyys pitkittyy ja vaikeutuu yhä useamman kohdalla. Hallituksen toimet ovat pahasti alimitoitettuja kun tilanne on vakava sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta.

Hyvät kuulijat

Kasvua ei synny ilman uskoa. Uuden syntymiseen ei investoida, ellei ole luottamusta. Siksi on ollut iso vahinko se, että vuosi sitten aloittanut Juha Sipilän hallitus on alkuvaiheissaan enemmän murentanut kuin lisännyt luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Pääministeri Sipilältä meni monta kuukautta sen ymmärtämiseen, ettei valtiota voi johtaa niin kuin yritystä. Suomalainen yhteiskuntajärjestys ja voimassa oleva lainsäädäntö tunnustavat merkittävää vaikutusvaltaa myös muille tahoille kuin maan hallitukselle. Hallitus ei omista Suomea. Suomalaiset omistavat Suomen. 

Sipilä esitti julkisen närkästyksensä ay-liikettä kohtaan tilanteessa, jossa olisi pitänyt rakentaa keskinäistä kunnioitusta. Kun olisi pitänyt rakentaa keskinäistä luottamusta, pääministeri esitteli suunnitelmansa pakkolakipaketista.

Yhteiskuntasopimuksesta ei tullut sitä mitä odotettiin. Yksimielinen SAK tarjosi hopealautaselle hyvää ratkaisua. EK, ehkä porvarihallituksen innoittamana ja ylimielisyyttään, luki tilanteen täysin väärin ja pilasi orastavan luottamuksen. Vasta useiden sakkokierrosten jälkeen ja monien kokeneiden neuvottelijoiden opastuksella löydettiin lopulta arvostusta henkivä keskusteluyhteys.

Keskusjärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksesta, jolla pyritään radikaalilla tavalla alentamaan palkkakustannuksia. Sopimus on vaikeasti hyväksyttävä erityisesti pienipalkkaisille aloille, jotka usein ovat naisvaltaisia. Toukokuun kuluessa selvinnee missä määrin tuo sopimus on käytäntöön otettavissa.

Sopimuksen toteutuminen merkitsisi äärimmäisen maltillista palkkakehitystä. Tämän pitäisi näyttäytyä uusina investointeina vientialoille ja uusina työpaikkoina. Toiveikkaimmat arviot puhuvat jopa 40 000 uuden työpaikan syntymisestä sopimuksen toteutuessa laajana. Jos ei nyt ala näkyä uskoa ja sen mukaista toimintaa työnantajien ja pääoman puolella, on kyllä pakko ihmetellä. Vuoden 2008 jälkeen on työnantajien kustannuksia kevennetty eduskunnan päätöksillä miljarditolkulla, jotta investointirohkeutta alkaisi löytyä.

Hyvät kuulijat

Kasvu ei synny ilman työtä ja luovuutta. Luovuuden lähde on koulutuksessa, tieteessä ja tutkimuksessa. Suomi ei voi kilpailla halvoilla työvoimakustannuksilla Kiinan, Intian tai Pakistanin kanssa. Meidän vahvuutemme on korkeaan koulutukseen perustuvassa osaamisessa ja kansainvälisen tason tieteellisessä tutkimustoiminnassa. Hallituksen leikkaukset koulutukseen ja yliopistoihin vaarantavat nyt meidän keskeisen menestystekijämme.

Viime vaalikaudella Kataisen ja Stubbin hallitukset joutuivat tekemään isoja säästöjä koulutukseen. Siksi ennen vaaleja kaikki eri puolueiden puheenjohtajat antoivat lupauksen, että koulutuksesta ei enää leikata. 

Hyvin pian Sipilän hallituksen aloitettua kävi selväksi, etteivät hallituspuolueet aio pitää kiinni koulutuslupauksista. Hallituksen puolueet pettivät rankasti niin nuorille kuin koko kansalle antamansa lupauksen. Hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että opetuksesta ja tieteestä leikataan 3 miljardia euroa vaalikauden loppuun mennessä.

Hallitus leikkaa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulujen ja tieteen rahoituksesta. Tämän lisäksi hallitus käy opiskelijoiden kukkarolla leikatessaan opintotukea. 

Sipilän hallituksen toimet heikentävät meille tärkeätä koulutuksellista tasa-arvoa. Alueellinen eriarvoisuus kasvaa. Kuilu hyvin ja heikosti pärjäävien välillä syvenee entisestään.

Suomalainen peruskoulu on toistuvasti menestynyt kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Eri puolilta maailmaa tullaan Suomeen kysymään neuvoa koulutuksen kehittämiseen. Mutta tämä ei ole koko totuus koulutuksestamme.

Suomalaisten koulutustason nousu on pysähtymässä lähivuosina ja koulutusrakenne vakiintumassa nykytasolle. Työttömyyden vähentäminen tulee entistä vaikeammaksi jos koulutustason nousu pysähtyy.

Jos haluamme kasvua ja sen tuomaa hyvinvointia tarvitsemme sekä yritysten että julkisen sektorin rohkeita investointeja tutkimukseen ja osaamiseen.

Hyvät kuulijat

Sipilän hallitus tekee kovaa oikeistolaista politiikkaa. Köyhät ja pienituloiset ihmiset joutuvat kärsimään tästä kaikkein eniten. Tämä ei vastaa sosialidemokraattisia arvoja. Eikä tämä vastaa myöskään niitä kristillisiä, kirkon diakoniatyössä esillä olleita arvoja, joissa apua annetaan heille jotka ovat yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Hallituksen jatkuvat leikkaukset ja maksukorotukset kohdistuvat erityisen kovasti eläkeläisiin, työttömiin, pitkäaikaissairaisiin, pienituloisiin ihmisiin sekä lapsiperheisiin.

Erityisen kovaa hallituksen politiikka on jokaiselle, joka saa pientä palkkaa, tai eläkettä, työttömyyskorvausta, kuntoutusrahaa, asumistukea. Yksittäinen etuuden pudotus tai maksukorotus voi paperilla näyttää pieneltä, mutta kun ne kasautuvat samalle ihmiselle tai perheeseen, niillä on iso vaikutus arjen toimeentuloon. Eläkeläisen ei pitäisi joutua valitsemaan lääkkeen ja leivän välillä eikä lapsiperheessä pitäisi joutua tinkimään lasten osallistumisesta harrastuksiin tai koulun retkiin.

Hallituksen politiikka vie Suomea väärään suuntaan. Eriarvoisuus kansalaisten välillä kasvaa.

Jatkossa hallitus aikoo puuttua kuntien itsehallintoon määräämällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin vähimmäistasot, jotka kunnan on perittävä asiakkailta. Keihin tämä erityisesti sattuu? Yleensä he ovat juuri niitä samoja ihmisiä, joiden kukkarolla hallitus on jo käynyt etuuksia leikkaamassa. Eli työttömät, eläkeläiset, lapsiperheet ja pitkäaikaissairaat, he jotka ovat julkisista palveluista riippuvaisia. He jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä tai joilla ei ole varaa hakeutua yksityisiin lääkäripalveluihin.

Hyvät kuulijat

Juha Sipilän porvarihallituksella on kiire muuttaa suomalainen yhteiskunta peruuttamattomasti ja syvällisesti. Alun alkaen taisi olla selvää, ettei demareilla ollut asiaa hallitukseen. Ministerivalinnat todistavat hallituksen päättäväisestä linjasta. Liikenne- ja viestintäministeriksi nimitetty Anne Berner on käytännössä vailla poliittista vastuuta. Ripeäotteisena hän on ilmoittanut, ettei aio jatkaa valtakunnan politiikassa tämän vaalikauden jälkeen.

Bernerin myötä hallituksen toiminnassa näkyy vahvasti pyrkimys siirtää toimintoja yrityskulttuurin piiriin. VR, Posti, liikennevirasto, radat, maantiet ja vesiväylät. Kaikkien näiden yllä elää suunnitelma pilkkoa myydä, yhtiöittää, siirtää toiminnat verorahoituksesta markkinoille. Siirtää demokraattisesti hallittu yhteinen omaisuus osakeyhtiöille ja tehdä käyttäjämaksuista keskeinen tulolähde. Hallitus muuttaa Suomea liikeyritykseksi tehokkuutta tavoitellen. Ajatus yhteisvastuusta, elämän riskien ja kustannusten yhteisestä jakamisesta saa jäädä unohduksiin vanhanaikaisena. Hyvinvointivaltio muuttuu OY Suomi AB:ksi

Kun samanlainen yhtiöittämisen vimma koskee myös meille tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja, ollaan todella ison muutoksen äärellä. Sipilän uhattua hallituksen kaatamisella syntyi Keskustan ja Kokoomuksen välillä sopimus, jossa Keskusta saa 18 maakuntaan perustuvan maakuntahallinnon ja Kokoomus saa palvelujen markkinaehtoisuuden ja asiakkaan valinnanvapauden.

Kokoomuksen halu raivata tilaa yksityiselle liiketoiminnalle voitti. Jatkossa jokaisessa maakunnassa tulee olla tietty vähimmäismäärä yksityistä palvelutuotantoa. Kokoomukselle tärkeintä on että syntyy yrityksiä. Kansalaisen saaman palvelun laatu ja kustannukset ovat sivuseikka.

Yllätyksenä tuli se, että maakuntien tulee yhtiöittää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto. Hallitus väittää, että yhtiöittämispakko johtuu EU direktiiveistä. Samaan aikaan lukuisa määrä asiantuntijoita todistaa päinvastaista. Muutos on dramaattinen.

Hallituksen sote-suunnitelmassa toimintaa hoitaisivat yhtiöt, ei julkinen viranomainen. Edessä on melkoinen soppa ja sotku, kun osaan toimenpiteistä kuitenkin tulee hakea ratkaisu julkiselta viranomaiselta. Demokratian tarttumapinta paleluiden tuottamiseen ja laadun seurantaan heikkenee olennaisesti hallituksen yhtiöittämishankkeen myötä. Miten onnistutaan soteuudistuksen tärkeimmissä tavoitteissa, perustason ja erikoistason palvelujen integraatiossa kun perustasoa hoidetaan osakeyhtiöissä ja yrityksissä ja erikoistaso maakunnan toimesta?

Hyvät kuulijat

Ulkoministeri Timo Soinille on loppuviikolla ojennettu kansainvälisen asiantuntijatyöryhmän laatima selvitys Suomen mahdollisen Natoon liittymisen vaikutuksista. Nopean lukemisen perusteella selvitys ei näytä tuovan esiin mitään uutta. Hallitus käyttää hyväksi selvityksessä olevaa informaatiota, kun se vielä tänä keväänä laatii Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Natokysymys on yksi osa tuota selontekoa.

Selonteon keskeinen ajatus on että Suomen ja Ruotsin olisi viisasta kulkea samaan tahtiin tässä asiassa. Tämäkään ei ole mikään uusi johtopäätös. Vaikka näin varmaan onkin, tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Suomi voisi itsenäisesti harkita omaa ratkaisuaan. Käytännöllinen johtopäätös kaiketi on että on molempien kannalta viisasta pitää toinen tietoisena omista aikomuksistaan.

Sosialidemokraattien kantaa ei tuo nyt saatu selvitys muuta. Meidän käsityksemme on edelleen, että Suomen on tärkeätä edistää kaikkia niitä toimia jotka ylläpitävät vakautta lähialueellamme. Käsityksemme on että sotilaallinen liittoutumattomuus yhdessä Ruotsin kanssa edistää tällä hetkellä parhaiten tätä vakautta. Jäsenyytemme Euroopan unionissa ja rahaliitossa osoittaa selkeästi että katsomme kuuluvamme länteen. Emme ole puolueeton valtio sillä tavoin kuin olimme ennen EU jäsenyyttä. Tätä osoittaa sekin että olemme mukana EU:n yhteisessä pakoterintamassa Venäjää kohtaan ja olemme selkein sanoin tuominneet Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimillä.

Suomi kehittää sotilaallisten yhteistyötä Ruotsin kanssa. Suomi on Naton kumppanuusjärjestö ja osallistuu erilaisiin kriisinhallintatehtäviin sen myötä. Osallistumme yhteisiin harjoituksiin myös alueellamme ja esimerkiksi lentokalustomme on pitkälti Nato yhteensopivaa. Liittoutumattomana maana me kuitenkin itse päätämme siitä, keitä voi alueellemme tulla. Huolehdimme omasta puolustuksestamme ja sitä, ettei kenenkään tarvitse pelätä että aluettamme käytettäisiin hyökkäykseen jotain toista valtiota vastaan.

Vaikka olemme EU:n pakoterintamassa, pidämme jatkuvasti kahdenvälisiä yhteyksiä Venäjän viranomaisiin ja ylimpään poliittiseen johtoon. Uskomme tietävämme missä mennään, emmekä ole sen varassa mitä kulloinkin yksittäisistä lehtijutuista saa lukea.

Hyvät kuulijat

Kevät on käsillä ja niin myös hallituksen ensimmäinen vuosi täyttymässä. Sosialidemokraatit jatkavat työtä oppositiossa nostaen esiin hallituksen hankkeisiin liittyviä uhkakuvia. Tarjoamme hallitukselle omia ehdotuksiamme ja yhteistyötä vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Vaasimme talouspolitiikkaa, joka johtaa työllisyyden paranemiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Suomalaisessa demokratiassa kansalaiset seuraavat politiikkaa ja tämä näkyy myös gallupkannatuksien vaihteluina. Demokratia, kansanvalta toimii. Me jatkamme työtä voittaaksemme joka päivä kansalaisten luottamuksen siihen että me kykenemme hoitamaan yhteisiä asioita yhteiseksi hyväksi, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja vapautta kaikin tavoin edistäen.

Toivotan hyvää vappua kaikille!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu