Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Avioliittokäsityksemme ei ratkaise lapsen asemaa

09.09.2016

Täysistunnossa 8.9.2016 lähetekeskustelussa kansalaisaloiteesta avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta

Arvoisa puhemies!
Perustuslain 53 §:ään kirjoitettu mahdollisuus kansalaisaloitteeseen nostaa eduskuntatyön keskiöön kansalaisten syvimpiä huolenaiheita ja toiveita. Avioliittolain muuttamista koskevissa kansalaisaloitteissa sekä viime vaalikaudella että nyt rakkaus ja lapset ovat ne asiat, joita kansalaiset haluavat puolustaa — rakkaus ja lapset. 

Painotukset aloitteissa ovat kuitenkin jossain määrin erilaiset. Käsitys avioliiton tehtävästä on erilainen viime vaalikaudella hyväksytyssä kansalaisaloitteessa ja nyt käsillä olevassa. Viime vaalikaudella hyväksytyssä aloitteessa avioliiton tehtävä nähdään laajempana. Siinä avioliittoa pidetään aitona silloinkin, kun puolisot eivät tähtää suvun jatkamiseen. Avioliitolla katsotaan tässäkin tapauksessa olevan yhteiskunnallista merkitystä julkisena puolisoiden väliseen rakkauteen ja kumppanuuteen sitoutumisena. Uusi avioliittolaki ilmaisee yhteiskunnan tuen keskinäiseen rakkauteen ja kumppanuuteen perustuvalle julkiselle parisuhteelle riippumatta kumppaneiden sukupuolesta. Maaliskuussa voimaan tuleva avioliittolain muutos korostaa sitä, että avioliiton arvoa ei vähennä se, että puolisot eivät avioliitossaan tähtää suvun jatkamiseen. Historia osoittaa, ettei yhteiskunnan kannalta ole mikään dramaattinen ongelma, että osa avioliitoista jää syystä tai toisesta lapsettomaksi. Myös lapsettomat avioliitot on aina ymmärretty yhteiskuntaa vahvistaviksi instituutioiksi. Uskollisuutena ilmenevää rakkautta on pidetty yhteiskuntaa kantavana voimana. 

Nyt käsillä olevassa aloitteessa korostuu avioliiton tehtävä suvun jatkamisen instituutiona. Avioliittokäsitystä perustellaan biologisilla tosiseikoilla, kuten sillä, että lapsella on aina biologinen isä ja äiti. Aloite näyttää suhtautuvan väheksyvästi avioliittoon, joka perustuu vain puolisoiden väliseen rakkauteen. Aloitteessa varoitetaan tällaisen käsityksen johtavan kehitykseen, jossa ennen pitkää hyväksytään moniavioisuus. Argumentti on sikäli heikko, että yhtä vaivatonta olisi biologisin, suvun jatkamiseen liittyvin perustein argumentoida moniavioisuuden puolesta. 
Arvoisa puhemies! Kansainvälisessä oikeuskäytännössä mahdollisuus avioliittoon on asteittain avattu laajemmaksi, kun biologiset perusteet syrjintään on osoitettu riittämättömiksi. Niinpä rotusorron yhtenä elementtinä oli avioliiton kieltäminen valkoisten ja mustien välillä esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Niin sanottujen rotujen sekoittumista pidettiin luonnonvastaisena. Sittemmin tuosta kiellosta on luovuttu. Rakkauden ja ihmisyyden on annettu voittaa luonnonjärjestyksenä pidetty normijärjestelmä. 

Nyt käsillä olevan aloitteen keskeinen perustelu on, että lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana ei voi toteutua samaa sukupuolta olevien avioliitossa. Aloitteessa todetaan: "Lapsella on syntymästään saakka oikeus tuntea biologinen isänsä ja äitinsä ja olla heidän hoidettavanaan." Avioliittolaista riippumatta tällainen oikeus jää toteutumatta monilta lapsilta. Maaliskuussa voimaan tulevan lain kumoaminen ei muuttaisi tätä tilannetta juurikaan. Voimassa oleva avioliittolaki ei ole kyennyt varmistamaan sitä, että lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana toteutuu. Kautta aikojen lapsia on syntynyt vakiintuneen parisuhteen ulkopuolella. Lainsäädännössämme ei myöskään ole lähdetty kriminalisoimaan naisen tietoista pyrkimystä hankkia lapsi, joka ei tule kasvamaan biologisen isänsä huolenpidossa. Lainsäädäntömme ja voimassa oleva avioliittokäsityksemme sallii avioeron. Miehen ja naisen avioliitto voi saada sellaisen muodon, jossa jatkuva väkivaltaisuus kodin ilmapiirissä voi pysyvästi vaurioittaa lasta, vaikka hän olisikin isän ja äidin hoidettavana. Lainsäädäntömme sallii sen, että monet lapset jäävät ilman ehyessä ja kestävässä parisuhteessa elävää isää ja äitiä. 

Arvoisa puhemies!
Teoreettinen avioliittokäsityksemme ei ratkaise eikä varmista sitä, että lapsi saa kasvaa turvallisessa ja rikastavassa ympäristössä. Ei myöskään läheisyys biologiseen vanhempaan takaa sitä, että lapsen kasvuolot ovat suotuisat. Sosiaalinen vanhemmuus voi monissa tapauksissa olla lapsen kannalta paras ratkaisu. Biologinen vanhemmuus kun ei automaattisesti takaa sitä, että vanhempi rakastaa lastaan ja haluaa tälle kaikkein parasta. 

Lapsen adoptoiminen ei ole kenenkään subjektiivinen oikeus. Adoptiopäätös tehdään aina yksittäisenä ratkaisuna lapsen edun näkökulmasta. Siksi adoptio samaa sukupuolta olevien perheeseen ei voi tarkoittaa lapsen edun vastaista ratkaisua. Niin lasten tilanteet kuin perheetkin ovat yksilöllisiä. Maaliskuussa voimaan tuleva laki tarkoittaa sitä, ettei mitään avioliittoa lähtökohtaisesti suljeta pois eli katsota kelvottomaksi lapsen kasvuympäristöksi. Minusta tämä on oikein ja kohtuullista ottaen huomioon myös syrjimättömyyden tavoitteen. 

Arvoisa puhemies!
Huoli lapsista ja huoli uskollisuudesta ja rakkaudesta ovat nyt keskustelun ytimessä. Elämä on sekä lasten että rakkauden alueella perin monimuotoista, halusimmepa sitä tai emme. Lainsäätäjinä emme kykene pakottamaan tätä monimuotoista elämää tiukkaan muottiin vaikka haluaisimmekin. Tehtävämme on kunnioittaa uskollisuutta ja rakkautta ja kaikissa oloissa tukea lasten mahdollisuuksia turvalliseen kasvuympäristöön. Maaliskuussa voimaan tuleva avioliittolaki on käsitykseni mukaan tärkeä askel eteenpäin tässä työssä. Siksi toivon, että nyt tehty aloite hylätään. 

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu