Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Navicare necesse est vivere non?

07.11.2016

julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa 7.11.2016

Merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei. Antiikin ajan Välimeren kauppamerenkulusta tuttu slogan merenkulun tärkeydestä yksittäisten merimiesten henkeä säästämättä on saanut uuden sisällön. Tuottoisaa kauppaa käyvät nyt ihmissalakuljettajat. He ovat havainneet bisnesmahdollisuuden Lähi-idän ja Afrikan jatkuvien ja syvenevien kriisien ajettua ihmiset pakolaisuuteen. Epätoivoisina kotimaansa ja kotinsa jättävät ihmiset hakeutuvat sinne, mistä kuulevat puhuttavan ihmisoikeuksien ja rauhan ja hyvinvoinnin maana.

Hakeutuminen Lähi-idän ja Afrikan puolelta Eurooppaan tapahtuu meren yli. Salakuljettajat myyvät veneitä, kuljetuspalveluja, keinoja kulkea Välimeren yli pohjoiseen, Italiaan, Maltalle, Kreikkaan. Yksilöt ja perheet maksavat suuria summia paikasta veneessä, jonka merikelpoisuus ei ole kummoinen ja johon lastataan aivan liian suuri määrä matkustajia. Osa veneistä ei koskaan pääse perille veneen huonon kunnon, heikentyneen sään tai liian suuren ylikuorman johdosta. Välimerestä on tullut hautausmaa sadoille parempaa elämää etsineille. Merestä EU:n rannalla poimitaan ruumiita, pelastusliivejä ja kumiveneitä.

Tätä katsoessa on vaikea uskoa, että pakolaiset olisivat kevein mielin liikkeelle lähteneitä elintasoshoppareita, jotka aivan hyvin voisivat jäädä kotiinsa tai ainakin kotimaahansa. Kun moderni tiedonvälitys kertoo pakolaisille Euroopan maista, niiden elintasosta ja yhteiskuntien rakenteesta, on selvää, että pakolaisilla on tieto myös riskeistä, joita salakuljetukseen heikkokuntoisilla aluksilla liittyy. Silti, vaikka he tietävät riskin, he astuvat laivaan tai veneeseen ja toivovat parasta. He tietävät, että enemmän kuin puolet yrittäneistä pääsee meren yli.

Osa on myynyt lähes koko omaisuutensa voidakseen järjestää salakuljettajien avulla matkan EU:n alueelle turvapaikkaa hakemaan. Jotkut ovat reissanneet koko Euroopan halki ja saapuneet Suomeen Tornion kautta. Pitkän prosessin jälkeen he ovat sen edessä, että viranomaiset ja lopulta hallinto-oikeus toteavat, ettei heillä ole oikeutta oleskelulupaan pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella. Heidät käännytetään takaisin kotimaahansa. Omaisuuden myynnistä saadut rahat ovat menneet hukkaan. Ostettu arpa osoittautuu tyhjäksi, ”ei voittoa” arvaksi.

Saksan sisäministeriössä on syntynyt ehdotus, että EU muuttaisi pakolaispolitiikkaansa radikaalisti. Welt am Sonntag -lehti kertoo Saksan sisäministeriön ehdottavan, että Afrikasta tulevat pakolaiset pitäisi pysäyttää jo Välimerellä ja palauttaa kotimaihinsa, ennen kuin he pääsevät Eurooppaan. Turvapaikkahakemukset voitaisiin käsitellä jo lähtömaassa, ja hyväksytyn päätöksen saaneet kuljettaa turvallisesti Eurooppaan.

Malli muistuttaisi Australian tiukkaa linjaa, joka on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöjen taholta. Australia poimii venepakolaiset ja kuljettaa heidät esimerkiksi Nauru saarelle, johon on perustettu pakolaisleirejä. Pakolaiset jäävät jumiin vuosikausiksi epäinhimillisiin oloihin aivan muualle kuin mihin pyrkivät. Kohtelu on epäinhimillistä, mutta politiikka on johtanut Australiaan suuntautuvan ihmissalakuljetuksen ja venepakolaisuuden vähenemiseen.

Saksan sisäministeriö arvioi, että uuden linjauksen avulla pystyttäisiin torjumaan ihmissalakuljetusta ja vähentämään pakolaisten turvautumista hengenvaaralliseen merimatkaan.

Jotta Saksan sisäministeriön linja voisi toimia, tulisi EU:n kyetä perustamaan riittävä määrä lähetystöjä tai edustustoja keskeisiin naapurimaihinsa pakolaisten hakemusten asianmukaista käsittelyä varten. Eurooppaan haluavat voisivat hakeutua näihin lähetystöihin, jolloin kielteinen päätös ei tulisi vasta pitkän ja epätoivoisen matkan jälkeen vaan lähempänä lähtömaata. Turvapaikkaan oikeutetuille järjestettäisiin turvallisia reittejä EU:n alueelle. Tämä vaatisi EU:lta yhteisten resurssien osoittamista ja yhteistä käsitystä turvapaikan ja toissijaisen suojelun kriteerien soveltamisesta.

Mikään järjestelmä ei kykene kokonaan pysäyttämään ihmisten liikkumista pakolaisina tai siirtolaisina maasta toiseen. Mutta turvapaikkahakemusten käsittelyn parempi organisointi EU:n yhteisin ponnistuksin vähentäisi ihmissalakuljetusbisneksen mahdollisuuksia ja pakolaisten hukkumisia Välimereen. Vähemmän kaaosta, enemmän inhimillisyyttä.

Jos tämä on mahdotonta toteuttaa, tulee käyttää toista keinoa pakolaiskysymyksen ratkaisemiseen. Tulisi nostaa merkittävästi ns. kiintiöpakolaisten määrää. Tulisi rohkeammin ottaa pakolaisleireiltä valittuja ja kiistatta turvapaikkaan ja suojeluun oikeutettuja henkilöitä. EU:n mahdollisuudet yhdessä tällä keinoin pienentää järjestäytymättömän pakolaisviran painetta ovat merkittävät, jos poliittista tahtoa löytyy. Nykyinen hallitsematon tilanne on epäinhimillinen ja lisäksi synnyttää kasvavan poliittisen ongelman Euroopan sisälle.

Saksan sisäministeriön avausta ei kannata minusta tyrmätä suoralta kädeltä. Mutta on tärkeätä, ettei lähdetä toteuttamaan mitään Australian mallia venepakolaisten sijoittelussa hätäisesti kyhättyihin pakolaisleireihin kolmansissa maissa ja epäinhimillisessä kohtelussa.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu