Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Nuori ei saa pudota ja hukkua

18.11.2016
täysistunnossa torstaina 17.11.2016 1. käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle nuorisolaiksi HE 111/2016 vp

19.58 Ilkka Kantola /sd:.
Kunnioitettu herra puhemies! 
Käsittelyssä on nuorisolaki, jonka kohderyhmänä on 1,8 miljoonaa suomalaista. Mistään täsmälaista ei siten ole kysymys, vaikka voisi kuvitella arkijärjellä lain nimen siihen viittaavan. Laissa on pitäydytty määritelmässä, jonka mukaan nuoria ovat kaikki alle 30-vuotiaat. Tämä ikärajakysymys herätti jonkin verran keskustelua lakiehdotuksen käsittelyssä, mutta valiokunta ei lähtenyt esittämään tähän muutosta. Ehkä keskustelu joskus taas jatkuu. 
Nuorisolain kohderyhmän ollessa kuvatulla tavalla laaja on selvää, että lailla voidaan vaikuttaa erittäin merkittävään osaan yhteiskunnan perustaa. Laki ohjaa kuntien toimintaa ja kunnissa tehtävää nuorisopolitiikkaa, joiden keskeinen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille edellytyksiä aktiiviseen kansalaisuuteen ja mahdollisimman täyteen osallisuuteen yhteiskunnassa. Lain kokonaisvaltaisuutta kuvaa hyvin se, että mukaan on otettu säännökset nuorten työpajatoiminnasta, joka on osoittautunut yhdeksi tärkeäksi nivelvaiheen toiminnaksi nuorten siirtyessä osattomuudesta osallisuuteen, osaamattomuudesta osaamiseen, syrjään heitetystä aktiiviseen toimintaan. 

Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista eräät pitivät valitettavana, että lain tavoitteista on voimassa olevaan lakiin nähden jätetty pois sosiaalinen vahvistaminen. Juuri työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön näkökulmista nuoren sosiaalinen vahvistaminen on keskeinen tavoite. Asiantuntijoiden mielestä sosiaalisen vahvistamisen sisällyttäminen tavoitteisiin huomioisi paremmin heikoimmassa asemassa olevat nuoret sekä arjen elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistumisen, jotka nyt jäävät puuttumaan kirjatuista tavoitteista. 

Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan epäsuorasti sosiaaliseen vahvistamiseen tavoitteena, kun siinä puhutaan nuorille suunnatuista toimenpiteistä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lakiehdotuksen 10 §:n mukaan etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuori sellaisten palveluiden ja muun tuen piiriin, millä edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille — kaikki tärkeitä asioita. Ehdotuksen 13 §:ssä todetaan työpajatoiminnan tarkoituksena olevan parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskunnassa. 

Sivistysvaliokunnan tulkinta on, että vaikka sosiaalinen vahvistaminen terminä puuttuu kirjatuista tavoitteista, itse asia sisältyy keskeisenä tavoitteena uuteen nuorisolakiin ja sen tulee olla keskeistä myös kaikessa nuorten parissa tehtävässä työssä. Yksinäisyys, avuttomuus, syrjään ajautuminen, koulutuksen ulkopuolelle putoaminen ja työttömyys ovat kaikki niitä riskejä, joiden torjumiseen tarvitaan lapsen ja nuoren sosiaalista vahvistamista. 

Arvoisa puhemies! 
Jaan vakavan huolen, joka nousi esiin asiantuntijakuulemisessa liittyen vireillä olevaan historiallisen laajaan sote- ja maakuntauudistukseen, johon täällä jo edustaja Mäkisalo-Ropponen viittasi. Me kysymme: Miten tulevat uudistukset tulevat vaikuttamaan omalta osaltaan siihen laajaan kokonaisuuteen, jossa nuorisotyö yhtenä alana pyrkii edistämään nuorten sosiaalista vahvistumista ja osallisuutta? Miten järjestyy kuntien ja tulevien maakuntien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö? Miten tapahtuu ohjautuminen palveluihin, jos kokonaisuus jatkossa sirpaloituu? Miten käy koulujen oppilashuollon, kuraattoritoiminnan, terveydenhuollon, jos perustason sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien yhtiöihin? Näitä kysymyksiä pohditaan myös muun lainsäädännön yhteydessä. Palvelujen keskittäminen maakuntiin saattaa heikentää nuorten mahdollisuutta tulla kuulluksi. Tästä pitää huolehtia, että nuoret jatkossakin tulevat kuulluksi, vaikka rakenteet muuttuvat. 

Varhaiskasvatusta, nuorisotyötä ja perusopetusta voidaan mielestäni pitää osana laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaikissa näissä on viime kädessä kysymys voimaannuttamispalveluista, empowerment service. Kansalaisen vahvistumisen ja selviytymisen kannalta olennaista yhteiskunnassa on, että kaikissa voimannuttamispalveluissa, empowerment service, toimitaan samaan suuntaan. Ratkaisevan tärkeää on, että yhteistyö on saumatonta ja että toimijoiden väliin ei jää aukkoja, joihin yksittäinen kansalainen, nuori, putoaa ja hukkuu. 
 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu