Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Pariisin sopimus ei ole täydellinen tai riittävä, mutta merkittävä

19.10.2016
täysistunnossa tiistaina 18.10.2016 hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 200/2016 vp
16.14 Ilkka Kantola /sd
Arvoisa puhemies! 
Pariisin ilmastosopimus on kansainväliseltä yhteisöltä merkittävä saavutus. Parhaassa tapauksessa se on historiallinen asiakirja, jonka merkitystä aikanaan lastenlastemme lapsetkin kiittävät. Se on tähänastisista sopimuksista uskottavin väline ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen. Se ei ole täydellinen tai riittävä ratkaisu sivilisaatiomme ja planeettamme elinvoimaisuuden turvaamiseen, mutta se on merkittävä siksi, että sopimuksen takana seisovat kaikki ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ratkaisevassa asemassa olevat valtiot. Sopimuksessa kaikki osapuolet sitoutuvat päästövähennystoimin rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun alle 2 asteeseen. Mukana ovat myös Kiina ja Yhdysvallat sekä Brasilia, Intia ja Kanada. Tällä on iso merkitys globaalissa taloudessa, jossa tuotanto etsiytyy sinne, missä kustannukset ovat matalimmat. Kustannuksia aiheuttavat päästövähennykset yhtäällä, esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa, eivät jatkossa merkitse yhtä suurta riskiä hiilivuodosta tai kiinailmiöstä. Jokainen tuotannonala sopimusvaltioissa joutuu maasta riippumatta satsaamaan päästöjen vähentämiseen. Laaja kansainvälinen yhteisymmärrys ja sitoutuminen käytännön toimiin päästöjen vähentämiseksi laukaisevat valtavan kysyntäpotentiaalin puhtaalle teknologialle ja uusille energiaratkaisuille. Tällaisille investoinneille on nyt avautumassa turvallinen ja tuottava tulevaisuus, kun paluuta entiseen ei ole. Fossiilisiin ei ole paluuta, vaikka vielä siltä jossakin näyttääkin. Tällaisia investointeja rohkaisevaa tutkimusta valtion tulee tukea. Pariisin sopimus rakentuu asteittain kiristyville päästövaatimuksille. Sopimuksen osapuolet ovat velvollisia laatimaan ja antamaan tiedoksi päästövähennystavoitteensa viiden vuoden välein. Pariisin sopimus ei velvoita osapuolia tiettyihin numeerisiin päästövähennystavoitteisiin, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, ylläpitämään ja päivittämään omia kansallisia päästövähennystavoitteitaan. Uusien tavoitteiden on oltava edistyneempiä aiemmin annettuihin tavoitteisiin verrattuna. Ensimmäinen päivitetty tavoite tulee ilmoittaa YK:n ilmastosopimussihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. 

Se, onnistutaanko Pariisin sopimuksella pysäyttämään ilmaston lämpeneminen tavoitteen mukaisesti, on epävarmaa. Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin mukaan on varsin ilmeistä, että ilmaston lämpeneminen 1900-luvun puolivälin jälkeen on ihmisen aiheuttamaa. Tästä on tiedemiesten kesken kohtalaisen suuri, jokseenkin täysi, yksimielisyys. Jos tähän mennessä aiotut kansalliset panokset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen toteutetaan, on vaikutus päästöihin ja ilmaston lämpenemiseen merkittävä. Hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, että arvioiden mukaan tähän mennessä annetuilla kansallisilla panoksilla päästään noin 2,7—3 asteen tasolle, kun ilmasto lämpenee, mikä on merkittävä parannus entiseen 3,5—4 asteen kehityspolkuun. Siis jotain on saatu aikaan. Nämä alustavat lupaukset eivät kuitenkaan vielä riitä, jotta globaalien päästöjen kehitys saataisiin enintään 2 asteen lämpenemisen mahdollistavalle polulle. Yli 2 asteen lämpenemistä pidetään kohtalokkaana ihmisten kannalta, eliöstön kannalta, sivilisaation kannalta. 

Arvoisa puhemies! 
Nyt ollaan selkeästi oikealla tiellä, mutta viekö se perille, riittääkö aika, ollaanko ajoissa? Tämä on epävarmaa. Epävarmaa on myös se, miten sopimuksen osapuolet alkavat konkreettisesti toteuttaa toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. 
Sopimusten pitävyydestä voi olla eri puolilla vähän erilainen käsitys. Sopimukseen ei voi tehdä varaumia, vaan sen allekirjoittajat sitoutuvat siihen kaikilta osiltaan — näin kerrotaan tuossa hallituksen esityksessä, ja tämä on tietysti hyvä asia noin periaatteessa. Sitten kerrotaan, että sopimusosapuoli voi kuitenkin halutessaan irtisanoa sopimuksen. 28 artikla sisältää määräykset sopimuksen irtisanomisesta. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuoli voi irtisanoa sopimuksen milloin tahansa, kun on kulunut 3 vuotta siitä päivästä, jona sopimus on tullut voimaan kyseisen osapuolen osalta. Tämäntyyppisiä epävarmuustekijöitä näissä kansainvälisissä sopimuksissa tietysti aina on olemassa, mutta hyvä liike eteenpäin tämä on. 
Arvoisa puhemies! Mitä selvemmin ja mitä kiistattomammin ilmaston lämpeneminen alkaa näkyä, sitä suopeammin ja vakavammin osapuolet sitoutuvat allekirjoittamansa Pariisin sopimuksen noudattamiseen. Suomi on suopea, Suomi on mukava, ja hyvä niin. 
 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu