Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Vappupuhe Hangossa: Yhdessä. Suomi 100 vuotta.

01.05.2017

Vappupuhe Hangossa 1.5.2017

Hyvät toverit, bästa kamrater!
Suomi viettää itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlavuotta. Monilla mittareilla arvioiden olemme tänä päivänä maailman parhaiden maiden joukossa. Tasa-arvon toteutuminen, oikeusvaltion vakaus ja toimivuus, korruption vähäisyys, sananvapaus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut, koulutus, sisäinen turvallisuus ja jopa onnellisuus ovat näiden mittausten perusteella maassamme tasolla, josta voimme olla syystä ylpeitä ja kiitollisia.

Juhlavuoden teemaksi on päätetty sana ”Yhdessä.” Se onkin hyvä teema. Se pakottaa kysymään, missä määrin tämän päivän Suomi haluaa ja pystyy antamaan riittävät edellytykset jokaisen hyvälle elämälle ja onnellisuudelle. Missä määrin yhdessä toteutuu jo nyt? Missä määrin tuo ”yhdessä” on tavoite, jota ei vielä olla saavutettu, mutta jota kohti pyritään tarmokkaasti? Entä vaikuttaako yhteiskunnassamme voimia, jotka eivät pyri edistämään kokemusta yhdessä kulkemisesta? Onko tahoja, joille on samantekevää, jakautuuko yhteiskunta kahtia ja ajautuvatko eri väestöryhmät yhä vahvemmin erilleen toisistaan?

Vaikka monet kansainväliset vertailut osoittavat Suomen kuuluvan maailman parhaiden maiden joukkoon, mittarit eivät kerro koko totuutta. Useimmiten ne perustuvat keskiarvolukuihin. Ne kertovat siitä, millä tolalla meillä keskimäärin asiat ovat. Harvemmin ne kertovat siitä, mitä yksittäisille kansalaisille eri väestöryhmissä kuuluu. Kun katsomme suomalaisen yhteiskunnan sisään tarkemmin, näemme perheväkivaltaa, turvattomia lapsia, köyhyyttä, puutetta ja nälkää. Näemme toivottomuutta ja tulevaisuuden uskon katoamista. Talouskasvussa on pientä virettä, mutta leipäjonot pitenevät edelleen. Näemme syvenevää syrjäytymistä ja kokemuksia hyvinvointiyhteiskunnasta ulos heitetyksi tulemisesta. Näemme yksinäisyyttä, hylätyksi tulemisen kokemuksia, elämän halun menettämistä. Näemme oikeuksiaan hakevan kansalaisen voimattomuutta kasvaneen byrokratian edessä.

Hyvät toverit 
Täällä Hangossa, punaisten muistomerkin äärellä, me tiedostamme syvästi sen, miten kauheaan onnettomuuteen maa ja kansakunta joutuvat silloin, jos ”yhdessä” tavoite unohtuu. Miten hirvittäviä ovat seuraukset, jos ”yhdessä” tavoitteeseen suhtaudutaan toisarvoisesti tai välinpitämättömästi. Sisällissota on suurimpia onnettomuuksia mihin maa voi ajautua. Rauha ja kestävä hyvinvointi voi syntyä vain silloin kun yhdessä toimiminen ja yhdessä kulkeminen ovat luovuttamattomia, pyhiä tavoitteita.

Itsenäisen Suomen ensimmäinen vuosi paljasti järkyttävässä mitassa sen, miten pahoin maa oli jakautunut kahtia. Miten perinpohjaisesti luottamus eri väestöryhmien välillä oli murentunut ja kokonaan kadonnut. Vapun ja työväenliikkeen perinteitä kunnioittaen olemme kokoontuneet Hangossa tänne haudattujen, sisällissodan punaisten puolella kuolleiden haudoille. He kaikista kovimmin joutuivat kantamaan kadonneen luottamuksen hedelmät. Täällä ovat sukupolvet toisensa jälkeen käyneet heidän muistonsa äärellä toteamassa: ei koskaan enää.

Suomi joutui aloittamaan henkisesti pohjalta uuden, luottamukseen perustuvan yhteiskunnan rakentamisen. Kansakunnan tie oli vaivalloinen. Matkalla oli kuoppia ja pahoja ryteikköjä. Eteenpäin kuitenkin päästiin. Järjestäytynyt työväenliike vahvisti asemaansa yhteiskunnassa. Se otti paikkansa poliittisessa työssä. Se osoitti yhteistyökykyä ja sitoutumista yhteiskunnallisten olojen kehittämiseen parlamentaarisin keinoin ja ammattiyhdistysliikkeessä. Poliittiset ääriliikkeet eivät yrityksistään huolimatta kyenneet suistamaan yhteiskuntajunaamme vakaan, demokraattisen kehityksen raiteilta.

Luottamus kasvoi. Sotien jälkeen olot vakiintuivat. Yhteiskunnallinen kehitys kiihtyi kaikilla alueilla: taloudessa, asumisessa, sosiaaliturvassa, kansanterveydessä, koulutuksessa ja kulttuurissa. Kansalaisten sosiaalisen nousun mahdollisuudet lisäsivät tasa-arvoa. Kaikkien saataville tuleva koulutus mahdollisti sen, että Suomesta tuli korkeaan ammattitaitoon, osaamiseen ja tutkimukseen perustuva kilpailukykyinen maa. Ylioppilaslakki ei enää pitkään aikaan ole ollut harvinaisuus ja tohtoreitakin valmistuu yhä enemmän. Ammattikoulusta on mahdollisuus edetä korkeakouluun ja ylimpiin tutkintoihin asti.

Hyvät kuulijat
Vaikka monet asiat ovat nyt hyvin, myös tummia pilviä on nähtävissä. Ja ne on syytä panna merkille. Maailman muutos kotimaassa, Euroopassa ja kansainvälisesti on kiihtynyt. Yhä useammalla on vaikeuksia pysyä muutoksessa mukana. Tieteen ja teknologian kehitys muuttaa työelämää rajusti. Kokonaisia vanhoja teollisuudenaloja häviää ja uusia syntyy. Työntekijän koulutus ja osaaminen vanhenevat nopeasti, ja tarve elinikäiselle koulutukselle kasvaa.

Elämisen oloihin vaikuttavat jossain kaukana tapahtuvat asiat ja muualla maailmassa tehdyt päätökset. Näissä olosuhteissa syntyy yhä useammin kokemus siitä, että on olemassa kuilu, liian suuri etäisyys eliitin ja ns. tavallisen kansan välillä. Taloudellisen ja poliittisen vallan ytimessä olevat ovat omassa maailmassaan. He eivät kykene ymmärtämään tavallisten ihmisten arkipäivän huolia. Tavallisen kansan epäluottamus todellista tai kuviteltua eliittiä kohtaan kasvaa. Epäluottamus kohdistuu myös poliittiseen eliittiin. Vaaleissa parhaiten menestyy se, joka tulee eliitin ulkopuolelta ja lupaa selkeää muutosta.

Olemme nähneet mitä tapahtui Yhdysvalloissa. Donald Trump oli presidenttiehdokas poliittisen eliitin ulkopuolelta. Hänellä on lisäksi kyky puhua kielellä, jonka ns. tavallinen kansa tunnistaa omakseen. Trump lupasi ”kuivattaa Washingtonin” eli syrjäyttää poliittisen eliitin. Hän saavutti valtavan suosion puheillaan ja lupauksillaan. Yhdysvalloissa hänen uskottavuuttaan eliitin arvostelijana ei heikentänyt se, että hän on miljonääri. Vaaleissa amerikkalaisten kannat jakaantuivat kahtia. Trumpin ei ole helppo esiintyä koko kansan presidenttinä.

Ihmisten epäluottamus eliittiä kohtaan näkyy myös lähempänä. Britannian kansanäänestyksessä enemmistö asettui sille kannalle, että Britannia eroaa Euroopan Unionista. Tässäkin oli kyse siitä, että ihmiset olivat kyllästyneitä EU eliittiin jossain siellä Brysselissä. Nyt riittää EU eliitin valta! Otetaan valtaa omiin käsiin ja unohdetaan koko EU. Tässä syvän epäluottamuksen hengessä syntyi tuo vaalitulos. Vaalitulos, jonka lopullisista vaikutuksista brittien tai EU:n kansalaisten elämään on vielä kovin vähän arvailuja.

Pettymys poliittiseen eliittiin on näkynyt myös Suomessa. Perussuomalaisten 2011 suuri vaalivoitto oli yhden väestönosan voimakas kannanotto siihen. että perinteiset puolueet ovat unohtaneet heidät ja heidän arjen kysymyksensä. Edeltäjänsä, SMP:n, tavoin perussuomalaiset sanoi olevansa unohdetun kansan asialla. Perinteinen poliittinen vasemmisto menetti kannatustaan, kun se ei kyennyt vastaamaan ihmisille teollisuuspaikkakuntien suuressa rakennemuutoksessa. Luottamus oli mennyt ja toivo laitettiin johonkin uuteen ja lupaavalta kuulostavaan.

Hyvät kuulijat
Tilanne on nopeasti muuttunut sen jälkeen, kun populistisesti esiintynyt perussuomalaiset siirtyi hallitusvastuuseen. Eliitin arvostelijasta on tullut osa eliittiä. Löysät lupaukset ovat törmänneet arjen koviin talouden ja politiikan tosiasioihin. Toivottua muutosta arkipäivän helpottamiseen ei olekaan tullut. Viisasten kivi putosi matkalla. Porvarihallituksessa meno on ollut paljolti päinvastaista kuin perussuomalaiset olivat luvanneet. Kahtiajaon lievittäjästä on tullut osa kahtiajaon syventäjää.

Itseään työväenpuolueena mainostava liike joutui hetimmiten mukaan hyökkäykseen ammattiyhdistysliikettä ja työväestöä vastaan. Yhteiskuntasopimus sanan alla käynnistetty poliittinen manööveri käänsi selkänsä sille vuosikymmenten aikana synnytetylle toimintatavalle, jossa rakennetaan luottamusta työnantajien, palkansaajaliikkeen ja hallituksen välille. Perussuomalaiset käänsi selkänsä keskinäisen luottamukseen perustuvalle sopimisen mallille, joka on tunnetusti parhaiten edistänyt palkansaajan etua, julkisen talouden kestävyyttä ja vientialojen kilpailukykyä.

Pettymys Sipilän hallituksen politiikkaan näkyi kunnallisvaalituloksessa. Demokratia toimii silloin kun kansalaiset vaaleissa reagoivat harjoitettuun politiikkaan. Viesti on selvä: Olette unohtaneet työväen asian. Olette unohtaneet köyhän asian.
Hallituksen viikko sitten tekemät kehyspäätökset eivät juuri muuta tätä kuvaa. Asumistukea saavat pienituloiset pannaan koville. Tukea leikataan tavoitteena viedä vuokralaisilta vuokranmaksukyky. Kun vuokralaiselta menee vuokranmaksukyky, silloin, hallituksen mukaan, vuokrien nousu pysähtyy ja kääntyy alenevaan suuntaan. Työttömyysturvaan tehdään heikennyksiä aikaisempien lisäksi. Tämä siksi, että hallituksen mielestä työttömyys johtuu työttömien laiskuudesta. Sen sijaan hallituksen toimet uusien työpaikkojen syntymiseksi ovat vaatimattomia.

Työttömyyden pitkittyminen jatkuu edelleen, vaikka myönteistä kehitystäkin on. Kaikki merkit viittaavat siihen, että seuraavalla hallituksella parin vuoden päästä on edessään hyvin vaikeita haasteita. Poliittisen vasemmiston on tähdättävä siihen, että me olemme silloin vastuuta kantamassa. Edessä olevat kaksi vuotta on käytettävä uskottavan talous ja työllisyyspolitiikan valmisteluun.
Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuuden ja kahtia jakautumisen suurin yksittäinen syy on pitkittynyt työttömyys. Nykyisen kaltainen suurtyöttömyys aiheuttaa valtavia tulon menetyksiä julkiselle taloudelle. Se on valtavan suurta inhimillisen pääoman tuhlausta. Ja se on kasvava uhka ja este kokemukselle Suomesta, joka on meille yhteinen ja yhdessä elettävä ja kuljettava.

Hyvät kuulijat
Olkoon yhdessä se teema ja visio, jonka hengessä me teemme työtä ja ponnistelemme itsemme, perheemme ja yhteiskuntamme hyväksi myös ei vain juhlavuonna vaan sen jälkeenkin. Yhdessä me parhaiten kykenemme edistämään sitä mikä on meille tärkeintä ja arvokkainta.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu