Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Vappuna 2008

01.05.2008

Juhlapuhe

Loimaa 1.5.2008

Hyvät toverit.

Toukokuun ensimmäinen päivä on perinteinen työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Ajankohta on mitä sopivin vuotuiselle juhlalle. Kevään tuleminen on vahvaa. Talven kylmyys ja pimeys on takana. Ylioppilaat ovat selviytyneet lukuvuoden suurimmista ponnisteluista. Työväen katseet alkavat suuntautua kesään ja tulevaan, ansaittuun kesälomaan.

Ei ole mitään syytä lopettaa vappujuhlia. Juhlat vahvistavat yhteenkuuluvaisuutta ja ovat yhteisöllisyyden näkyvä merkki. Juhlien järjestäminen vaatii yhteisvastuullisuutta. Niin yhteisöllisyys kuin yhteisvastuullisuuskin ovat tärkeitä sekä poliittisessa liikkeessä että koko yhteiskunnassa. Hyvä siis, että vappujuhlia järjestetään. Hyvä sekin, jos yhdessä marssitaan ja ollaan näkyvillä.

* * *

Elämme vuotta 2008, jolloin valtakunnan asioita hoitaa Matti Vanhasen toinen hallitus. Sosialidemokraattinen puolue pyrkii vaikuttamaan maan asioihin eduskunnassa oppositiosta käsin. Oppositiossa meillä on kaksi tärkeätä tehtävää. Ensinnäkin me arvioimme kriittisesti hallituksen politiikkaa ja sen toimia. Nostamme julkiseen keskusteluun ne asiat, joissa hallitus meidän mielestämme vie yhteiskunnan kehitystä väärään suuntaan. Toiseksi rakennamme uskottavaa keskusteluyhteyttä suomalaisiin kuuntelemalla ihmisten arkipäivän huolia. Rakennamme kestäviä siltoja ihmisten arkipäivän ja oman poliittisen ohjelmamme välille, jotta saisimme takaisin sen luottamuksen, jonka menetimme viime eduskuntavaaleissa.

Edellä sanotusta seuraa se, että myös meidän hallituskritiikkimme tulee olla tiiviissä kytköksessä suomalaisten arkipäivän elämään. Vain näin meidän on mahdollista saada omalle toiminnallemme sellainen äänestäjien tuki, että voimme palata hallitukseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Viimeisimpien galluppien mukaan hallituspuolueet nauttivat hämmästyttävän suurta luottamusta. Sosialidemokraatit ovat yhdessä Kokoomuksen kanssa suurimman puolueen asemassa, eikä Keskusta ole meistä paljoa jäljessä. Vihreiden kannatus on yllättävän vahvaa siihen nähden, miten epävarmoja vihreät ovat eduskuntaryhmän sisälläkin vihreitten hallituspolitiikasta. Kaiken kaikkiaan tuntuu kuitenkin siltä, että kansalaisten luottamus sosialidemokraatteihin ei ihan vielä ole palannut. Ja toisaalta, hallitukselle nähtävästi annetaan vielä mahdollisuus yrittää kehittää politiikkaansa, ennen kuin epäonnistuminen alkaa näkyä kannatuksessa. Hallitus on monista sotkuistaan huolimatta selviytynyt.

* * *

Viestit kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä kertovat kuitenkin selvää kieltä. Kritiikki hallituksen harjoittamaa politiikkaa kohtaan on vahvaa. Hallituksen poliittisen linjan vahvaa arvostelua on alkanut näkyä myös porvarillisessa lehdistössä pääkirjoitustasolla. Pääministerin eräitä lausuntoja on tulkittu niin, että valta on alkanut nousta Vanhasella päähän ja hänen kykynsä eläytyä pienillä tuloilla sinnittelevien ihmisten asemaan on heikentynyt. Valtakunnalliset, laajalevikkiset lehdet ovat voimakkaasti arvostelleet hallitusta köyhimpien ihmisten aseman heikentämisestä kun sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotetaan ja maksut sidotaan indeksiin. Eilisessä Hesarissa pääkirjoitustoimittaja hämmästeli sitä, miten hallitus antaa sosiaalietuuksien tason jäädä pahasti jälkeen yleisestä hintakehityksestä.

Onkin mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä hallituksen maksupolitiikkaa. Vaalien alla ja oppositiossa ollessaan Kokoomus piti kovaa ääntä sen puolesta, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Nyt Kokoomuksella on valtiovarainministerin salkku, eikä lapsilisien indeksiin sitomisesta kuulu pihaustakaan. Kansaneläkelaitoksen tekemien laskelmien mukaan lapsilisiä pitäisi korottaa kymmeniä prosentteja, jotta ne vastaisivat vuoden 1994 tasoa.

Hallitus ei ole kiinnostunut ihmisten tulotason turvaamisesta. Hallitus tuntuu pikemminkin olevan huolissaan siitä, että ihmiset saavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluja liian halvalla. Hallitusohjelmassa on selvä kirjaus siitä, että kansalaisten tietoisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista tulee lisätä. Hallituksella on selvä tavoite saada ihmisiä tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että he turvautuvat julkisiin palveluihin. Parhaiten havahtuvat tietysti ne, jotka ovat kaikkein köyhimpiä. Onko tämä oikeudenmukaista tai kohtuullista, voi hyvällä syyllä kysyä.

Ajattelutavan muutos on selvä. Asenteet ja ilmapiiri ovat kovenemassa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset maksavat asiakasmaksuina selvästi enemmän peruspalveluistaan jo nyt. Maksujen jäädyttäminen vuoden 2002 tasolle vei meitä lähemmäs muita Pohjoismaita. Nyt hallitus vie Suomen omaan sarjaansa kun maksuja korotetaan kerralla lähes 17%. Asiakasmaksupolitiikan uutta, kovempaa linjaa kuvaa myös se, että maksut sidotaan sosiaali- ja terveydenhuollon hintaindeksiin. Tämä varmistaa sen, että maksut eivät vahingossa jää jälkeen. Tuloksena on, että asiakasmaksut tulevat nousemaan nopeammin kuin esimerkiksi kansaneläke tai työeläke.

Mitä suuremmaksi tulevat julkisten palvelujen asiakasmaksut, sitä herkemmin ihmiset hakeutuvat yksityisten palvelujen piiriin. Ne, joilla on rahasta pulaa, joutuvat valitsemaan lääkkeiden, hoidon ja ruoan välillä kun raha ei riitä kaikkeen. Maksujen korotus tulee lisäämään väestön keskuudessa jo nyt suuria terveys- ja hyvinvointieroja. Tämä ei ole yllätys. Hyvinvointivaltiohan rakennettiin aikanaan lisäämään ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Nyt kun hyvinvointivaltion rakenteita askel askeleelta puretaan, on selvää, että eriarvoisuus kansalaisten välillä kasvaa kaikilla alueilla.

* * *

Niin kuin aina, niin nytkin hallituksen tärkeänä tehtävänä on huolehtia kansantalouden kestävyydestä. Suomen pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa on kova haaste myös politiikalle. Tärkeimpiä keinoja tässä kilpailussa on työn tuottavuuden nostaminen. Tuottavuuden nostamisessa keskeistä on työllisyyden edistäminen. Verotus on eräs tärkeimpiä työllisyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Hallitus on lähtenyt verotuksen kehittämisessä liikkeelle omistajien verotuksen helpottamisesta. Yritysten ja maatilojen perintöverotusta ollaan puolittamassa. Hallitus perustelee tätä sillä, että yritysten perintövero muodostaisi keskeisen esteen yritystoiminnan jatkamiselle. Jos yritystoiminnan jatkaminen ei onnistu, tällöin myös uudet työpaikat jäävät syntymättä, eivätkä työllisyys ja tuottavuus kehity toivotulla tavalla. Yrittäjien ja elinkeinoelämän puolelta on painokkaasti arvioitu, että tällainen päätelmä on virheellinen. Perintöverolla ei ole suurta merkitystä yrityksen liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmasta. Lisäksi ovat jotkut yrityselämän asiantuntijat todenneet, ettei ole lainkaan selvää, että yrityksen siirtyminen perillisten haltuun takaisi yrityksen parhaan menestymisen.

Käyttämällä veronkevennysvaraa pääoman omistajien verojen keventämiseen hallitus vähentää mahdollisuuksia keventää palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Jos veronkevennykset kohdistettaisiin pieni- ja keskituloisiin, olisi tällä välittömiä myönteisiä vaikutuksia paitsi näille ihmisille ja kodeille myös kansantaloudelle, kun käteen jäävä lisäraha menisi heti kulutukseen.

* * *

Vappu on paitsi työväen myös ylioppilaiden juhlapäivä. Yhteinen juhlapäivä on hieno asia. Onhan työväenliikkeen tavoitteisiin alusta lähtien kuulunut laajan sivistyksen ja koulutuksen tuominen tasa-arvoisesti kaikkien lasten ja nuorten ulottuville. Sosialidemokraattien vahvasti ajamana maahan saatiin 70-luvulla peruskoulujärjestelmä, joka on tarjonnut rakenteet tämän tavoitteen menetykselliselle toteuttamiselle. Yleinen oppivelvollisuus kutsuu ja avaa kaikille samanlaiset mahdollisuudet oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tämä on hieno ja kansainvälisestikin arvostettu saavutus.

Koulutusjärjestelmien avulla on luotu pohja niille eri alojen korkean tason tiedoille ja taidoille, joita tarvitaan menestymiseen työelämässä sen eri sektoreilla niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Oppilaitosjärjestelmällemme on ollut ominaista verrattain hajanainen oppilaitosverkosto ja oppilaitosten pieni koko. Alueiden näkökulmasta tässä on ollut hyvää se, että kun vastuuta osaamisen kehittämisestä on laajasti hajautettu, niin osaajia ja kehittyvää elinkeinoelämää on sijoittunut laajalle alueelle maakuntien keskuksiin ja osakeskuksiin. Oppilaitosverkoston kehittämisessä jatkossa on silti otettava huomioon myös suurten yksikköjen tuomat tehokkuusedut silloin, kun ne ovat selvästi osoitettavissa. Samalla on todettava, että hallinnollisten yksikköjen koon kasvamisen ei tarkoita sitä, ettei erikoistuneita toimintoja voisi olla laajemmalla alueella, pienissäkin yksiköissä, jos oppilaita riittää ja työelämän tarpeita todetaan.

Hallitus on jatkanut edellisen hallituksen aloittamaa yliopistouudistusta. Vanhasen kakkoshallituksen käsissä uudistus on saanut kokonaan uusia piirteitä. Hanke on niin kauaskantoinen, että oppositio on viime viikolla päättänyt tehdä asiasta välikysymyksen. Tämä kuvastaa asian vakavuutta. Edellisen hallituksen opetusministerinä oli sosialidemokraattien Antti Kalliomäki. Hänen johdollaan laadittiin selvitys yhdestä pääkaupunkiseudulle perustettavasta yliopistosta, jonka erityisenä tehtävänä olisi innovaatioiden kehittäminen ja saaminen kansainvälisille markkinoille. Uusi yliopisto muodostettaisiin nykyisestä Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta sekä Helsingin kauppakorkeakoulusta. Tämän ns. innovaatioyliopiston rahoituksen turvaamiseen haettaisiin apua myös elinkeinoelämältä. Tätä varten uusi oppilaitos muodostettaisiin yksityiseksi säätiöksi, jonka hallitukseen myös yksityinen rahoittaja saisi edustajansa. Hallituksen enemmistö olisi kuitenkin valtiorahoittajan käsissä.

Vanhasen II hallitus on laajentanut tämän mallin koskemaan kaikkia yliopistoja. Tämä merkitsee sitä, että koko yliopistolaitos tulee riippuvaiseksi elinkeinoelämän rahoituksesta. Kun valtion rahoituksesta osa olisi sidottu yksityisen rahoituksen määrään, on valtio yliopistojen rahoittajana sitomassa omia käsiään. Uudistus merkitsisi yliopistojen eriarvoistumista, kun niiden rahoitus tulisi osittain riippuvaiseksi siitä, miten kiinnostavia ne ovat elinkeinoelämän näkökulmasta. Yksityinen säätiömalli toisi elinkeinoelämän edustajat mukaan yliopiston hallintoon.

Me sosialidemokraatit pidämme tärkeänä sitä, ettei innovaatioyliopiston mallia laajenneta koko yliopistokenttään. Tieteen ja tutkimuksen vapaus ja riippumattomuus ovat perustavanlaatuisia arvoja, jotka voidaan taata vain siten, että julkinen valta huolehtii yliopistojen rahoituksesta kestävällä tavalla.

* * *

Hyvä toverit

Sosialidemokraattinen puolue valmistautuu puoluekokoukseen. Edessä on tärkeitä keskusteluja puolueen uudistamisesta poliittisten ohjelmien, rakenteiden ja toimintatapojen osalta. Edessä olevat haasteet ovat isoja. Uudistumisen on tähdättävä siihen, että käsissämme on poliittinen liike, SDP, jolla on vahvat eväät tulevana päähallituspuolueena rakentaa reilua ja oikeudenmukaista Suomea ja sosiaalisesti vastuullista Eurooppaa.

Puoluekokouksen käsittelyyn tehdyt ohjelmapaperit osoittavat, että SDP ei ole vain hallituksen edesottamuksiin reagoiva EI-puolue. Me ymmärrämme ilmastonmuutoksen muodostaman uhkan vakavuuden ja esitämme ohjelman, jonka avulla tuo haaste kohdataan. Me ymmärrämme työelämän muutokset globalisoituvassa maailmassa ja esitämme toimenpiteet, joilla puolustetaan työntekijän ja hänen perheensä hyvää elämää ja vahvistetaan työttömien väyliä työhön. Esitämme henkilöverotukseen kaikkien tulojen yhdenmukaisempaa kohtelua. Me kannatamme vahvoihin peruskuntiin nojaavaa kuntarakennetta, jotta laadukkaat peruspalvelut olisivat kaikkien ulottuvilla. Me korostamme kansalaisyhteiskunnan, yhdistysten ja järjestöjen merkitystä demokratian todellisen vahvistamisessa. Me tahdomme antaa arvon kulttuurille ja henkiselle hyvinvoinnille tässä alati kovenevan markkinaehtoisen kilpailun maailmassa.

Sosialidemokraattinen puolue tuntee menneisyytensä mutta katsoo tulevaisuuteen. Uudistuessammekin me säilytämme ne arvot, jotka pitävät meidät liikkeellä. Sillä vaikka maailma on monella tavalla erilainen kuin sata vuotta sitten, edelleenkin me kaipaamme osaksemme ja toivomme toisillemme ja tähän maailmaan näitä asioita: vapautta, tasa-arvoa, solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Maailma ei ole valmis. Työtä riittää. Meitä, sosialidemokraatteja tarvitaan!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu