Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Työterveyshuolto ja arvot

12.12.2006

 

Turku 12.12.2006

 

 

Forum Marinum. Työterveyshuolto tänään - näkökulmia tulevaisuuteen.

 

 

Syty 2000-projektin koulutuspäivä

 

 

Lain ilmaisemat päämäärät

 

 

Työterveyshuolto perustuu lakiin. Voimassaoleva Työterveyshuoltolaki on vuodelta 2001 (voimaan 2002). Vuonna 2002 annettiin uusi Työturvallisuuslaki, joka käsittelee työterveyteen ja työolosuhteisiin liittyviä kysymyksiä työsuojelun näkökulmasta(voimaan 2003).

 

 

Työterveyshuoltolailla ja työturvallisuuslailla on pitkä historia. Lait eivät ole syntyneet yhtäkkiä tai ikään kuin tyhjästä. Niiden taustalla on pitkä yhteinen kokemus ihmisen elämästä työn maailmassa. Niiden taustalla on kokemus terveyden ja sairauden merkityksestä ja kokemus työntekijän ja työnantajan välisestä suhteesta. Voimassaolevat lait heijastelevat yhteiskunnassa vallitsevaa käsitystä siitä, mitkä asiat ovat toivottavia ja mitkä ei-toivottavia.

 

 

Työterveyshuoltolain 1§:ssä todetaan lain tarkoitus:

 

 

Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää:

 

 

- työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä

 

 

- työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta

 

 

- työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä

 

 

- työyhteisön toimintaa

 

 

Työterveyshuollon päämääränä on siten seuraavien arvojen toteutuminen:

 

 

- yksilön terveys

 

 

- yksilön hyvä toimintakyky

 

 

- työnteon turvallisuus

 

 

- hyvä työyhteisö

 

 

 

 

Työturvallisuuslain 1§.ssä todetaan lain tarkoituksesta:

 

 

Lain tarkoituksena parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

 

 

Työsuojelulla pyritään samoihin päämääriin kuin työterveyshuollolla:

 

 

-yksilön hyvä työkyky

 

 

- työnteon turvallisuus

 

 

- yksilön terveys

 

 

Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteisinä tavoitteina ovat työntekijän terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn turvaaminen ja edistäminen.

 

 

 

 

Työterveyshuoltolaki heikomman turvana

 

 

Pohtiessamme työterveyshuollon ja työsuojelun arvoja joudumme kysymään miksi yllä mainitut päämäärät pitänyt kirjattu lakiin? Miksi työterveyshuollosta ja työturvallisuudesta on pitänyt säätää lailla?

 

 

Lainsäädännön tehtävänä on edistää niitä asioita, joita yhteiskunnassa yleisesti pidetään välttämättöminä tai toivottavina. Vastaavasti lainsäädännön avulla pyritään estämään sellaista toimintaa tai sellaisia käytäntöjä, joita yleisesti pidetään vahingollisina tai haitallisina. Lainsäädäntöä ei tarvita siellä, missä ihmiset ja organisaatiot ilman eri käskyä toimivat toivotulla tavalla ja karttavat vahingollista toimintaa.

 

 

Erityisen tärkeä rooli lainsäädännöllä on silloin, kun kahden kansalaisen välinen valtasuhde on kovin epätasapainoinen. Lainsäädännöllä turvataan heikommassa asemassa olevan ihmisen perusoikeuksia silloin, kun hänen neuvottelu- tai sopimuskumppaninaan on ylivoimaisen vahva osapuoli, joko toinen ihminen tai vahva organisaatio. Lainsäädännöllä estetään se, että vahvempi osapuoli käyttää sumeilematta hyväkseen ihmistä, joka heikompana on hänestä täysin riippuvainen.

 

 

Demokraattinen poliittinen järjestelmä kykenee tuottamaan lainsäädäntöä, jossa heikoimpien ääni pääsee kuuluville. Työterveyshuoltolaki ja työturvallisuuslaki ovat lakeja, joiden historiallisena lähtökohtana ovat kipeät kokemukset työelämän ankarista tuottavuusvaatimuksista ja henkilökohtaisesta köyhyydestä. Ja siitä, miten työntekijä näissä oloissa vammautui, sairastui tai kuoli ennen aikojaan.

 

 

Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslakien lähtökohtana on ollut havainto, että työnantajat eivät vapaaehtoisesti riittävästi huolehdi työntekijän terveydestä, turvallisuudesta ja toimintakyvystä. Antaessaan työpanoksensa palkkaa vastaan työntekijä saattaa samalla altistua sairaudelle tai vammautumisen vaaralle. Kun työtä tehdään hyvin kuormittavissa oloissa, voi käydä niin, että työntekijän toimintakyky alkaa laskea. Hän joutuu ponnistelemaan yhä enemmän selviytyäkseen työstään. Vähitellen hän uupuu ja sairastuu, ellei kukaan tule hänen avukseen. Työntekijä sinnittelee viimeiseen asti, ettei menettäisi työpaikkaansa ja toimeentuloaan. Ilman lain tuomaa turvaa hän olisi heikoilla terveytensä ja toimintakykynsä turvaamisessa. Paitsi tietenkin niissä tapauksissa, joissa työnantaja omasta halustaan ja vapaaehtoisesti on ryhtynyt huolehtimaan työntekijöiden terveyden, toimintakyvyn ja työturvallisuuden edistämisestä. Lain avulla tuodaan turvaa työntekijän hyvälle elämälle silloinkin, kun työnantaja ei ole hänen hyvästä elämästään kiinnostunut.

 

 

Työterveyshuoltolaki tuottavuuden edistäjänä

 

 

Tämän päivän keskustelu työterveyshuollosta ja työsuojelusta sisältää useampia sävyjä kuin edellä luonnehdittu historiallinen asetelma. Työelämän rakenteet ovat monella tavalla uudistuneet parin viime vuosikymmenen aikana. Yhä suurempi osa työelämästä tapahtuu palvelusektorilla terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja kaupan asiakaspalvelutehtävissä. Teollisuuden puolella monet strategisesti tärkeät toimialat vaativat työntekijöiltä jatkuvaa luovuutta ja uudistumiskykyä. Tämän muutoksen havaitseminen on vaikuttanut johtamisjärjestelmien ja kulttuurien muuttumiseen. Autoritääristen johtamismallien tilalle on tullut yhteistyöhön kannustavaa tiimijohtajuutta ja valmentavaa ja konsultoivaa johtamisotetta.

 

 

Työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin on alettu kiinnittää huomiota keskeisenä tuotannon tekijänä. Ymmärryksen ja juhlapuheiden tasolla on ruvettu puhumaan työpaikkojen spiritistä, hengestä, fiiliksestä joka viittaa työyhteisössä ja työpaikalla vallitseviin positiivisiin mielialoihin. Työterveyshuollosta on tullut keino, jolla työnantaja voi osoittaa paitsi arvostusta myös konkreettista välittämistä työntekijöille. Kun työterveyshuolto hankitaan luotettavalta ja korkean ammattitaidon omaavalta palvelun tuottajalta, henkilökunta oppii luottamaan työterveyshuollon apuun. Parhaimmillaan tämä luottamus näkyy myös luottamuksena työnantajaa kohtaan. Tämä kaikki lisää työntekijän turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa hänen työkykyään.

 

 

 

 

Kun parhaillaan näyttää siltä, että monilla aloilla tulee pulaa työvoimasta, on tämä lisännyt kiinnostusta panostaa työntekijöiden hyvinvointiin jopa ohi sen, mitä laissa määrätään. Panostuksista työhyvinvointiin ja työelämän laadun kehittämiseen on tulossa kilpailuväline kovenevilla rekrytointimarkkinoilla. Työnhakijan markkinoiden vallitessa ihminen valitsee mieluummin sellaisen työnantajan, jolla on hyvä maine. Sellaisen, jonka tietää huolehtivan henkilöstön hyvinvoinnista paremmin kuin lain vaatima minimi edellyttää.

 

 

Työterveyshuolto on kustannustekijä, joka lisää organisaation tai yrityksen henkilöstömenoja. Tänä päivänä yhä useammissa organisaatioissa ymmärretään, että panostukset työterveyshuoltoon, työturvallisuuteen ja työkyvyn edistämiseen ovat taloudellisesti perusteltuja. Pitkät sairauspoissaolot vähenevät, ihmisten toimintakyky pysyy korkealla, kokeneet ja osaavat työntekijät pysyvät töissä pidempään. Kalliisti koulutettujen avaintyöntekijöiden eläkkeelle jääminen siirtyy, jos heidän työolojaan kehitetään ja jos heidän jaksamisestaan huolehditaan.

 

 

Työterveyshuoltolaki yhteistoiminnan oppaana

 

 

 

 

Uusi työterveyshuoltolaki on kirjoitettu tavalla, jossa työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelun rinnalla korostuu eri osapuolten yhteistoiminta. Lain tarkoituspykälässä todetaan ensiksi, että lailla säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto. Sen jälkeen todetaan, että lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteisvoimin edistää

 

 

 

 

-työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä

 

 

-työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta

 

 

-työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä

 

 

-työyhteisön toimintaa

 

 

 

 

Työterveyshuollon järjestämisvelvoite on työnantajalla, jonka tulee vastata myös työterveyshuollon kustannuksista. Lain 5§:n mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöt sijoittuvat kuitenkin eräässä mielessä puolueettomalle maaperälle. Terveydenhuoltoon ja sairauksien hoitoon liittyvä toiminta kohdistuu yksilöön henkilökohtaisesti. Työterveyslääkäri kohtaa työssään myös sellaisia työntekijän yksityisen elämän alueita, joihin työnantajalla ei ole oikeutta päästä. Laissa todetaankin, että työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee olla ammatillisesti riippumattomia työnantajista, työntekijöistä ja heidän edustajistaan.

 

 

 

 

Vaikka työterveyshuolto tapahtuu työnantajan maksamana, ei työnantajalla ole oikeutta saada rajoituksetta tietoonsa työntekijää koskevia työterveyshuollon tuottamia tietoja. Tietojen hyödyntäminen edellyttää työntekijän suostumista ja yhteistyötä työnantajan ja työntekijän kesken.

 

 

 

 

Työterveyshuoltolaissa säädetään työntekijän velvollisuudesta osallistua terveystarkastukseen (13§). Samassa yhteydessä todetaan, että terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6§.ssä säädetään.

 

 

 

 

Niin työnantaja kuin työntekijäkin ovat velvollisia antamaan tietoja havaitsemistaan terveyden vaaraa aiheuttavista tekijöistä työpaikalla. Työnantajan tulee itse aktiivisesti kertoa työterveyshuollon ammattihenkilöille työstä, työpaikan olosuhteista, henkilöstöstä ja muista sellaisista asioista, joiden avulla voidaan arvioida ja ehkäistä työstä aiheutuvaa terveydellistä vaaraa. Työntekijällä on velvollisuus pyydettäessä antaa tällaisia tietoja.

 

 

 

 

Työterveyshuollon yhteistyöhön kuuluu se, että työterveyshuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus antaa terveysriskeihin liittyviä tietoja niin työntekijöille ja työnantajalle. Näin työntekijä ja työnantaja saavat tietoa siitä, miten kehittää terveyttä ja turvallisuutta.

 

 

 

 

Lain 9§:ään on koottu yhteistoimintaa koskevat keskeiset periaatteet. Työterveyshuollon suunnittelussa ja valmistelussa työnantajan tulee tehdä yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Lainkohdassa säädetään velvollisuudesta yhdessä laatia työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Yhteistoiminnassa on suunniteltava työterveyshuollon sisältöä, laajuutta, toteutusta ja arviointia koskevat linjaukset ja käytännöt. Asia on käsiteltävä työsuojelutoimikunnassa tai muussa yhteistoimintamenettelyssä taikka vähintäänkin työsuojeluvaltuutetun kanssa. Laki määrää, että kaikissa tapauksissa henkilöstö on otettava mukaan työterveyshuollon kehittämiseen.

 

 

 

 

Lisäksi todetaan, että aloite työterveyshuollon kehittämiseksi voi tulla myös työntekijöiltä. Nämä aloitteet on asianmukaisella tavalla käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.

 

 

 

 

Työnantajan ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon yhteistoiminnasta on säädetty lailla. Lain velvoittavuus yhteistoiminnankin osalta kohdistuu pääosassa työnantajaan ja työterveyshuollon ammattihenkilöihin mutta joiltain osin myös työntekijöihin. Lain tarkoituksena on varmistaa yhteistoiminta työterveyshuoltoa koskevissa asioissa silloinkin kun tähän ei ole vapaaehtoista halukkuutta. Laki on paitsi määräys, myös ohje, jota seuraamalla yritys ja organisaatio löytävät henkilöstönsä kanssa toimivat menettelytavat terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseen. Laista on apua myös niille työnantajille, jotka vapaaehtoisesti haluavat edistää henkilöstönsä työkykyä ja hyvinvointia.

 

 

 

 

Työterveyshuoltolaki kansanterveyden tukijalkana

 

 

Lakisääteinen työterveyshuolto tuottaa terveyttä ja hyvinvointia suurelle osalle suomalaisia. Terveystarkastukset töihin tullessa sekä ikäkausittain tuottavat rutiinitoimenpiteinä valtavan määrän tietoa kansalaisten terveydentilasta. Tietoa voidaan hyödyntää paitsi terveydenhuollon suuntaamisessa kautta maan myös työntekijän oman elämäntavan ja tottumusten uudelleen arvioimiseen.

 

 

 

 

Rutiinitarkastuksissa tulee esille tietoja, joiden johdosta kyetään ajoissa pysäyttämään tai ehkäisemään vakavan sairauden kehitys. Työterveyshuolto toimii kiinteässä yhteydessä työelämän arkeen ja olosuhteisiin. Työelämän ja terveyden ja sairauden keskinäinen riippuvuus tulee jatkuvasti ammattilaisten arvioitavaksi. Tämä antaa erinomaisia mahdollisuuksia kehittää työelämää ja työolosuhteita terveellisempään muotoon ja kestävämpään suuntaan. Työterveyshuollon ja työsuojelun rinnakkaisuus tuottaa tarkkoja havaintoja työelämän vaaroista ja riskeistä. Ammattilaisten ja asiantuntijoiden verkostojen avulla opitaan ennakoimaan ja eliminoimaan näitä riskejä ja tekemään työelämästä turvallisempaa.

 

 

 

 

Työterveyshuollon keskeinen osa on ennaltaehkäisevä työ. Lain tarkoituspykälän (1§) ensimmäisessä kohdassa todetaan että lain tarkoituksena on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä. Lain mukaan työterveyshuolto ei ole vain eikä ensisijassa sairauksien diagnosointia ja sairaslomalle määräämistä tai lääkkeiden kirjoittamista. Ensimmäinen tehtävä on edistää sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä.

 

 

 

 

1§:n toinen kohta puhuu sekin ennaltaehkäisevästä työstä. Siinä todetaan, että lain tehtävänä on edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Näitä edistetään siinä toivossa että terveellinen ja turvallinen työympäristö ehkäisee sairastumista ja tapaturmia. Ennalta ehkäisystä on siis tässäkin kysymys.

 

 

 

 

1§:n kolmannessa kohdassa tullaan jo lähemmäksi sitä työterveyshuoltoa, jossa on kyse sairastuneen työntekijän tilan ja hoidon tarpeen arvioimisesta. Lainkohdassa todetaan, että lain tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa.

 

 

 

 

Lain 3§:ään on kirjattu keskeisiä käsitteiden määrittelyjä. Työterveyshuollolla tarkoitetaan ”työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksin ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintakykyä sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä."

 

 

 

 

Painotus on tässäkin ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Onnistuessaan työterveyshuolto ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja terveyttä. Tästä on hyötyä työntekijälle itselleen ja työnantajalle, joka hyötyy hänen työpanoksestaan. Mutta merkittävä hyöty koituu myös yhteiskunnalle ja julkiselle, verovaroin rahoitetulle terveydenhuollon järjestelmälle. Toimintakykyinen ja terve kansalainen ei kuormita julkista terveydenhuoltoa, joka on kovien rahoituspaineiden alla jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa.

 

 

Parhaillaan käytävässä keskustelussa terveydenhuollon tulevaisuudesta yhdeksi keskeiseksi teemaksi on noussut ennaltaehkäisevä toiminta. Sairauksien ja tapaturmien hoito on kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Tämä soveltuu erityisen hyvin työterveyshuoltoon ja työsuojeluun. Kansalaisten terveyden edistämisessä työelämässä tarvitaan jatkuvaa ja avointa yhteistyötä työntekijöiden, työnantajien, lainsäätäjän ja terveydenhuollon tutkijoiden ja ammattilaisten kesken.

 

 

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu