Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Rymättylän työväenyhdistys Wapaus 100 vuotta

20.06.2007

Juhlapuhe

Rymättylä 10.2.2007

Olemme kokoontuneet harvinaisen arvokkaaseen juhlaan. Täsmälleen 100 vuotta sitten päivättiin Rymättylässä kirje, jossa ilmaistiin päätös perustaa Rymättylään työväenyhdistys. Työläisliiton hallinnolle osoitetussa kirjeessä pyydetään, että liitto vahvistaisi Rymättylän yhdistyksen osastona alueliiton jäseneksi. Kirjeessä pyydetään myös neuvoja, kuinka olisi meneteltävä, jotta uuden yhdistyksen säännöt saataisiin hyväksytyksi kuvernöörinvirastossa.

Rymättylän työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlaa vietetään samana vuonna, jolloin itsenäinen Suomi täyttää 90 vuotta. Yhdistyksen perustamisen aikoihin Suomi oli osa Venäjän suurvaltaa. Kansainvälinen työväenliike oli vahvistumassa ja laajenemassa kovaa vauhtia. Edellisen vuosisadan, 1800-luvun voimakkaan teollistumisen synnyttämä murros näkyi työväestön määrän ja luokkatietoisuuden valtavana kasvuna. Tuotantovälineiden, maan, tehtaiden ja koneiden omistajat olivat ryhmänä joutuneet kauas työtätekevästä, palkollisesta väestöstä. Sääty-yhteiskunnat olivat muuttuneet luokkayhteiskunniksi.

Työolojen puutteet ja työntekijän ja hänen perheensä alituinen epävarmuus ja huoli yhdistivät palkollisia ja palkansaajia. Yksittäisellä ihmisellä tai perheenpäällä ei juuri ollut mahdollisuuksia neuvotella paremmista oloista tai eduista. Oli havaittu, että ainoa todellinen vaikuttamisen mahdollisuus oli siinä, että vähäväkiset kokoontuvat joukolla asettamaan yhteisiä tavoitteita ja toteuttamaan toimia, joilla sietämätön toimeentulon epävarmuus, köyhyys ja turvattomuus voidaan voittaa.

Siellä täällä nämä yhteiset muutosvaatimukset saivat lähivuosien aikana vallankumouksen muodon. Suomelle Venäjän poliittisen järjestelmän muutos synnytti historiallisen mahdollisuuden tavoitella ja saavuttaa itsenäisen kansankunnan asema rauhanomaisesti. Vastasyntyneen tasavallan sisällä asiat eivät kuitenkaan olleet kunnossa. Myös Suomessa oli pitkän ajan kuluessa kasautunutta tyytymättömyyttä ja epätoivoa sekä työväestön, että torpparien piirissä. Maailmalta kantautuneet kaiut muutoksen ja paremman maailman mahdollisuudesta saivat maassamme aikaan liikehdinnän, jolla tavoiteltiin yhteiskuntajärjestyksen kokonaisvaltaista uudistamista. Epätoivo sekä pitkään kypsynyt katkeruus ja molemminpuolinen epäluulo johtivat lopulta väkivaltaisuuksiin ja vihollisuuksiin eri kansanosien kesken. Tämän surullisen historian vaiheen keskelle Rymättylän työväenyhdistys joutui 10-vuotiaana. Historiatietojen mukaan muutama Rymättylän työväenyhdistyksen jäsen joutui vankileirille.

Näistä tapahtumista on kulunut pian 90 vuotta. Älköön koskaan tule sellaista aikaa, jolloin näitä muistellaan kevein mielin. Kansankunnan itseymmärryksen kannalta tällaiset asiat ovat kaikkein kipeimpiä ja vaikeimpia. Tällaisenkin läpi olemme kansakuntana kulkeneet siksi, että emme kyenneet näkemään ja ymmärtäneet lähimmäisemme hätää.

Mutta tulkoon kuitenkin aika, ja olkoon jo nyt, jolloin isänmaa on yhteinen niin vahvalla tavalla, että veljen ei tarvitse nostaa asetta veljeä vastaan köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon kieltämisen takia.

Työväenliikkeellä on monta juurta. Sillä on henkiset ja aatteelliset juurensa. On esi-isiä ja äitejä, jotka ovat ajatelleet asioita ja panneet ajatuksiaan paperille. Monet näistä ajatuksista ovat osoittautuneet kantaviksi vielä tänään. Työväenliikkeellä on myös aineelliset juurensa. Olosuhteet, arkisen elämän konkreettiset puitteet, josta liike on kasvanut ja kasvaa. Aatteet leviävät ympäri maata helpommin ja tasaisemmin kuin aineelliset arkipäivän olosuhteet. Missä aate ja olosuhteet kohtaavat, siellä ihminen löytää työväenliikkeen voimana ja mahdollisuutena, joka tuo turvaa ja tulevaisuutta itselle, perheelle ja myös muille, koko yhteiskunnalle ja tälle yhteiselle maailmalle.

Rymättylä on aina sijainnut Keski-Euroopan ja Manner-Suomen välissä. Tällaisen saaren asukkaiden on ollut mahdotonta pysyä sivussa uusista aatteista, jotka ovat saapumassa maahamme. Eurooppalainen kristinusko sai Rymättylässä sijaa jo varhain. Siitä meitä muistuttaa arvokas ja puhutteleva Pyhän Jaakon keskiaikainen kirkko.

Mielestäni on selvää, että myös työväenaate tuli Rymättyläläisten tietoon verrattain aikaisin. Kesti kuitenkin aikansa, ennen kuin uusi aate sai täällä riittävän jalansijan. Saaren elinkeinorakenne, toimeentulon keinot ja mallit olivat varsin pienyrittäjävaltaista. Suurimmatkaan maatalot eivät työnantajina tai omistuksen keskittyminä olleet ylettömän suuria jos niitä verrataan mantereen suurtiloihin. Torpparien ja työläisten toimeentulon mahdollisuuksia monipuolistivat kotitarvekalastus ja metsästys sekä pienimuotoinen karjanhoito luontaistalouden tarpeisiin.

Aate löysi kuitenkin riittävän pohjan myös Rymättylästä. Mukana oloon kansainvälisessä ja suomalaisessa työväenliikkeessä liittyi täällä todennäköisesti varsin vahva solidaarisuuden ajatus. Varmempaa tulevaisuutta ja suurempaa oikeudenmukaisuutta haettiin paitsi itseä ja toisia rymättyläläisiä myös kaikkia muita työväestöön kuuluvia varten.

Vanhoista asiakirjoista näkyy, miten liike on ollut mukana kunnan kehittämisessä. Pienen kunnan asiat ovat usein hyvin käytännöllisiä. Työväenliikkeen aatteellinen pohja on tuonut merkittävän lisän poliittiseen keskusteluun ja harkintaan erityisesti silloin, kun on jouduttu miettimään kunnan vastuuta niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Rymättylässä tämä on merkinnyt päätöksiä mm. vanhusten ja lasten elämän hyväksi.

Tänään, yhdistyksen viettäessä 100-vuotisjuhliaan, maassa valmistaudutaan eduskuntavaaleihin. Suomen asema maailmassa on kovin toinen kuin 100 vuotta sitten. Olemme irtautuneet Venäjästä, olemme talvi- ja jatkosodan taisteluissa torjuneet Neuvostoliiton pyrkimykset. Olemme sotien jälkeen rakentaneet rauhanomaiset naapuruussuhteet entiseen vihollismaahan. Olemme löytäneet poliittisen vapaan demokratian käytännössä. Olemme yhdessä rakentaneet Suomesta pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Olemme liittyneet osaksi Euroopan Unionia. Monia suuria saavutuksia.

Yhteiskuntamme ei kuitenkaan ole valmis. Tapahtuneisiin muutoksiin liittyy myös uutta kovuutta ja ankaruutta. Elinkeinoelämä ja yritykset kamppailevat menestyksestä kansainvälisillä markkinoilla. Saamme tuotteemme myydyksi, jos olemme riittävän luovia uudistajia ja kehittäjiä ja jos olemme kyllin taitavia tekijöitä. Uusimmat kilpailijat myös osaamisessa ja taidossa ovat Kiinassa ja Intiassa. Tämän kilpailun kovuus näkyy työelämässä. Se painaa aikuisia, mutta heijastuu myös perhe-elämään ja lapsiin. Lapsilta on mahdotonta salata sitä, jos isä ja äiti pelkäävät tulevaisuutensa puolesta.

Tästä syystä työväenliike ei voi siirtyä eläkkeelle tai museoon, vaikka onkin jo satavuotias. Juuri nyt tarvitaan tarkkaa keskustelua työelämän epävarmuudesta ja perheiden turvattomuudesta. Yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että yksittäiset ihmiset ja kodit eivät jää tyhjän päälle silloin, kun kilpailun kovuus vie alta tutun ja hyvän työpaikan. Edelleen tarvitaan alkuperäistä solidaarisuutta, yhteisvastuutta ja yhteisöllisyyttä. Suomi ei ole vain niiden yhteiskunta, jotka ovat syntyneet onnellisten tähtien alla tai niiden, jotka kilpailussa aina tulevat voittajana maaliin.

Hyvä isänmaa on maa, joka suhtautuu kaikkiin kansalaisiin arvostaen ja kunnioittaen niin kuin hyvä isä omiin lapsiinsa. Mitä kovemmaksi elämän meno käy, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, ettei ketään jätetä oman onnensa nojaan.

Rymättyläläiset ovat isojen haasteiden edessä juuri nyt kun kunta- ja palvelurakennetta ollaan kehittämässä kautta koko maan. Tämän hankkeen toteuttamisessa on äärimmäisen tärkeätä arvioida ratkaisuja erityisesti niiden kannalta, jotka eivät itse kykene puolustamaan itseään. Tällainen tehtävä sopii vallan mainiosti työväenliikkeelle. Tehtävä, josta sosiaalidemokraattinen puolue sanoo vaalijulisteessaan. ”Me pidämme ääntä puolestasi.”

Tähän erityistehtävään ja tulevaisuuden isojen haasteiden kohtaamiseen toivotan Rymättylän työväenyhdistykselle parhainta menestystä!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu