Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Hallitusohjelman arvolähtökohdista

20.06.2007

Eduskunnan täysistunto 26.4.2007

Keskustelu valtioneuvoston tiedonannosta VNT 1/2007

Arvoisa puhemies.

Hallitusohjelman johdanto-osassa hallitus esittelee toimintansa arvolähtökohdat. Porvarihallituksen hallitusohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen.

Arvojen listaus ei ole huono. Ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja sivistys ovat laajaa kannatusta nauttivia arvoja eli arvokkaita päämääriä itsessään. Sen sijaan kannustaminen ja osaaminen ovat asioita, jotka voivat olla osittain päämääriä sinänsä, mutta jotka usein ajatellaan välineiksi jonkin vielä tärkeämmän asian saavuttamiseksi.

Hallituksen arvolähtökohtien listaan ei ole otettu sellaisia arvoja kuin tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvinvointi, turvallisuus. Nämä sanat toki esiintyvät hallitusohjelmassa, mutta lähtökohtaisten arvojen listaan näitä ei ole otettu. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että kannustaminen olisi hallitukselle perustavampi arvopäämäärä kuin oikeudenmukaisuus.

Ohjelmansa johdanto-osassa hallitus myös esittelee toimintansa yhteiskuntafilosofiset perusteet. Sitaatti: "Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta."

Vastuiden selkiyttämisen tehtävä on tavattoman vaativa ja laaja. Kysymys vastuusta ulottuu paitsi oikeudellisen vastuun alueelle, myös moraalin, elämäntapojen, kasvatuksen ja kulttuurin alueille. Kun tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääminen, on haaste vielä vaikeammin rajattavissa. Minkälaista uutta yhteisöllisyyttä me tarvitsemme? Vastuullista, välittävää ja kannustavaa.

Hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta. Tätä lukiessa herää väistämättä muutama kysymys: Ensinnäkin, mikä tässä vastuiden välisessä kentässä on erityisen epäselvää? Toiseksi, mitä tarkoitetaan vastuiden selkiyttämisellä? Kolmanneksi, minkälaisesta vastuusta tässä yhteydessä puhutaan? Neljänneksi, ovatko kaikki merkittävät vastuutahot mukana tuossa listassa "oma vastuu", "yhteinen vastuu" "yhteiskunnan vastuu", vai puuttuuko jokin merkittävä taho?

Kun hallitus ryhtyy selkiyttämään näitä vastuukysymyksiä toivon, että hallitus samalla selvittää yhteiskunnan valtarakenteiden välisiä suhteita. Kun jollakin henkilöllä on valtaa, se tarkoittaa että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun. Kysymys vastuusta on kiinteässä yhteydessä siihen, miten paljon ihmisellä tai yhteisöllä on valtaa. Vastuusuhteiden menestyksekäs selkeyttäminen edellyttää vahvaa kiinnostusta valtarakenteiden tutkimiseen. Toivon, että hallitukselta löytyy kiinnostusta tähän.

Jaksossa Oikeuspolitiikka ja sisäinen turvallisuus hallitus kertoo tavoittelevansa kustannustietoisuuden lisäämistä kuntapalvelujen käytössä. Palvelujen rahoituksen ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä lisätään. Sitaatti: "Hallitus tähtää siihen, että kuntapalvelun käyttäjä saa tiedon paitsi omasta maksuosuudestaan myös palvelun kokonaiskustannuksista." Mihin palvelunkäyttäjä tarvitsee tätä tietoa? Siihenkö että osaisi hävetä aiheuttamiaan kustannuksia ja olla hakeutumatta hoitoon tai että muuten parantaisi tapansa? "Joka tietoa lisää se tuskaa lisää." Tulisiko odottavalle äidille esittää kustannusarvio siitä, mitä yhteiskunnalle tulee maksamaan jos hän päättää synnyttää vammaisen lapsensa? Miten suhteutetaan toisiinsa yksilön vastuu, yhteinen vastuu ja yhteiskunnan vastuu esimerkiksi tässä tilanteessa?

Vastuun ja vallankäytön alueella suurin hämmennys tai epäselvyys ei koske oman maamme sisäisiä valta- ja vastuusuhteita. Suurinta hämmennystä aiheuttavat kaukana maan rajojen ulkopuolella tehtävät ratkaisut. Suomen kansalaisten, kotien ja yhteisöjen vastuu ja valta joutuvat sopeutumaan siihen tilaan, jonka monikansallisten yritysten johto ja pääomasijoittajat hänelle kulloinkin jättävät. Kenelle kaikille kuuluu vastuu työttömän työttömyydestä, on hyvä kysymys jolla pääsee alkuun.

Globaali yhteisöllisyys ei ole kehuttavassa kunnossa. Tärkeintä olisikin synnyttää uutta, globaalia yhteisöllisyyttä, jossa voidaan avata suurten yritysten ja pääomasijoittajien vallan ja vastuun kysymyksiä niin talouden, työelämän kuin ympäristönsuojelunkin alueilla. Markkinavoimat eivät ole luonnonvoimia siinä merkityksessä, että niiden aiheuttamia asioita ei voitaisi arvioida moraalin kannalta. Markkinavoimia voidaan arvioida yhteisöllisyyden näkökulmasta, luonnonvoimia ei.

Arvoisa puhemies.

Olen pettynyt siihen, että hallitus nostaessaan esiin tarpeen selkiyttää eri tahojen välisiä vastuusuhteita näyttää unohtaneen kysymyksen suurten yritysten ja pääomasijoittajien vastuusta. Kysymys uudesta yhteisöllisyydestä on tärkeä. Uusi yhteisöllisyys syntyy kuitenkin vain niin, että kaikki yhteisössä valtaa käyttävät tahot otetaan mukaan sitä rakentamaan. Julkinen valta, yksityinen pääoma, järjestöt, kodit ja yksittäiset kansalaiset.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu