Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Turun Kristilliset Sosialidemokraatit ry 60 vuotta

20.06.2007

Juhlapuhe

Turun Kristilliset Sosialidemokraatit ry 60 vuotta

Turku 26.05.2007

Arvoisa juhlaväki, hyvät ystävät, toverit

Olemme tänään kokoontuneet juhlimaan Turun Kristillisiä Sosialidemokraatteja. Turun Kristilliset Sosialidemokraatit ry on saavuttanut 60-vuoden iän. Yhdistyksen historia on merkittävä osa yhdistystoiminnan ja kansalaistoiminnan historiaa. Nyt juhlia viettävä yhdistys on esimerkki yhdistyksestä, jonka toiminnan kautta sekä kristillinen että poliittinen kansalaistoiminta on saanut näkyvän muodon. Tässä yhteydessä haluan lyhyesti arvioida yhdistysten ja puolueosastojen merkitystä kansanvallan toteutumiselle.

Kansalaisten erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset vaikuttavat yhteiskuntaan vahvimmin poliittisten puolueiden kautta. Yksittäisille kansalaisille paikallinen puolueosasto on väylä, jonka kautta pääsee mukaan puolueen toimintaan. Osaston kautta voidaan vaikuttaa puolueen linjaan kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa. Paikallisosaston kautta toteutuu kansanvaltaisen toiminnan ihanne: jokainen voi vaikuttaa. Jokainen kansalainen ei voi päästä jututtamaan Eeroa tai Tarjaa, mutta paikallisen osaston jäseniä on helppo vetää hihasta. Osasto on myös puolueensa kasvot toiminta-alueellaan. Paikallisen osaston jäsenien on osattava kertoa, mitä arvoja puolueemme edustaa ja miten joukkoihimme voi liittyä. Osaston jäsenen kautta välittyy kuva siitä, minkälaisten asioiden ja arvojen puolesta puolue tekee työtä.

Sekä työväenliikkeen että kristillisen kirkon historia on pitkä. Molemmat ovat globaaleja liikkeitä, mutta niiden rinnakkaiselo ei Suomessa ole aina ollut mutkatonta. Viime aikoina on sekä työväenliikkeen että kirkon puolella todettu tarve käydä rehellisesti läpi kansalaissodan kipeät taustat ja raskaat tapahtumat ja etsiä kokemusta sovinnosta sekä eri osapuolten että menneisyyden tapahtumien kanssa. Omalta osaltaan Kristilliset Sosialidemokraatit ovat pyrkineet toimimaan siltana kirkon ja työväenliikkeen välillä. Tätä sillanrakentajan työn merkitystä ei pidä väheksyä. Yhdistyksellä on ollut myös omat tehtävänsä paikallisella tasolla eettisten ja moraalisten näkökohtien esiin nostajana Turun kunnallisjärjestön ja Varsinais-Suomen sosialidemokraattisen piirin toiminnassa.

----

Turun Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n perustamiskokous pidettiin tässä samassa talossa toukokuussa 1946. Tänään tätä taivalta ovat kokoontuneet juhlimaan Yhdistyksen jäsenet, Veljeysliikkeen edustajat, paikalliset sosialidemokraatit sekä Yhdistyksen monet yhteistyötahot. Yhdistyksen menneiden saavutusten luettelemisen sijasta haluan kiinnittää huomiota Yhdistyksen ajankohtaisiin haasteisiin.

Suomalainen yhteiskunta on 60 vuodessa muuttunut paljon. Sosialidemokraattien panos yhteiskunnan kehittämisessä on ollut merkittävä. Monet tavoitteet on kyetty saavuttamaan. Onko maailma nyt valmis? Tarvitaanko poliittista kansalais- ja järjestötoimintaa enää? Löytyykö vielä todellista intoa järjestötoimintaan? Löytyykö tulevaisuudessa politiikasta innostuneita ihmisiä?

Suomalaiset ikäluokat ovat yhä pienempiä. Myös järjestötoimintaan aktivoituvat nuoret ovat yhä harvemmassa. Toisaalta kansalaisjärjestöjen kenttä on yhdistyksen toiminta-aikana huomattavasti monipuolistunut. Kilpailu aktiivisista ihmisistä on koventunut. Monet kokevat, että kristillisille sosialidemokraateille tärkeitä arvoja – suvaitsevaisuutta ja oikeudenmukaisuutta – voi nykyään ajaa paremmin muualla kuin puoluejärjestöissä. Järjestötoimintaan käytettävästä ajasta kilpailevat nykyään myös Internet, televisio ja hektinen työelämä. Välillä olisi kuitenkin hyvä pystyä ja miettiä, millaisen maailman haluan jättää lapsilleni. Miten voin parhaiten vaikuttaa ihanteideni toteutumiseen? Järjestötoiminta on keino rakentaa yhdessä, yhteistä, parempaa maailmaa.

----

Kuluneella viikolla juhlittiin 100-vuotiasta eduskuntaa. Keskiviikkona tuli kuluneeksi sata vuotta ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan ensimmäisestä täysistunnosta. 1907 työnsä aloittaneen eduskunnan vaaliin olivat ensimmäistä kertaa Euroopassa osallistuneet naiset ja miehet tasa-arvoisina. Vaalilain uudistus oli aikanaan käänteentekevä, ennakkoluuloton uudistus. Vastaavanlaisia tekoja tarvitaan edelleen. Uskon, että myös Turun Kristillisistä Sosialidemokraateista löytyy voimaa ja tahtoa tähän työhön.

Hyvät kuulijat!

Luterilainen kirkko on erityisesti viime sotien jälkeisenä aikana halunnut olla koko kansan kirkko. Itse asiassa viime sotien taisteluissa ja myös kotirintaman vaikeissa oloissa kirkon papit löysivät uudella tavalla tien kansan keskuuteen. Hätä, huoli ja kuoleman pelko oli yhteinen kokemus. Miesten ja naisten hengelliset kysymykset nousivat karuttomasti esiin ja papeilta odotettiin vastaavasti aitoa läsnä olemista kauhujen keskellä. Pappien tehtävänä oli palvella koko kansaa yhteiskuntaluokasta ja poliittisesta vakaumuksesta riippumatta. Tätä oivallusta ja sen tuloksena syntynyttä toimintaa on kutsuttu asevelipappeudeksi.

Tärkeänä opetuksena papeille ja kirkolle oli ihmisissä olevan aidon kristillisyyden näkeminen ja kunnioittaminen. Suomalainen kristillisyys on valtaosiltaan arkaa ja kätkeytyvää vaikka vaikuttaakin ihmisten arkipäivän moraalissa ja elämän perusluottamuksena. Tämä itsestään melua pitämätön kristillisyys vaikuttaa yli poliittisten ryhmien ja puoluerajojen. Se näkyy haluna pitää huolta lähimmäisistä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Kristillinen elämäntulkinta on omalta osaltaan auttanut kehittämään ja vahvistamaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Pohjoismaissa kristillinen lähimmäisenrakkaus ei supistunut hyväntekeväisyydeksi tai armeliaisuudeksi. Paljolti juuri sosialidemokraattisen liikkeen ansiosta lähimmäisen rakkautta on edistetty oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon arvopohjalta. Lähimmäisen turvaksi on kehitetty lainsäädäntöä, joka ihmisten hyvästä tahdosta riippumatta tuottaa jokaiselle hänen perustavat oikeutensa ja turvansa.

Kristinuskon ja sosiaalidemokraattisen liikkeen tavoitteissa ja arvoissa on paljon samaa. Suomalaisessa kristinuskossa puhutaan lähimmäisen rakkaudesta, jokaisen ihmisen ainutkertaisesta arvosta Jumalan luomana. Keskeisellä sijalla kymmenen käskyn lisäksi on ns. kultainen sääntö: kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille". Tämän ajattelun pohjalta nuori kristinusko lähti 2000 vuotta sitten tuomaan aineellista, henkistä ja hengellistä pelastusta erityisesti niiden pariin, jotka olivat kaikkein heikoimpia ja halveksituimpia ja torjutumpia. Kristinusko ei lähtenyt tekemään vallankumousta työelämän, omistamisen tai yhteiskunnallisissa rakenteissa. Uudistuminen lähti tapahtumaan ihmisten välisissä suhteissa sekä perheissä ja kodeissa.

Työväenliikkeen synnyn taustalla puolestaan oli huoli kotien ja perheitten toimeentulosta ja elinolosuhteista. Ikivanha huoli, joka kärjistyi ja tuli uusiin mittoihin, kun teollistumisen vallankumous toteutui ja työpaikkojen koko kasvoi. Ihmisiä yhdisti toisiinsa samankaltainen hätä ja huoli. Filosofisessa ja yhteiskunnallisessa analyysissa oivallettiin, että ihmisten kurjuus ja köyhyys on seurausta olemassa olevista rakenteista, jotka eivät antaneet yksilöille riittävää itsenäistä liikkumatilaa ja mahdollisuutta parantaa elinolojaan. Nähtiin välttämättömäksi koota voimat yhteen ja lähteä muuttamaan rakenteita, isoja, elämää määritteleviä tekijöitä. Järjestäytymisen kautta työväenliike sai taakseen sellaista voimaa, joka takasi tasavertaisemmat neuvotteluasemat tehtaan johtajien ja omistajien kanssa, kun puhuttiin työelämän ehdoista ja haettiin parannusta kotien ja perheitten elämäntilanteisiin.

Pelkistäen voi sanoa, että kun kristinuskon piirissä on lähimmäisen hyvää pyritty edistämään yksilön moraalisen vastuullisuuden vahvistamisen ja vapaaehtoisen auttamisen ja hyväntekeväisyyden avulla, on työväenliikkeessä etsitty riittävää yhteistä vaikutusvaltaa, jonka kautta voidaan kehittää lainsäädäntöä, joka takaa kaikille riittävän turvan ja toimeentulon ja oikeudet.

Tässä juhlassa on hyvä todeta, että kristinusko kuljettaa traditionsa mukana pyhiä tekstejä, jotka eivät rajoitu vain yksilön moraaliseen kehittymiseen ja hyväntekeväisyyden korostamiseen. Vanhan testamentin profeetoilla oli kyky nähdä yksilöitä laajemmalle. Profeetat kiinnittivät huomiota yhteiskunnan rakenteiden epäoikeudenmukaisuuteen ja peräänkuuluttivat uudenlaista yhteiskunnallista vanhurskautta ja oikeudenmukaisuutta. He näkivät tarkasti sen, miten rikkailla oli taipumus sortaa ja hyväksikäyttää köyhien ahdinkoa. He havaitsivat myös, että rikkaat saattavat kuvitella, että tuloerojen ylläpitäminen on ongelmatonta Jumalan silmissä. He kuvittelivat, että Jumalalle riittää, että he hoitavat jumalanpalveluksensa viimeisen päälle kaavan mukaan. Profeetat julistivat, ettei tämä ole oikeanlaista hurskautta. Virren laulaminen voidaan jättää pois, kunhan köyhille aletaan antaa oikeutta.

Kirjoittaessaan kannanottonsa hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseksi v 1999 luterilaisen kirkon piispat nojautuivat profeetta Jesajan julistukseen, jossa profeetta puhuu suoria sanoja yhteiskunnan vallankäyttäjille:

"Paastopäivänäkin te ajatte omia etujanne,

te ahdistatte niitä, jotka raatavat puolestanne.

Riitaa ja katkeruutta teidän paastonne tuottaa,

raakoja nyrkiniskuja.

Te ette enää pidä sellaista paastoa,

joka kantaa rukoukset taivaisiin.

Tuollaistako paastoa minä teiltä odotan,

tuollaista itsenne kurittamisen päivää?

Sitäkö, että riiputatte päätänne kuin rannan ruoko,

pukeudutte säkkivaatteeseen, makaatte maan tomussa,

sitäkö te kutsutte paastoksi, Herran mielen mukaiseksi päiväksi?

Toisenlaista paastoa minä odotan:

että vapautat syyttömät kahleista,

irrotat ikeen hihnat

ja vapautat sorretut,

että murskaat kaikki ikeet,

murrat leipää nälkäiselle,

avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman,

kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.

Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi

ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen.

Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi

ja Herran kirkkaus sinun suojanasi." (Jes 58: 3-8)

Profeetta Jesaja ei ollut kristitty, eikä myöskään sosialidemokraatti. Silti hänen saarnansa on tärkeä myös tänään, meille kristillisille sosialidemokraateille. Profeetan sanat muistuttavat meitä tehtävästämme ja kertovat mitä lupauksia Jumala antaa niille jotka kuuntelevat häntä. Rohkaiskoot nämä sanat meitä elämässämme ja tehtävässämme!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu