Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Valtion omistuksella on monta tehtävää

13.12.2007

Eduskunnan täysistunto 12.12.2007

Keskustelu hallituksen esityksestä laiksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta HE 80/2007

Arvoisa puhemies

Käsiteltävän asian periaatteellinen merkitys on suuri. Kyse on valtionyhtiöiden merkityksestä suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössä puhutaan valtionyhtiöistä kansallisvarallisuutena. Tämä on tärkeä maininta. Valtionyhtiöt ja valtion omistukset yhtiöissä ovat omaisuutta, joka on kansalaisten omistuksessa. Keskustelu valtionyhtiöistä ja valtion yhtiöomistuksista on siten keskustelua omaisuudesta, jonka omistajia ovat kansalaiset yhdessä.

Kansalaisten omaisuutena valtionyhtiöiden ja yhtiöomistusten yksi keskeinen tehtävä on tuottaa omistajille, siis kansalaisille, lisää varallisuutta. Näin tapahtuu, kun osakeyhtiöiden tuottamat osinkotulot lihottavat valtion budjetin tulopuolta. Budjetin kautta tätä rahaa jaetaan kansalle erilaisina palveluina ja rahallisina suorituksina. Tämä on pidettävä mielessä kun omistuksia harkitaan.

Valtionyhtiöiden, eli kansalaisten yhdessä omistamien yhtiöiden toinen keskeinen tehtävä on ylläpitää tuotantoa tärkeillä aloilla, niin että kansalaisten perustarpeista voidaan huolehtia myös poikkeuksellisissa oloissa kotimaisen tuotannon avulla. Tämä tehtävä liittyy huoltovarmuuden turvaamiseen.

Kolmanneksi valtionyhtiöiden hyöty omistajilleen tulee työpaikkojen muodossa. Kansalaisten yhdessä omistama omaisuus valtion yhtiöomistuksissa on väline, jolla ylläpidetään vakaata työllisyyttä, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä.

Valtion yhtiöomistuksissa olevaa kansalaisten yhteistä omaisuutta on viime vuosina myyty runsaasti yksityisille omistajille. Omaisuuden myynnistä saaduille rahoille on ollut akuuttia tarvetta, kun maata on nostettu ylös 90-luvun alun syvästä lamasta. Omaisuuden reipas myyminen saattoi olla perusteltua tilanteessa, jossa nopeasti tarvittiin pääomia uusien investointien vauhdittamiseksi aikana, jolloin konkurssiaallot kaatoivat ylivelkaantuneita yrityksiä ja johtivat suurtyöttömyyteen. Myyntien tarkoitus lienee ollut hyvä, seuraukset vain joskus eivät olleet.

Omistuksen vähentäminen työvoimavaltaisessa teollisuudessa on tuonut valtiolle rahaa. Kun ovea on avattu rahan tulolle, on samalla vaarannettu työpaikkojen pysyminen omissa käsissä. Valtion määräysvallan menettäminen yhtiössä on tuonut epävarmuutta työpaikoille. Kansainvälisen kilpailun kylmät tuulet, jossa nopeita voittoja tavoitteleva, rationaalisesti itsekäs pääoma ei tunne isänmaata, ovat päässeet puhaltamaan turhankin vapaasti suomalaisiin koteihin ja perheiden tulevaisuuteen. Jokainen menetetty työpaikka aiheuttaa kustannuksia ja heikentää kansantalouden tuottavuutta. Monien ikkunoista vetää ja tulee vilu.

Julkisessa keskustelussa on sekä yhteiskunnan päättäjien että kirkkojen puolelta peräänkuulutettu yksityisten yritysten yhteiskuntavastuuta. On esitetty perusteltuja näkemyksiä siitä, miten yrityksillä on varsinaisen tehtävänsä ohella moraalisia velvollisuuksia ihmisiä ja yhteiskuntaa kohtaan siksi, että yrityksillä joka tapauksessa on merkittävää valtaa edistää tai estää ihmisten hyvän elämän toteutumista. Yrityksillä on yhteiskunnallista valtaa, siksi niille väistämättä kuuluu myös yhteiskunnallista vastuuta. Kansalaisten näkökulmasta on lupa odottaa, että erityisesti valtion omistajapolitiikassa toteutuu laaja ja muille yrityksille esimerkiksi kelpaava yhteiskuntavastuu.

Talousvaliokunnan suppeassa mietinnössä tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Talousvaliokunta lausuu (sitaatti):

"Periaatepäätöksen mukaan omistusjärjestelyissä yleisenä lähtökohtana on parhaan taloudellisen kokonaisuuden saavuttaminen. Kriteereinä ei ole yksinomaan yhtiön tai osakkeiden myyntihinta, vaan huomiota kiinnitetään erityisesti kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseen, kotimaisen teollisuuden ja talouselämän toimialakohtaisten toimintaedellytysten turvaamiseen, osaamisen säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä työllisyyden turvaamiseen."

Työllisyyden turvaaminen on tässä listassa viimeisenä. Huomiota kiinnittää, että työllisyys nähdään tässä kansainvälisestä kilpailukyvystä erillisenä asiana. On kuitenkin selvää, että työllisyysasteella on aivan ratkaiseva merkitys monien kilpailukykyyn vaikuttavien asioiden kannalta. Työttömyys heikentää kansantalouden tuottavuutta sekä suoraan, että pitkäaikaiseksi muuttuessaan monella tavalla välillisesti. Työttömyys kuormittaa julkista sektoria ja johtaa lisääntyviin palveluntarpeisiin. Työttömyyden kautta menetetään valtava potentiaali luovuutta, innovaatioita ja osaamista. Työllisyyden turvaamisen ja työpaikkojen vakauden kansantaloudellista arvoa ja rahallista merkitystä ei voi liikaa korostaa silloin kun pohditaan valtion toimia yhtiöomistusten järjestelyissä.

Arvoisa puhemies.

Talousvaliokunta on liittänyt mietintöönsä kolme lausumaa. Näistä ensimmäinen ilmaisee valiokunnan olevan huolissaan siitä, miten valtion omistajapolitiikka tulee riittävällä tavalla toteuttamaan yritysten yhteiskuntavastuun periaatteita.

(sitaatti) :" Eduskunta edellyttää, että valtio ottaa omistajapolitiikassaan huomioon suurten teollisuusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset."

Tämä on hyvä lausuma.

Mietintöön on liitetty neljä vastalausetta. Sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä korostaa yhteiskunnallisen tilanteen muuttumista lamavuosien jälkeen. Valtion omistajapolitiikassa pitää suhtautua erityisen kriittisesti omaisuuden myynnin helpottamiseen. Kansainvälisessä kilpailutilanteessa on turvattava se, että valtio voi yhtiöomistajuuksiensa kautta suurissa yhtiöissä luoda vakautta kotimaassa ja avata pienemmille yrityksille väyliä kansainvälisille markkinoille. Yhdyn tässä vastalauseessa esitettyyn kritiikkiin.

Vastalauseessa esitellään myös uusi lakiehdotus, jolla taattaisiin se, että vastaisuudessakin vaadittaisiin eduskunnan suostumus silloin, kun valtio omistajana haluaa pienentää osuuttaan osakeyhtiössä alle määrävähemmistön. Pidän tätä lakiehdotusta periaatteellisesti tärkeänä. Kyse on siitä, kenellä on valta päättää kansalaisten yhteisessä omistuksessa olevasta yhtiöomaisuudesta ja päätösvallasta. Minusta on oikein, että eduskunta tällaisissa asioissa käyttää kansan sille antamaa valtaa.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu