Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Turun teknillinen sd. yhdistys 50 vuotta

19.04.2008

Juhlapuhe

Turun Teknillinen Sos.dem. Yhdistys 50 vuotta

Turku 19.4.2008

Hyvä juhlaväki,

Turun teknillinen sosialidemokraattinen yhdistys viettää tänään 50-vuotisjuhliaan. Juhla on ilon aihe paitsi yhdistykselle myös sosialidemokraattiselle puolueelle. Puolueen toiminta ja tulevaisuus on sen varassa, miten ihmiset paikallisella tasolla, yhdistyksissä ja osastoissa toimivat. Juhlat ja viidenkymmenen vuoden ikä ovat merkki elävyydestä ja aktiivisuudesta. Puolue elää, toimii ja juhlii osastoissaan ja jäsenissään.

Sosialidemokraattisella puolueella on maassa 1 100 yhdistysmuotoista paikallisosastoa. Paikalliset yhdistykset ovat keskenään erilaisia ja yksilöllisiä, vaikka edustavatkin samaa poliittista liikettä. Yhdistyksillä on kullakin oma syntyhistoriansa ja syntytaustansa. Vanhimmat sosialidemokraattiset yhdistykset ovat yli satavuotiaita. Niiden lisäksi maassamme on paljon yhdistyksiä, jotka ovat syntyneet sotien jälkeisenä aikana.

Kuten aina yhdistystoiminnassa, niin poliittisissakin yhdistyksissä pätee, että ne ovat syntyneet ihmisten vapaan toiminnan ja yhteen kokoontumisen perusteella. Kokoontumisen vapaus olikin aikanaan merkitykseltään käänteentekevä saavutettu etuus, jonka saaminen ei ollut itsestään selvää. Yksittäisellä paikkakunnalla ihmisiä on yhdistänyt paitsi samalla paikkakunnalla asuminen myös yhteinen aateperusta ja yhteiset tavoitteet ja toiminta-ajatukset.

Turun teknillinen sosialidemokraattinen yhdistys on koonnut yhteen ihmisiä, joita poliittisen aatteen lisäksi yhdistää saman kaltainen työ- tai ammatti-identiteetti. Monet työhön liittyvät kysymykset ovat arkipäivän pulmia ja mahdollisuuksia, joiden parissa on ollut hyvä asettaa tavoitteita ja suunnitella toimintaa niiden kanssa, joiden kysymykset ovat samanlaisia. Yhteiskunnallinen todellisuus hahmottuu suurelta osin työn kautta, ja siksi myös yhteiskunnalliset haasteet ja tavoitteet näyttävät yhteisiltä niiden kesken joita työ ja ammatti yhdistävät.

Turun teknisiin kuului parhaimmillaan 140 jäsentä. Tänä päivänä jäsenmäärä on pienempi, mutta saamieni tietojen mukaan jäsenten sitoutuminen on vahvaa ja poliittinen keskustelu ja toiminta tässä miesenemmistöisessä yhdistyksessä aktiivista. Oman toimintansa aikana paikallisosasto on historiansa aikana ottanut vastuuta myös omaa yhdistystä laajemmin toimimalla puolueen Turun kunnallisjärjestössä. Yhdistyksen jäseniä on toiminut luottamushenkilöinä Turun kaupungin hallinnossa.

Yhdistyksen perustamisen aikoihin vuonna 1958 elettiin sodan jälkeistä aikaa. Urho Kekkonen oli hiljattain valittu presidentiksi. Poliittinen vasemmisto etsi identiteettiään suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja suhteiden luomisessa suuren sosialistisen Neuvostoliiton kanssa. Oman maan rakentaminen ja työväenliikkeen käytännöllisten tavoitteiden edistäminen demokraattisin ja parlamentaarisin keinoin asetettiin sosialidemokraattisessa liikkeessä etusijalle ja poliittinen toimintalinja syntyi tämän mukaiseksi. Ulkopolitiikassa asetuttiin Suomen ja Neuvostoliiton välistä luottamusta lisäävän linjan kannalle.

Teollisuuden nopea kehitys ja kasvu loivat uusia työpaikkoja ja toimeliaisuutta. Valtiovallan rooli maan teollistamisessa oli merkittävä. Poliittisen liikkeen lisäksi ammattiyhdistysliike kantoi huolta työväestön elinolojen kehittämisestä. Sosialidemokraattinen puolue omaksui yhteistyöpuolueen toimintamallin ja sai näin ollen ratkaisevan aseman Suomen nostamisessa pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon.

Vapauden, tasa-arvon, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvojen pohjalta on rakennettu kaikkien ulottuvilla oleva, yhdenvertainen peruskoulu ja perusterveydenhuolto. Maata on kehitetty vahvan sosiaalivakuutuksen ja kaikille tarkoitettujen universaalien palvelujen mallin mukaisesti. Tämä on merkinnyt suhteellisen korkeata verotusta, mutta matalaa korruptiota ja hyvää tasa-arvokehitystä niin väestöryhmien kesken kuin sukupuoltenkin välillä.

Maan selviytyminen kansainvälisessä taloudessa perustui vuosikymmenten ajan muutamiin vahvoihin vientialoihin, metalliin ja puunjalostukseen, sekä vakaaseen, sopimuspohjaiseen idänkauppaan. Maatalouden monien pulmien ratkaiseminen oli poliittisesti haastavaa, mutta hyvänä voi pitää sitä, että elintarvikkeiden hinta pysyi suhteellisen vakaana ja niiden saatavuus kyettiin turvaamaan. Vakautta talouden suhdannevaihtelujen keskellä haettiin monesti devalvaation avulla, jolla hillittiin ulkomaille suuntautuvaa kysyntää ja parannettiin suomalaisten tuotteiden hintakilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

Tämän päivän maailma on monella tavalla toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Muutokset maailmalla ja Euroopassa ovat olleet suuria, ja ne ovat vaikuttaneet myös Suomeen. Euroopan poliittinen asetelma on hyvin lyhyessä ajassa muuttunut dramaattisesti Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Se maailma, joka minun, vähän yli viisikymmenvuotiaan päähän piirrettiin kouluaikoinani 60-luvulla, on suurelta osin kadonnut. Euroopan unionista on tullut Suomen keskeinen paikka maailmassa. Tämä paikka on laajentunut ja pitää sisällään monia entisiä Itä-Euroopan maita. Ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkuminen maasta toiseen on vapaata sellaisessa määrässä, josta ei muutama vuosikymmen sitten uskallettu unelmoidakaan.

Uusi vapaus on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta myös monia vaikeita haasteita. Mahdollisuus pääomien vapaaseen liikkumiseen maailmalla on johtanut erityisesti länsimaissa taloudellisen vallan merkityksen valtavaan kasvuun poliittisen vallan ja demokratian kustannuksella. Poliittisia päätöksiä on entistä vaikeampi tehdä niin, ettei taloudellisen vallan intressejä otettaisi huomioon. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämismahdollisuudet riippuvat siitä, mitä päätöksiä taloudellisen vallan haltijat tekevät.

Yritykset tarvitsevat rahaa investointeihinsa ja tutkimus- ja kehittämistoimintaansa. Ilman investointeja meille ei synny uusia yrityksiä eikä uusia työpaikkoja. Ylikansallinen pääoma hakeutuu sinne, missä sijoitettu raha tuottaa suurimmat voitot. Tuotannonalasta riippuen pääoma hakeutuu matalan työvoiman maihin tai huippuosaamisen alueille. Palkkakilpailu ja kilpailu työpaikoista on kansainvälistä. Yleisesti tiedossa oleva haasteemme on, että matalan osaamisvaatimuksen työpaikkoja siirtyy Suomesta esimerkiksi Kiinaan.

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jatkossa tilanne muuttuu yhä vaikeammaksi sen takia, että niin Kiinassa kuin Intiassakin koulutuksen ja osaamisen taso nousee huimaa vauhtia. Suomen kilpailukyky tulee olemaan kovilla. Tähän tulee tosin helpotusta sitä mukaa kuin palkkataso nopeasti kehittyvissä maissa nousee.

Sosialidemokraattisen puolueen näkemys tässä tilanteessa on, että meidän on vahvistettava suomalaista työelämää kolmella keinolla. Ensinnäkin on huolehdittava siitä, että meillä on korkeatasoista koulutusta, joka tuottaa ihmisille huipputason tietoja ja taitoja. Hyvä ja tehokas koulutusjärjestelmä on välttämätöntä.

Toiseksi tarvitaan vahvaa ja kannustavaa yritys- ja elinkeinopolitiikkaa, joka rohkaisee uusien yritysten perustamiseen myös uudenlaisille toimialoille kuten informaatio, bio- ja ympäristöteknologiaan. Eräs keskeinen ongelma maassamme on, että vaikka meillä syntyy uusia yrityksiä hyvällä vauhdilla, niin yrityksillä ei ole riittävää innostusta tai valmiutta lähteä voimakkaaseen kasvuun. Uskon, että kasvuyritysten synnyttämiseen tarvittaisiin lisää opiskelujaksoja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ei vain kielitaidon hankkimiseksi vaan myös verkosto-osaamisen ja kulttuurien tuntemuksen edistämiseksi. Kansainvälinen asenne, "olen maailmalla kuin kotonani", tulee olemaan entistä tärkeämpi henkinen resurssi.

Kolmanneksi sosialidemokraatit haluavat vahvistaa työntekijän muutosturvaa nykyisestä. Olemme esittäneet, että työelämän nopeiden muutosten takia pitää huolehtia siitä, että työntekijällä on mahdollisimman hyvät valmiudet nopeasti siirtyä uudelle ammattialalle siinä tapauksessa, että nykyinen työpaikka menee alta. Työttömyysturvaa tulee kehittää niin, että työttömyysjaksot jäävät lyhyiksi ja tilapäisiksi. Koulutuksen ja uuden työpaikan etsimiseen ja vastaanottamisen helpottamiseen on suunnattava merkittävästi lisää voimavaroja.

Emme voi säilyttää kaikkia työpaikkoja, mutta voimme tehdä enemmän sen hyväksi, että uusia työpaikkoja syntyy. Yhteiskunnallisena tavoitteena on, että nopeasta muutoksesta ja sen tuomasta epävarmuudesta huolimatta kansalaisilla olisi tuntu siitä, että oma ja perheen tulevaisuus on omin ja yhteisin ponnistuksin kohtuullisesti turvattu.

Kansainvälisen kilpailun maailmassa suomalaiset yritykset etsivät selviytymiskeinoja. Nopeat muutokset edellyttävät nopeata reagointia myös yrityksiltä. Tämä on synnyttänyt työnantajapuolella haluja hylätä perinteinen työmarkkinapolitiikka, jossa yritysten tarpeet ja palkansaajien odotukset on sovitettu yhteen tulopoliittisen kokonaisratkaisun sisällä. Nyt haetaan paikallisen sopimisen mahdollisuutta, joustoja suhdanteiden mukaan sekä liittojen kanssa päätettäviä sopimusratkaisuja. Mihin tämä tulee johtamaan, sitä me emme vielä tiedä.

Kuluneen vuoden sopimuskierros on tuottanut verrattain suuria korotuksia palkkoihin. Kierroksen hyötyjä on vielä aikaista arvioida kenenkään kannalta, etenkin kun inflaatio näyttää nousseen korkeaksi. On selvää, että valtiovallan mahdollisuudet osallistua tulopolitiikkaan ovat vähäisemmät silloin kun sopimuskierros on liittokohtainen.

Näiden muutosten keskellä on ymmärrettävää ja tärkeätä, että sekä SAK:n että STTK:n puolelta on toivottu, että yhdessä työnantajien kanssa rakennettaisiin jokin väline, jolla voitaisiin ylläpitää edelleen yhteisymmärrykseen perustuvaa ja Suomen menestykseen tähtäävää työmarkkinapolitiikkaa. Ei ole houkutteleva ajatus se, että työvoimapulan kasvaessa ihmiset kokisivat olevansa pakotettuja ajamaan etujaan laajoin ja toistuvin työtaistelutoimenpitein. Kohtuullisen yhteisymmärryksen säilyttäminen työnantajien ja palkansaajien välillä on välttämätöntä tilanteessa, jossa työnantajilla on samanaikaisesti pulaa sekä rahasta että työvoimasta.

Hyvät kuulijat

Suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävän haasteen muodostaa väestön ikääntyminen. Työelämästä seuraavan kymmenen vuoden aikana poistuvien tilalle ei saada yhtä paljon uutta väkeä. Samaan aikaan kuitenkin tarve uusien julkisten palvelujen rahoittamiseen kasvaa. Tämä haaste on kohdattavissa vain siten, että sekä työn tuottavuutta että työllisyysastetta saadaan nousemaan. Työelämän laatua on kehitettävä siten, että ihmiset viihtyvät ja jakavat työssä paremmin. Tällöin sairauspoissaolot ja sairauseläkkeelle siirtyminen vähenevät.

Eläkelainsäädännöllä on myös onnistuttu jo houkuttelemaan ihmisiä pysymään työssä pidempään. Työelämän kehittämisessä työsuojelulla, työterveyshuollolla, työpaikkademokratialla ja ennen kaikkea johtamisella on tärkeä rooli. Tässäkin kysymyksessä saavutetaan todellisia edistysaskelia vain siten, että asioita suunnitellaan ja toteutetaan yhteisymmärryksessä työntekijöiden ja työnantajapuolen välillä.

Lopuksi muutama sana yhteiskunnallisesta ilmapiiristä:

Eduskuntavaaleissa äänestäneet päättivät että poliittisen vallan on aika vaihtua. Äänestysprosentti jäi odottamattoman alhaiseksi, joten kolmasosa kansasta ei halunnut ollenkaan ottaa kantaa ylimmän poliittisen vallan käyttöön. Ketkä jättivät äänestämättä? Isojen kaupunkien äänestysalueilta saatavien tietojen mukaan korkein äänestysprosentti oli alueilla, joissa asuu keskimääräistä paremmin toimeentulevia ihmisiä. Matalimmat äänestysprosentit olivat alueilla, joissa asuu heikoimmin toimeentulevaa väestöä.

Miksi jälkimmäiset jättivät äänestämättä, on meille tärkeä kysymys. Oliko kyse siitä, etteivät he ymmärtäneet vaalien merkitystä maassa harjoitettavan politiikan ja elämänmenon kannalta? Vai oliko kyse siitä, että he halusivat protestoida sen johdosta, että heidän tilanteeseen ei yhteiskunnan päätöksin ole tullut parannusta? Pelkään että kyse oli enemmän välinpitämättömyydestä kuin protestista.

Uusi hallitus onnistuu kenties herättämään monia ihmisiä välinpitämättömyydestä kun se valmistelee verohelpotuksia yrityksille ja maatiloille ja nostaa merkittävästi terveydenhuollon asiakasmaksuja. Mikäli hallituksen talouspolitiikka johtaa inflaation kasvamiseen, näkyy tämä kansalaisten kukkarossa jokaisena arkipäivänä. Mitä kovempaa hallituksen politiikka on ja mitä kylmempiä pääministerin lausunnot, sitä enemmän on mahdollisuuksia sille, että ihmisten poliittinen tietoisuus ja kiinnostus kasvaa.

Hyvät kuulijat.

Syksyn kunnallisvaalien valmistelu on käynnissä. Kansalaisten arkipäivän asioiden kannalta merkittävimmät ratkaisut tehdään kuntatasolla. Ei ole sama minkälaisilla tavoitteilla ja millaisten arvojen pohjalta kuntalaisten asioita hoidetaan. Siksi on tärkeätä, että sosialidemokraatit ovat vahvasti mukana tekemässä kuntavaalityötä.

Sosialidemokraattinen puolue haluaa uudistua ja kehittyä voidakseen kantaa vastuuta ihmisten asioista tämän päivän maailmassa. Arvopohjamme on selkeä ja perusteltu, sitä me emme ole muuttamassa. Historiamme hyvän, kaikille tasa-arvoisesti kuuluvan Suomen rakentamisessa on kunniakas. Tässä historiassa on kunniakas paikkansa myös tällä puolueosastolla.

Haluan onnitella juhlivaa osastoa, kiittää sitoutuneisuudestanne ja tekemästänne työstä sekä toivottaa toiminnallenne parhainta menestystä.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu