Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Pohjoismaille yhteinen petoeläinterminologia

28.05.2008

Mielipide Turun Sanomat 17.5.2008

Sudet eivät käytä GPS-navigaattoreita

Pohjoismaiden susilla, karhuilla ja muilla suurpedoilla ei ole karttoja eikä GPS-navigaattoreita. Pedot tallustelevat mielensä mukaan maasta toiseen vähät välittäen valtionrajoista. Tämä on yksi syy siihen, että meidän tulisi lisätä pohjoismaista yhteistyötä petoeläimiin liittyvissä asioissa. Yhteiset petokannat edellyttävät yhteisiä toimia. Tämä koskee erityisesti meitä, jotka asumme Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

Petoeläinkeskustelu on kuitenkin usein hyvin latautunutta. Joidenkin mielestä suurpetojemme tulisi antaa elää suurin piirtein rauhassa ilman ihmisten väliintuloa. Toiset taas pitävät petoja lähinnä uhkana, muun muassa tietyille elinkeinoille. Lehdistössä kirjoitetaan säännöllisin väliajoin siitä, miten joku haluaa lisätä sudenmetsästystä tai joku päinvastoin haluaa susien suojelua parannettavan. Keskustelu on monesti niin mustavalkoista, että se uhkaa lukita keskusteluasemat ja tehdä toisen osapuolen kuuntelemisen mahdottomaksi.

Petoeläinpolitiikasta on keskusteltu paljon myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaiden neuvosto, joka on pohjoismaisten parlamentaarikkojen yhteistyöelin, on käsitellyt asiaa useissa yhteyksissä. Tämän artikkelin kirjoittajien ja monien pohjoismaisten kollegoidemme mielestä Ruotsin, Norjan ja Suomen hallitusten on nyt korkea aika ryhtyä toimiin, joilla lujitetaan yhtenäistä näkemystä maiden petoeläinpolitiikasta ja vahvistetaan sen koordinointia.

Meidän tulisi esimerkiksi laatia Pohjoismaille yhteinen petoeläinterminologia. Nykyään maat käyttävät osittain toisistaan poikkeavaa termistöä, mikä vaikeuttaa muun muassa vertailujen tekemistä. On myös kehitettävä menetelmä, joka mahdollistaa raportit tai selonteot kolmen maan kulloisistakin pedonhoitosuunnitelmista. Toinen tärkeä toimenpide olisi kommunikaation ja vuoropuhelun vahvistaminen kansalaisten ja eri eturyhmien kanssa. Pitemmällä aikavälillä meidän tulee laatia myös populaatiotason koordinoidut hoitosuunnitelmat.

Tiedämme nykyään tiiviin tutkimuksen ansiosta paljon suurpedoistamme. Alueella tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta, etenkin sosiologisesta näkökulmasta. Esimerkiksi erilaisten konfliktien ratkaisua koskevaa tutkimusta on vahvistettava, jotta voitaisiin lujittaa viranomaisten, metsästäjien ja suuren yleisön välistä vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä petoeläimistä käytävässä keskustelussa. Meidän on myös opittava yhdessä hankkimaan lisää EU-rahoitusta petoeläintutkimukseen.

Pohjoismaiden neuvoston kaksi valiokuntaa, elinkeinovaliokunta sekä ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta, tapasivat aiemmin tänä vuonna petoeläintutkijoita ja -asiantuntijoita Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Huomasimme iloksemme, että ne ihmiset, jotka ovat syvällisimmin paneutuneet petoeläinkysymyksiin, olivat yksimielisiä toimista, joita meidän on Pohjoismaissa mahdollista ja tarpeellista edistää yhteisvoimin. Näin siis hallituksiin kohdistuu sekä asiantuntijoiden että poliitikkojen taholta paineita asian käsittelyn jatkamiseksi.

Petoeläimet ovat keskiössä seuraavan kerran jo kesäkuussa, jolloin Slovenia toimii suuren kansainvälisen petoeläinkonferenssin isäntänä. Myös Pohjoismaiden neuvosto on kutsuttu konferenssiin kertomaan kokemuksistaan. Asia on esillä myös Pohjoismaiden neuvoston syksyllä Helsingissä pidettävässä istunnossa. Siinä yhteydessä me parlamentaarikot tapaamme Pohjoismaiden maatalous- ja ympäristöministerit ja keskustelemme heidän kanssaan petoeläinkysymyksestä niin elinkeinojen kuin suojelunkin näkökulmasta.

Olemme luonnollisesti tietoisia petoeläimiin liittyvistä kansainvälisistä sitoumuksista ja siitä, että maat näiden velvoitteidensa täyttämisen ohella pyrkivät valvomaan sekä luonnonsuojelun että elinkeinon etuja myös kansallisella tasolla. Aika ei ole kypsä yhteiselle ja integroidulle pohjoismaiselle petoeläinten hoidolle. Silti voimme tehdä yhdessä paljon jo nyt.

Pohjoismaiden neuvoston jäsenet

Ilkka Kantola, Suomen eduskunta

Lisbeth Grönfeldt Bergman, Ruotsin valtiopäivät

Ann-Kristine Johansson, Ruotsin valtiopäivät

Sigrun Eng, Norjan suurkäräjät

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu