Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Uskonto luo vaikuttavia yhteisöjä

22.12.2008

Mielipide Uutispäivä Demari 22.12.2008

Hannu Eklund Kotkasta kannustaa SDP:tä toimimaan valtion ja kirkon erottamiseksi toisistaan. Hän pitää kohtuuttomana, että Suomessa luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on erityisasema lainsäädännössä. Eklund viittaa mm. Aatos Erkon toteamukseen, että "usko on kunkin oma asia, eikä valtiolla ole tekemistä sen kanssa."

Tämän päivän maailma ei vahvista Erkon näkemystä. Monet esimerkit maailmalta osoittavat, että kansalaisten uskolla ja uskonnolla on paljonkin merkitystä valtion kannalta. Uskonnollinen usko on voimakas yhteisöllinen tekijä, säätipä valtio siitä mitä tahansa. Pitkäaikaiset väkivaltaiset konfliktit muun muassa Pohjois-Irlannissa, Lähi-idässä ja Intiassa osoittavat, että uskontoon sisältyvällä yhteisöllisyydellä on vaikutuksia, joita valtio ei voi olla ottamatta vakavasti. Valtion kannattaa olla kiinnostunut kansalaisten uskonnollisuudesta ja uskonnollisesta yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyys on voima, joka voi johtaa pahaan tai hyvään. Erilaiset yhteisöllisyydet eivät voi olla samanarvoisia valtion näkökulmasta. Suomessa uskonnonvapauden periaate edellyttää sitä, että yhteisöveron tuotosta vastaava osuus osoitettaisiin myös muille uskonnollisille yhdyskunnille. Tämä on ollut myös ev.lut. kirkon näkemys pitkään.

Uskonnon synnyttämä yhteisöllisyys vaikuttaa myös työväenliikkeessä ja sosialidemokraattisessa puolueessa. Sen läsnäolon vahvuus on ollut itselleni yllätys. Työväenyhdistyksen kokoontumisen yhteydessä vietetyn aterian aluksi pitkäaikainen puolueen jäsen luki perinteisen rukoilevaisliikkeestä tutun ruokarukouksen luontevalla tavalla. Erään poliittisen puhetilaisuuden lopuksi minua yllättäen pyydettiin pitämään iltahartaus. Puolueosastojen julujuhlissa on laulettu hengellisiä joululauluja. Ensi vuoden tammikuun ohjelmaani kuuluu saarnan pitäminen työväenyhdistyksen juhlien yhteydessä pidettävässä jumalanpalveluksessa. Puolueen tulevaisuuden kannalta kiinnostavampaa on se, millaisia muotoja kristinuskovaisuus puolueessa saa.

Turussa tehdyssä opinnäytetyössä tutkittiin sisällissodan osapuolten osallistumista kirkolliseen toimintaan. Tutkimus antaa selviä viitteitä siitä, että "punaisten" puolelle kuulunut väestö kävi ehtoollisella muita ahkerammin niin ennen sotaa, sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Vahvan kielteinen suhde kansankirkkoihimme on tuskin koskaan saanut merkittävää sijaa puolueen jäsenistön piirissä. Siksi on luonnollista, että ideologinen ajatus uskonnosta yksityisasiana ei ole johtanut vahvempaan poliittiseen toimintaan kirkon ja valtion viimeisten jäljellä olevien siteiden katkaisemiseksi. En olisi niin huolissani siitä, jos SDP:n johto kuuntelee herkällä korvalla laajan jäsenistönsä ajatuksia näissä(kin) asioissa. Demokraattisessa liikkeessä jäsenistön kuuntelemista ei yleensä sanota miellyttämishaluksi.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu