Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kuka hyötyisi ruuan alv:n laskusta

11.12.2008

Eduskunnan täysistunto 18.11.2008

Keskustelu hallituksen esityksestä laiksi arvonlisäverolain 85§:n muuttamisesta (HE 114/2008)

Arvoisa puhemies! Täällä opposition puolellahan uskollinen rintama voi olla vähän hatarampi kuin hallituspuolella. Niin kuin näkyy, meillä on erilaisia käsityksiä sosialidemokraattienkin eduskuntaryhmän sisällä siitä, miten tähän ruuan arvonlisäveron alentamiseen tulisi suhtautua.

Keskeinen yhteiskunnallinen haaste ja ongelma, josta puhutaan toistuvasti, on tällä hetkellä se eriarvoisuuden kasvaminen, mitä Suomessa on tapahtunut 90-luvun alun jälkeen. Siitähän on useita raportteja. Se ei koske vain taloudellisen eriarvoisuuden kasvamista vaan monia muita alueita, terveyseroja jne.

Olen miettinyt, millä tavalla tämä ruuan arvonlisäveron alentamishanke ja tämä esitys liittyy tähän eriarvoisuuden problematiikkaan. Tuoko se oikean vastauksen siihen eriarvoisuuden kasvuun vai ei, vahvistaako se sitä vai ei, sitä on tietysti vaikea arvioida, kun ei tiedetä, millä tavalla sitten ruuan hinnan - sehän sille kuluttajalle merkitsee - kehitys tämän veron alennuksen myötä sitten tapahtuu.

Suhteellisesti ottaen - näin siis toistetaan useaan kertaan useissa puheenvuoroissa - ruuan arvonlisäveron alennuksesta hyötyvät eniten pienituloisimmat, kuten eläkeläiset, opiskelijat ja yksinhuoltajien lapsiperheet, siis suhteellisesti ottaen he hyötyvät tästä eniten. No, miksi niin, mitä tarkoittaa "suhteellisesti ottaen"? No, siinä mielessä, että heidän menotaloudestaan näissä pienituloisissa perheissä ruualla on suurempi osuus kuin niillä, jotka ajavat esimerkiksi Ferrarilla tai asuvat Helsingin rannoilla 500 neliön taloa. Suhteellisesti ottaen ruuan osuus menoista on suurempi tietysti pienituloisilla, ja siinä mielessä on oikein sanoa, että suhteellisesti ottaen he hyötyvät, heille ruoka on se suurin osa sitä välttämättömyyttä, jonka kustannuksista on kysymys.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on laajemminkin, kun on tehty päätöksiä, joihin liittyy etuuksien tasoa tai rahallisia saamisia, tehty ratkaisuja suhteellisuusperiaatteella. On oltu kiinnostuneita siitä, miten suhteellinen hyöty ihmisille kasvaa, kasvaako jonkun suhteellinen hyöty enemmän tai vähemmän tai millä tavalla oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa toteutuu, kun kaikki saavat suhteellisesti ottaen yhtä paljon. Vähemmän on ollut puhetta, sitten kun puhutaan näistä oikeudenmukaisuuskysymyksistä, siitä, mitä oikeudenmukaisuus on sen eurojen saamisen kannalta. Se suhteellisuus on sitä käypää valuuttaa. Eurot eivät ole niin kiinnostavia kuin oikeudenmukaisuudesta puhutaan.

Oikeudenmukaisuuden kannalta kuitenkin, näin ajattelen, jos ajattelee tavallisen ihmisen näkökulmasta, eniten merkitystä on sillä, mitä ihan oikeasti, absoluuttisesti, käteen tulee rahaa tai kuinka paljon sitä jää tulematta. Se suhteellisuus ei kaupassa, kun ruokaa ostaa, merkitse mitään, vaan se on se kassan näyttämä numero, joka pitää absoluuttisella valuutalla maksaa.

Suhteellisuusetuisuuksista, joita suhteellisuusperiaatteen mukaisesti meille osoitetaan, tietysti prosenttiperusteiset palkankorotukset ovat yksi tämän tyyppinen rakenne, jossa suhteellisesti ottaen kaikki saavat yhtä paljon rahaa prosenteissa. Mutta tietysti tämä prosenttiperusteinen palkankorotussysteemi lisää tuloeroja, lisää eriarvoisuutta Suomenmaassa meidän systeemissä. Vastaavasti samalla prosentilla aleneva verotus, siis prosenttiperusteinen veronkevennyslinja, myöskin lisää eriarvoisuutta, koska ne veronkevennykset ovat isompia euroissa mitattuna siellä suuremmissa tuloluokissa kuin pienemmissä tuloluokissa.

No, ruuan arvonlisäveron alentaminen tulee tietysti samalla prosentilla kaikkeen siihen ruokaan, joka tämän verolainsäädännön piirissä on. Kuitenkin on perustellusti osoitettu, minusta vastaansanomattomasti, että absoluuttisesti suurimman hyödyn saavat ne, joille ruoka ei merkitse niin suurta osaa siitä omasta menotaloudesta, eli ne, joilla on varaa ostaa kalleimpaa ruokaa, voivat valita, ostavatko erikoiskallista ruokaa vai keskihintaista ruokaa ja millä tavalla suunnittelevat sen menunsa. Vastaavasti pienimmän hyödyn euromääräisesti tästä arvonlisäveron alentamisesta saavat ne, jotka ostavat halvinta ruokaa, mainitsematta nyt mitään erityisiä elintarvikkeita tässä yhteydessä. Se olisi sopimatonta. Mutta totta kai on niin, että tämä ei vähennä eriarvoisuutta vaan ennemminkin lisää. Siitä 500 miljoonasta, joka tähän käytetään, suurempi osa tulee hyvätuloisille kuin pienituloisille.

Tämän johdosta kannatan ed. Paasion tekemää hylkäysesitystä.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu