Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Aikamme ihmisoikeusongelmat

11.12.2008

Juhlapuhe

Ihmisoikeuksienpäivän tempaus Turku 10.12.2008

Aivan ensimmäiseksi haluan tänään onnitella presidentti Martti Ahtisaarta, joka on vastaanottanut Nobelin rauhanpalkinnon menetyksellisestä työstään kansainvälisten konfliktien sovittelijana. Ahtisaaren tekemä työ on merkittävällä tavalla edistänyt ihmisoikeuksien toteutumista maailmassa.

Rauhan työ ja työ ihmisoikeuksien edistämiseksi maailmassa käynnistyi uudella tavalla toisen maailmasodan jälkeen. Toisen maailmansodan inhimilliset kärsimykset ja aineelliset tuhot synnyttivät Euroopassa ja koko maailmassa voimakkaan ja yhteisen rauhan tahdon. Sodan mielettömyyden mittakaava ja käsittämättömät menetykset herättivät kansalaiset ja kansojen johtajat etsimään uudenlaisia keinoja pysyvän rauhan luomiseksi Euroopassa ja maailmassa. Tämän päivän Euroopan unioni on tulosta entisten viholliskansojen halusta lisätä yhteistyötä ja keskinäistä riippuvuutta niin, että sotiminen toinen toisiaan vastaan tuntuisi kaikissa tilanteissa järjettömältä. Euroopan yhteisöä rakennettiin sille periaatteelle, että eri maiden välillä tapahtuva kaupankäynti ja teollinen yhteistyö tuovat lopulta kaikille parhaan menetyksen. Kauppa sujuu parhaiten, kun kukaan ei uhkaa toisen valtion rauhaa. Euroopan unioni on siis alkuperältään yksi toisen maailmansodan raunioille syntynyt rauhanliike.

Tänään kuitenkin juhlimme toista sodan raunioilla syntynyttä rauhanliikettä. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus täyttää näinä päivinä 60 vuotta. Ihmisoikeusliike syntyi reaktiona sodan järkyttäviin kokemuksiin, siihen miten yksittäiset ihmiset jäävät hallitusten sekä poliittisen ja sotilaallisen vallan jalkoihin. Maailmansodan suurilla näyttämöillä konkretisoitui se, miten häviävän pieni arvo yhdellä yksilöllä on silloin kun suuret johtajat toteuttavat valtapyrkimyksiään. Viime vuosisadan kaksi suursotaa osoittivat karmealla tavalla sen, miten yksittäisen kansakunnan johtajaksi noussut ihminen kykenee tuhoamaan suunnitelmallisesti kokonaisia kansoja. Kun poliittisiin intohimoihin yhdistyy tehokas tuhoamiskoneisto, ovat seuraukset yksilöiden kannalta hirvittäviä.

Ihmisoikeuksien julistus on syntynyt halusta rakentaa turvaa yksilön suojaksi hallitusten ja valtioiden mielivaltaista valankäyttöä vastaan. Julistuksessa korostuu yksilön ainutkertainen arvo ja koskemattomuus. Yksilön koskemattomuutta ja ainutkertaisuutta tulee kaikkien kunnioittaa. Vaatimus koskee kaikkia ihmisiä, mutta kohdistuu ennen kaikkea niihin, jotka kussakin maassa käyttävät laillista hallitusvaltaa.

Tiedämme, että ihmisoikeuksien julistus ei ole synnyttänyt maailmaan lopullista rauhaa. Ihmisoikeuksien toteutuminen on kipeästi kesken eri puolilla maailmaa. Mutta julistuksella ja sen pohjalta laadituilla ihmisoikeussopimuksilla on maailman mittakaavassa suuri poliittinen merkitys. Euroopassa toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jonka antamilla huomautuksilla ja tuomioilla on hallitusten politiikkaa ohjaava vaikutus. Ihmisoikeustuomioistuin kykenee edistämään ihmisoikeuksien toteutumista.

Helsingissä viime viikolla pidetty Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön ministerikokous keskittyi tällä kertaa pohtimaan Euroopan turvallisuuspoliittisia näkymiä. On hyvä muistaa, että yli 30 vuotta sitten syntyneen ETYJ:n yhtenä tehtävänä on ollut ja on edelleen ihmisoikeuksien edistäminen alueellaan.

Ajankohtaisista Suomea koskettavista ihmisoikeuskysymyksistä nostan esiin kaksi hyvin erilaista asiaa. Ensimmäinen koskee ihmiskauppaa. Suomessa ei ole koskaan ollut orjuutta, ja orjuuden kieltämisestä vallitsee maailmanlaajuisestikin melkoinen yksimielisyys. Perinteisen orjuuden väistyessä on kuitenkin kasvanut nykyajan orjuus, josta käytetään nimitystä ihmiskauppa. Kyse on lähinnä seksin myyntiin, prostituutioon ja paritukseen liittyvästä asiasta. Köyhien maiden köyhimpien perheiden tyttöjä kuljetetaan läntisen maailman varakkaiden miesten seksileluiksi lupauksella paremmasta toimeentulosta. Käytännössä tyttöjen asema on paljon huonompi kuin perinteisten orjien asema muinoin. Seksityö on halveksittua, usein laitontakin. Siihen liittyy väkivaltaa, huumekauppaa, muuta rikollissuutta. Köyhien tyttöjen mahdollisuudet lähteä hakemaan apua tilanteeseensa viranomaisilta ovat likipitäen olemattomat. Orjuus kuluttaa heidät loppuun vailla toivoa selviytymisestä tai vapaudesta. Joku muu kerää voitot heidän raskaasta työstään.

Ihmiskauppa muodostaa vaikean ihmisoikeusongelman, jonka kohtaamisessa myös suomalaisten viranomaisten tulee olla päättäväisiä ja rohkeita. Suomi on perinteisesti halunnut olla ihmisoikeustaistelijoiden eturintamassa kansainvälisillä kentillä. Tämä perinne ei anna meille lupaa ummistaa silmiämme ihmiskauppa nimiseltä ilmiöltä.

Toinen suomalainen ihmisoikeuskysymys koskee vanhustenhuollon tilannetta. Ikääntyvien ihmisten huolenpidon ja hoivan järjestämisessä monet asiat ovat erinomaisesti tai hyvin. Mutta kuntien tilanteet vaihtelevat. Vanhuuden mukanaan tuoma toimintakyvyn heikkeneminen ja sairaudet johtavat usein syvään avuttomuuteen. Ihminen on lähes kokonaan riippuvainen toisten hänelle antamasta avusta. Avuttomimmankin ihmisen tulisi voida kokea että hänen perusoikeuksiaan ja ihmisarvoaan kunnioitetaan.

Monet vanhustuen ja heidän omaistensa kertomukset heikosta hoidosta osoittavat että näin ei kaikkien kohdalla ole. Hoidossa ja huolenpidossa on puutteita, jotka estävät vanhuksen ihmisoikeuksien toteutumisen. Hän ei tule inhimillisesti kohdatuksi eikä hänen perustavimpiinkaan tarpeisiinsa aina vastata. Vanhustenhoivan laatukysymykset ovat maassamme herättäneet laajaa julkista keskustelua. Yhteinen käsitys suurella yleisöllä on, että avuttomimmallakin vanhuksella tulee olla oikeus inhimilliseen kohteluun. Terveys- ja sosiaalipalvelujen ulkoistaminen ja kilpailutus merkitsevät lisääntyvää uhkaa vanhusten ihmisoikeuksien toteutumiselle. Pääkaupunkiseudulla on suurta hätäännystä herättänyt se, että kilpailutuksen takia laitoksessa asuvat vanhukset pakotettaisiin muuttamaan toiseen laitokseen. Taloudellisen tehokkuuden suoraviivainen tavoittelu uhkaa inhimillisiä arvoja joihin perussoikeuksien tasoisesti kuuluu vahva oikeus päättää omasta asumisestaan.

Ihmisoikeudet eivät ole itsestään selvyys. On tarpeellista ja välttämätöntä, että yhteiskuntien muutossuuntia niin kotimaassa kuin maailmallakin kaiken aikaa arvioidaan kriittisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Kansainvälistyminen ja globalisaatio antavat paljon mahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämiseen. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen tarkoituksena on edistää eettistä globalisaatiota, jossa keskeistä on yksilön ihmisarvon tunnustaminen. Eettisen globalisaation tulisi olla kaupan ja talouden globalisaatiota vahvempi imperatiivi. Ihmisoikeuksien puolustamisesta ei tulisi luopua taloudellisten intressien takia. Vain ihmisoikeuksien kunnioittaminen takaa sen, että talouden kasvun hedelmät tulevat kaikkien hyväksi tässä maailmassa. Vahvistukoon siis eettinen globalisaatio!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu