Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

SDP:n motiivit perustuslakikeskustelussa

12.12.2008

Tiedote 12.12.2008

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ihmettelee SDP:n suhtautumista presidentin valtaoikeuksien vähentämiseen (mm. Länsi-Savo 7.12.). Katainen arvelee, että SDP:n jarruttavan asenteen taustalla on puolueen halu tukea nykyistä tasavallan presidenttiä Tarja Halosta, joka tunnetusti on ilmoittanut suhtautuvansa kriittisesti perustuslain muuttamiseen.

Kataisen pohdiskelu ei osoita erityisen syvällistä tilanneanalyysiä. Halonen ei tarvitse asemansa turvaamiseksi erityistä tukea. Hänen toinen kautensa on menossa ja päättyy vuonna 2012. Hän ei voi asettua ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa, joten valtaoikeuksia koskevat muutokset eivät koske häntä henkilökohtaisesti.

Sosialidemokraattien varovaisuuteen perustuslain uudistamisessa on muita syitä. Puolueen sisällä on monenlaisia mielipiteitä siitä, millä tavalla presidentin asemaa tulisi muuttaa. Asiaa on pyritty pohtimaan monelta eri kannalta. Pyrkimys kohti vahvaa ja selkeää parlamentarismia, joka toteutuu edustuksellisen demokratian kautta, on ollut keskeinen SDP:n tavoite itsenäisyytemme alkuajoista. Tämän tavoitteen suuntaisesti on edetty erityisesti Mauno Koiviston presidenttikausien aikana ja hänen tuellaan. Tasapaino presidentin ja eduskunnan valtaoikeuksien välillä on voimakkaasti kehittynyt eduskunnan eduksi Urho Kekkosen aikakauden jälkeisessä tasavallassa.

Nykyinen tilanne vahvistettiin huolellisen valmistelun jälkeen uudessa perustuslaissa, joka tuli voimaan vuonna 2000. Perustuslain tuoreus tuokin keskusteluun toisen näkökulman. Uuden perustuslain toimivuudesta kertynyttä kokemusta on ajallisesti vähän ja vain yhden presidentin osalta. Olisiko hyvä, että kokemusta olisi vähän enemmän ennen kuin perustuslakia merkittävästi muutetaan.

Kolmas näkökulma nousee keskustelusta, jossa toivotaan toisaalla kansalaisten suoran vaikutusvallan lisäämistä. Suoralla kansanvaalilla valittavan presidentin aseman heikentäminen näyttäisi olevan tälle toivomukselle vastakkainen hanke. Pääministeriksi eduskunnassa valittava henkilö saa parhaimmillaankin muutamia kymmeniä tuhansia ääniä eduskuntavaaleissa.

Olen itse ollut huolissani siitä, että tulevaisuudessa jokin erityinen "arvojohtaminen" ulkoistettaisiin muutoin vallattomalle tasavallan presidentille. Arvojohtamisen tulee tapahtua siellä, missä todellinen valtakin on. Mitä laajemmiksi esimerkiksi pääministerin valtaoikeudet kasvavat, sitä tärkeämpää on, että hänen vallankäyttönsä perustuu paitsi tosiasioihin myös arvoihin.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu