Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Citius, altius, fortius!

08.02.2009

Juhlapuhe

TUL Satakunnan piiri 90 vuotta, Pori 7.2.2009

Mistä yhteydestä tämä kannustuksen sana tulee? Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin! Onko se peräisin tämän hetken taloustilannetta koskevasta keskustelusta, jossa oppositio on syksystä lähtien vaatinut hallitukselta nopeampia, tehokkaampia ja voimakkaampia panostuksia talouden elvyttämiseen? Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin! Tätähän me olemme toistaneet yhdessä monien talouden tutkimuslaitosten kanssa. Kehotuksen sanaan on ollut syynsä. Niin nopeasti on talouskasvu vaihtunut taantumaksi. Niin nopeasti turvallisuus ja toiveikkuus monien kotien huoleksi tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan.

Tästä ei kuitenkaan ole tässä kannustussanassa kyse. Citius, altius, fortius on peräisin urheilun maailmasta. Sen juuret ovat antiikin Kreikan olympialaisissa. Antiikin olympialaisaate herätettiin Euroopassa henkiin 1800-luvun lopulla. Olympialaisaatteen ihanteisiin kuului kansojen välinen ystävyys, kilpailu, kisailu ja leikki urheilun merkeissä ihmisiä ja kansoja yhdistävänä tekijänä. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin! on vuonna 1894 uudelleen syntynsä saaneiden nykyaikaisten olympialaisten tunnuslause.

Tunnuslauseen konkreettisena lähtökohtana on perinteinen yleisurheilu ja sen vanhimmat yksilösuorituslajit. Juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä eri heittolajeissa kilpaillaan juuri siitä kuka on nopein, kuka pääsee korkeammalle ja kuka on voimakkain. Tunnuslause on hyvä ja dynaaminen lähtökohta myös nykyaikaiselle urheilutoiminnalle monine joukkuelajeineen. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin!

Urheilu muodostaa oman erityisen inhimillisen toiminnan alueen. Urheilussa olennaista on tavoitteellisuus. Urheilija asettaa aina harjoittelulleen tavoitteen, jota kohti hän pyrkii. Yksilölajeissa tavoite liittyy oman suorituksen parantamiseen. Urheilija vertaa suoritustaan aikaisempiin suorituksiinsa. Hän kilpailee itsensä kanssa silloinkin, kun ei ajattele itseään kilpaurheilijana. Toisten kanssa kilpaileva urheilija tähtää menestymiseen yksilöiden välisessä kilpailussa. Perimmältään tavoitteena on päästä kilpailussa kärkeen, voittaa kisa.

Joukkuelajeissa asetetaan sekä yksilön tavoitteita että joukkueen yhteisiä tavoitteita. Yhtä kaikki, tässäkin pyritään parantamaan suoritusta entisestään. Joukkueiden välisissä otteluissa tavoitteena on kilpailevan joukkueen voittaminen.

Urheilu on tavoitteellista toimintaa, joka johtaa menestymiseen. Ahkera ja tunnollinen urheilija kehittyy ja parantaa ennätyksiään. Hän ei ehkä voita kaikkia, mutta jättää taakseen monia pyrkiessään nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Jokainen voittaa itsensä edetessään asettamiensa tavoitteiden suuntaan. Taitavan valmentajan ohjaama joukkue kehittyy väistämättä ja parantaa suoritustaan. Otteluvoitot kasvavat, kun työtä tehdään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Menestyminen vaatii tavoitteiden asettamista ja tavoitteiden mukaista toimintaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa urheiluharrastus on yksi keskeinen väline tämän peruslogiikan ymmärtämiseen. Urheilu vetää puoleensa yhä uusia lapsia ja nuoria, uusia ikäluokkia. urheilun kautta heille hahmottuu sekä tavoitteellisen toiminnan arvo, että yhteisten pelisääntöjen ja joukkuepelin mielekkyys ja idea.

Tavoitteellisen toiminnan ymmärtämisessä ei ole kyse vain urheilun tai kilpaurheilun peruslogiikasta. Tämä sääntö koskee koko elämää, koulua, opiskelua, työntekoa ja yrittämistä. Joka oppii ymmärtämään tavoitteellisen toiminnan peruslogiikan urheilun tai muun tavoitteellisen harrastustoiminnan kautta, on saanut hyvät eväät myös koko elämäänsä varten. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin! Urheilu on liikuntaa, liikkeellä olemista, liikettä. Liikkeellä oleminen synnyttää tuloksia. Paikalleen jääminen ei. Kun tavoite on aina edessä, tavoiteltavana, urheilija pysyy liikkeellä ja kehittyy. Jos tavoite lasketaan liian alas ja helpoksi, kehittyminen pysähtyy.

Tänä vuonna Työväen Urheiluliitto viettää perustamisensa 90-vuotisjuhlia eri puolilla maata. TUL:n Satakunnan piirin juhla on yksi osa tätä valtakunnallista juhlavuotta.

Kansalaissodan jälkeen, tammikuussa 1919 perustettu Työväen urheiluliitto kuuluu maamme suurimpiin valtakunnallisiin kansalaisjärjestöihin. Sen piirissä toimii pitkälti toista tuhatta jäsenseuraa, joissa on yhteensä lähes 300 000 henkilöjäsentä. Jäsenseurat toimivat 15 piirissä, joista Satakunnan piiri on yksi.

Satakunnan piiri perustettiin samana keväänä 1919, maaliskuun lopulla. Piirissä toimii 77 jäsenseuraa, joten sen merkitys alueellisena nuoriso- ja urheiluharrastuksen toimijana on merkittävä. TUL:n Satakunnan piirin tämän päivän monipuolista harrastustoimintaa kuvaa se, että jaostoja on seuraavissa lajeissa: hiihto, jalkapallo, yleisurheilu, suunnistus, sulkapallo, koripallo, uinti, luistelu, veneily, urheilukalastus, golf, kuntoliikunta, shakki ja tanssi. Kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa mainitaan muun muassa yleisurheilukisat, varhaislapsuuden liikunnan ohjaajakurssi ja toritanssit. Satakunnan piiri on osa yhteiskunnan kolmatta sektoria, joka osaltaan vastaa hyvinvointipalvelujen tuotannosta. Piirillä on sopimuksiin perustuva vastuu Porin koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisestä.

Hyvä kuulijat

Työväen urheiluliitto on osa itsenäisen Suomen historiaa. Sen aatteellinen tausta on syrjityn ja sivuun sysätyn kansanosan puolustamisessa. Vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella taistelleiden lapset ja nuoret oli poliittisin perustein erotettu valtakunnallisesta urheilujärjestöstä. Valtakuntaan tarvittiin siksi toinen urheilujärjestö huolehtimaan näiden lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksen perustyöstä ja kehittämisestä. Uusi urheilun keskusjärjestö nousevan Suomen hyväksi syntyi heti seuraavana vuonna.

Työväenaatteen keskeisiin arvoihin ja tavoitteisiin kuului alusta lähtien tasa-arvo. Urheilun alueella tämä tarkoitti siitä huolehtimista, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä urheilu- ja liikuntaharrastuksen piiriin riippumatta kodin poliittisesta taustasta tai kodin varallisuudesta. TUL:n perustaminen osoittaa, että työväenaatteen tasa-arvokäsitys ei ole tarkoittanut vihamielistä tai torjuvaa asennetta kaikkea kilpailua kohtaan. Kilpailuvietin on ymmärretty olevan osa ihmisyyttä. Kilpailemisen tarjoama mahdollisuus voittamiseen on nähty tärkeänä kannustimena ja liikkeelle panevana voimana. Työväenliikkeen ihmisten vahva päättäväisyys oman urheilun keskusjärjestön perustamiseen osoittaa että liikkeemme edustama tasa-arvokäsitys tarkoittaa ihan jotain muuta kuin tasapäistäminen. Olemme halunneet luoda mahdollisuuksia sille että jokainen yksilö voisi kehittää omia lahjojaan parhaansa mukaan. Voittaminen on oikeutettua kun voitto saavutetaan rehdillä kilpailulla ja sääntöjen mukaan toimien.

TUL:ssä seuratasolla tehty työ on ollut tuloksellista. Vuosikymmenten aikana on liiton piiristä noussut urheilijoita aina maailman huipulle saakka. Työväen urheiluliiton huippu-urheilijoiden saavuttama menestys on tuottanut kunniaa, ei vain liitolle vaan koko Suomelle.

Ison kansalaisjärjestön tekemän työn hedelmät ovat paljon runsaammat kuin mitä urheilumenestyksestä voidaan päätellä. Seuruissa tapahtuva toiminta on ollut tavoitteiltaan paljon laajempaa kuin vain urheilulliseen menetykseen tähtäävää. Lasten ja nuorten parissa tapahtuvalla toiminnalla on alusta lähtien ollut kasvatuksellisia päämääriä. Harrastustoiminta on aina yhteistoimintaa, mikä edellyttää monien tärkeiden taitojen oppimista. Erityisen tärkeätä tämä on tietysti joukkueurheilussa. Urheiluharrastuksen ja elämän tärkeiden taitojen yhteyttä kuvaa ajatus siitä, että elämä on joukkuepeliä.

Viimeisimpien rakennemuutosten myötä TUL:n tehtävä suomalaisessa urheilun kentässä painottuu urheiluharrastuksen ja perusvalmennuksen puolelle. Huippu-urheilun kehittäminen on jätetty kansallisen Olympiakomitean vastuulle. Tämä antaa TUL:lle mahdollisuuden kehittyä kansalaisjärjestönä, jossa urheilu ja liikunta nähdään tärkeänä fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistavana asiana.

Hyvät kuulijat

Urheilu- ja liikuntaharrastuksen arvostus on nousussa kaikissa kansallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Harrasteurheilun terveysvaikutukset ovat merkittävät. Kansainvälinen talouskilpailu on kasannut paineita koulujen tuntikehyksiin siten, että liikunnalle on jäänyt entistä vähemmän tilaa. Koululiikunnan vähenemisellä on pidempiaikaisia mutta merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja siten myös työelämän kestävyyteen. Vapaaehtoisen, järjestöpohjaisen urheilun ja liikunnan merkitys on tullut entistä tärkeämmäksi.

Järjestöissä keskeisenä voimana on aktiivisten ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuva innostus ja omaan harrastamiseen nojaava osaaminen. Tälle vapaaehtoiselle työlle tahdon lausua parhaat kiitokset myös tämän juhlamme yhteydessä. Se työ on ollut ja on jatkossakin osa Suomen tulevaisuuden tekemistä. Perustan luomista sille henkiselle ja fyysiselle terveydelle, jonka avulla nuori sukupolvi kykenee kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Tiedän, että pelkkä kiitos ei ihan riitä. Tämän lisäksi tarvitaan kuntien ja valtion puolelta riittävää ymmärrystä, henkistä ja taloudellista tukea urheilun ja liikunnan järjestötoiminnalle. taloudellisen pohjan lujittaminen on investointi, sijoitus joka tuottaa hedelmää tulevaisuudessa hyvinvointina ja kansakunnan menestyksenä.

Kun talouden elvyttämiseen käytettävistä rahoista nyt tehdään päätöksiä, on syytä pitää mielessä myös ne tarpeet jotka liittyvät liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Oikealla rahan käytön suuntaamisella saadaan aikaan se, että tuo olympialaisten tunnuslause, nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin, toteutuu sekä talouden että urheilu- ja liikuntaharrastuksen puolella. Nyt päätetään siitä, miten rakennetaan perustaa Suomen tulevaisuuden menestystä varten.

Kunnioitettu juhlaväki!

Tervehdin teitä näillä sanoilla ja onnittelen 90-vuotta täyttävää TUL:n Satakunnan piiriä sekä toivotan piirin ja sen jäsenseurojen toiminnalle parhainta menestystä.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu