Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Ihmisoikeudet kuuluvat turvallisuuspolitiikkaan

12.02.2009

Eduskunnan täysistunto 11.2.2009

Keskustelu valtioneuvoston selonteosta Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (VNS 1/2009)

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan, että terrorismin ja joukkotuhoaseiden yhdistelmä muodostaa vakavimman kansainvälisen turvallisuusuhkan.

Selonteossa kuvataan paitsi terrorismin ilmenemismuotoja myös sen synnyn mekanismeja ja taustatekijöitä. Huomiota kiinnitetään paitsi terrorististen iskujen torjumiseen myös sellaisten syiden vähentämiseen, jotka johtavat terroristiseen ajattelumalliin ja tekoihin. Terrorismin analysoinnissa selonteko noudattaa eurooppalaista ajattelutapaa ja kielenkäyttöä, jossa vältetään turvautumasta terrorismin vastaisen sodan käsitteeseen. Asiallisella tavalla puhutaan terrorisminvastaisesta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Tämä on oikea linja. Terrorismin vastaisen sodan käsite on ollut omiaan synnyttämään mielikuvia siitä, että koko maailma on siirtynyt poikkeusolojen tilaan. Poikkeusoloihin puolestaan liitetään ajatus siitä, että normaaliolojen lainsäädännön takaamista perusvapauksista ja oikeuksista voidaan tinkiä. Näiden oikeuksien kannalta on äärimmäisen tärkeätä, ettei sodan käsitettä oteta käyttöön liian helposti.

Selonteossa pohditaan ihmisoikeuksien puuttumisen ja terrorismin välistä suhdetta. Puutteet perusvapauksien ja ihmisoikeuksien toteutumisessa kasvattavat maaperää terrorismin syntymiselle. Selonteosta puuttuu arvio siitä, miten terrorismin vastaisen sodan käsitteen käyttö ja muu terrorismin ehkäisemiseen pyrkivä turvallisuustoiminta on haastanut perinteistä perus- ja ihmisoikeusajattelua. Terrorismin uhkan torjumiseksi on päädytty laajentamaan turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimivaltuuksia. Euroopan unionin piirissä ihmisoikeuksien varjelemista on pidetty tärkeänä ja uusia valtuuksia on annettu vain perusteellisen harkinnan jälkeen.

Turvallisuuden ja vapauden välinen jännite on olennainen. Olisin odottanut, että selonteossa olisi laajemmin arvioitu terrorismin ja muiden kasvaneiden turvallisuusuhkien epäsuoraa vaikutusta perinteisen länsimaisen vapauden toteutumiselle. Konkreettisimmin ja arkisimmin nämä vaikutukset näkyvät lentomatkustajien turvallisuustarkastuksissa.

Arvoisa puhemies

Selonteon toinen tärkeä aihepiiri koskee valtioiden välistä kasvavaa keskinäisriippuvuutta. Asia nostetaan esiin, mutta tärkeän aiheen tarkastelua ei mielestäni syvennetä riittävästi. Valtioiden välinen keskinäisriippuvuus ei ole vain negatiivinen asia. Euroopan yhteisön synnyn taustalla on ollut usko siihen, että juuri valtioiden välinen keskinäisriippuvuus on paras rauhan tae. Sitoutuessaan hiili- ja teräsyhteisöön entiset vihollismaat antautuivat sellaiseen keskinäiseen riippuvuuteen, jonka johdosta ei ollut mielekästä ajatella sotaan ryhtymistä. Keskinäisriippuvuus ja yhteistyö merkitsivät sitä, että yhden valtion positiivinen kehitys on ollut myös toisen valtion etu. Tämän mallin hyvät seuraukset ovat ilmeiset.

Tämän päivän Euroopassa, Venäjä mukaan lukien, keskinäisriippuvuus nähdään negatiivisessa valossa. Muiden tavoin Suomikin pyrkii energiaomavaraisuuteen. Itämeren kaasuputki lisää keskinäisriippuvuutta yhtäällä ja vähentää toisaalla. Euroopan riippuvuus Venäjän kaasutoimituksista ja molempien riippuvuus Ukrainasta on herättänyt ärtymystä ja kiukkua. Tuskin kuitenkaan on kuviteltavissa maailmaa, jossa maat eivät olisi tällä tavoin toisistaan riippuvaisia. Turvallisuuspolitiikan kannalta ratkaisevaa on se, miten keskinäisriippuvuuden ajoittain aiheuttamat konfliktit osataan ratkaista. Keskinäisen luottamuksen ja ymmärryksen vahvistaminen on strategisesti paljon tärkeämpää kuin unelma keskinäisriippuvuuksien poistamisesta.

Arvoisa puhemies

Selonteon puutteeksi voi lukea myös sen, että siinä ei juurikaan pohdita ihmisoikeuksien ja kaupallisten intressien välistä jännitteistä suhdetta. Euroopan unioni on paitsi ihmisoikeuksia puolustava arvoyhteisö myös kauppaa käyvä ja taloudellisia arvoja tavoitteleva markkina-alue. Tärkeän kauppakumppanimaan räikeiden ja ilmiselvien ihmisoikeusongelmien esiin ottaminen ja ihmissoikeuspolitiikan arvostelu voi muodostaa riskin kaupankäynnille. Eurooppalaisen maan taloudelliset intressit joutuvat ristiriitaan Euroopan unionin moraalisten sitoumusten kanssa. Tähän jännitteeseen ei ole olemassa helppoja vastauksia. Mutta juuri tästä syystä tällaisia kysymyksiä tulisi käsitellä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä. Kysymys on siitä, miten tosissamme haluamme Euroopan unionina olla maailman johtava ihmisoikeuksien puolustaja.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu