Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Taantuma kaatuu kuntien kannettavaksi

13.02.2009

Eduskunnan täysistunto 12.2.2009

Keskustelu hallituksen esityksestä vuoden 2009 lisätalousarvioksi (HE 1/2009)

Taloustaantuman merkittävin välitön vaikutus on työttömyyden kasvu. Suomessa tuotettavien tavaroiden kysyntä ulkomailla on kääntynyt jyrkkään laskuun. Suomalaiset yritykset joutuvat ajamaan alas tuotantoaan tilausten loputtua. Onneton tilanne kaatuu henkilöstön kannettavaksi yritysten lomauttaessa tai irtisanoessa työntekijöitään. Kansainvälisen rahoituskriisin ikävät vaikutukset tulevat varjostamaan kymmenien tuhansien suomalaiskotien elämää.

Työttömien määrä viime vuonna oli 174 000. Työttömyysaste 6,4%. Palkansaajien tutkimuslaitoksen suhdanne-ennusteen mukaan työttömiä arvioidaan olevan kahden vuoden päästä 80 000 enemmän kuin nyt. Työttömyysaste nousee 6,4:stä lähelle 10 prosenttia.

Työttömyyden kasvu lisää merkittävästi julkisen talouden menoja. Yritysten toiminnan hiljeneminen leikkaa rajusti yhteisöverotuottoja. Yritystoiminnan pysähtyminen merkitsee myös sitä, että uusia investointeja ei tehdä. Yksityisten investointien arvioidaan putoavan yli kymmenen prosenttia kuluvan vuoden aikana. Kun investointeja ei tehdä, ei myöskään synny uusia työpaikkoja. Lomautukset ja irtisanomiset leikkaavat ihmisten ansiotuloja ja vähentävät rajusti ansiotuloverokertymää. Kymmenien tuhansien perheiden tulojen raju heikkeneminen heikentää kulutustavaroiden ostamista ja vaikuttaa siten koko taloutta heikentävästi. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kääntyvän laskuun tänä vuonna.

Tällaisessa tilanteessa valtion toimien merkitys korostuu. Valtio ei voi vahvistaa ulkomaista kysyntää, sillä emme nykyoloissa voi lisätä suomalaisten tuotteiden hintakilpailukykyä devalvaation avulla. Valtion mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan ja julkisten investointien rahoituksen vahvistamiseen. Toiseksi valtiolla on mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten käytössä olevan rahan määrään päättämällä verotuksen tasosta.

Matti Vanhasen II hallituksen keinovalikoimassa veronalennuksilla on keskeinen rooli. Hallitus toivoo ja osittain uskookin, että ihmisten käteen jäävä lisäraha käytetään kotimaiseen kulutukseen. Kun ihmiset ostavat tavaroita ja palveluja tarvitaan tavaroiden ja palvelujen tuottajia ja näin ylläpidetään työllisyyttä.

Asiantuntijoiden mukaan veronkevennysten taloutta piristävä vaikutus on perin epävarma. Epävarma se on erityisesti tällaisessa tilanteessa, jossa kymmenien tuhansien kotien elämää painaa vakava huoli siitä riittävätkö rahat myös tulevaisuudessa elämiseen. Lisätalousarviossa esitetään suoria taloutta piristäviä menonlisäyksiä vähän yli 200 miljoonan euron verran. Kun tätä lukemaa pidetään lähtökohtana, ei lisäbudjettia voi pitää radikaalina piristysruiskeena. Jäämme toivossa odottamaan epäsuoran panostuksen vipuvaikutusten näkymistä.

Nyt on tärkeätä tiedostaa että taloustaantuma kaatuu erityisellä tavalla kuntien ja siten kotien kannettavaksi. Kunnat vastaavat siitä, miten suomalaiset perheet saavat osakseen arkipäivän elämän tärkeimmät hyvät kuten korkeatasoisen ja turvallisen perusopetuksen, sujuvat ja asialliset terveyspalvelut sekä luotettavan vanhustenhuollon ja hoivan. Kunnat työllistävät noin 430 000 henkilöä pääosin terveys- sosiaali- opetus- ja sivistystoimessa. Kuntasektorin osuus kansantuotteestamme on noin viidennes.

Kuntien ollessa näin merkittävässä roolissa on pakko kysyä, miksei hallitus lisäbudjetillaan vahvista kuntien taloutta vähäistä enempää. Kuntien on totta kai pakko järkeistää toimintojaan ja lisätä tuottavuuttaan, mutta on kohtuutonta että kunnat tässä määrin jätetään oman onnensa nojaan. Kunnat eivät ole Suomessa itsenäisiä, autonomisia yksiköitä. Niiden toimintaa ohjaavat eduskunnan säätämät lait, joissa määrätään kuntien velvollisuuksista. On moraalisesti kyseenalaista, että eduskunta säätää kunnille yhä lisää velvoitteita, mutta ei huolehdi riittävistä resursseista.

Tällä tiellä kunnat pakotetaan nostamaan veroprosenttiaan, mikä merkitsee uutta tulkintaa verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Valtionveron keventäminen samalla kun kuntavero nousee, johtaa progressiivisen veroasteikon merkityksen pienenemiseen. Taloudellisen edun tästä korjaavat ne jotka saavat korkeimpia ansiotuloja.

Esittelypuheessaan valtiovarainministeri Katainen ilmaisi syvän huolensa valtion velkaantumiskehityksen johdosta. Lähivuosina saatamme velkaantua enemmän kuin 30 miljardia euroa. Vuosittaiset korkomenomme kasvavat noin miljardilla eurolla. Sama summa muuten, jonka valtio menettää KELA-maksun poiston takia. Joka vuosi.

Arvoisa puhemies. Jäin kaipaamaan valtiovarainministerin hahmotelmaa siitä, miten velkaa tullaan aikanaan lyhentämään. Olisin odottanut, että hallituksen puolelta olisi kerrottu, kumpaa tullaan velan lyhentämisessä enemmän painottamaan, leikkauksia palveluissa ja sosiaaliturvassa vai verojen korotuksia. Tässä ovat luultavasti ne vaihtoehdot jotka seuraavalla hallituksella on edessään. Mikä on suunnitelma, missä viipyy strategia?

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu