Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Suomen nousu taantumasta ei ole itsestäänselvyys

20.04.2009

Kolumni Metalli Ykkönen 1/2009

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vieraili Euroopassa. Matkan pääkohteita olivat G20 maiden kokous Lontoossa ja Nato-maiden kokous Strassburgissa. Uutisvirrasta nousi esiin rohkaisevia ja mittavia periaatteellisia asioita. Johtavat talousmaat päättivät 1100 miljardin elvytyspaketista maailman talouden syvenevän taantuman pysäyttämiseksi. Samalla sovittiin mm. pankkien valvonnan lisäämisestä ja veroparatiisien saattamisesta valvonnan piiriin. Britannian pääministerin, työväenpuolueen Gordon Brownin ansioita näiden päätösten aikaansaamisessa kehuttiin laajalti.

Obama herätti vahvoja myönteisiä odotuksia kuvatessaan Yhdysvaltain uusia poliittisia tavoitteita. Kaikkien maiden kannalta erityisen kiinnostava on Yhdysvaltain lupaus asettua ilmastonmuutoksen torjunnan vetäjäksi. Toinen tärkeä lupaus sisältyi presidentti Obaman asettamaan tavoitteeseen ydinasevapaasta maailmasta. Muutos presidentti George W. Bushin hallinnon linjauksiin on iso.

Suomessa taloustaantumaa koskeva keskustelu kiertää valtion velkaantumisen ympärillä. Vielä runsas vuosi sitten valtiovarainministeri Katainen vakuutti radio-ohjelmassa, ettei hän halua jäädä historiaan henkilönä, jonka aikana Suomen valtionvelka kasvoi. Maailma kuitenkin muuttui vuoden kuluessa niin dramaattisesti, että nyt nuo vuodentakaiset ajatukset tuntuvat surkuhupaisilta. Vika ei tietenkään ole Kataisen vaan Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin.

Suomi velkaantuu nykyisillä päätöksillä kahdeksan miljardia kuluvana vuonna. Velanottoon joudutaan turvautumaan kun verotulot kääntyvät jyrkkään laskuun niin valtion kuin kuntienkin puolella. Lakisääteisistä palveluista on kuitenkin huolehdittava ja niiden rahoitus turvataan velkarahalla poikkeuksellisessa tilanteessa. Toistaiseksi hallitus on pitänyt kiinni ajatuksesta, että palveluja ei lähdetä nyt leikkaamaan. Edellisen laman aikana tehtyjä virheitä pyritään välttämään. Tilanne on kuitenkin koko ajan vaikeutumassa, kun kuntien taloustilanne käy kestämättömäksi. Kunnat ovat joutuneet avaamaan budjettejaan ja tekemään päätöksiä säästöistä. Henkilöstön lomautukset vaarantavat palvelujen laadukasta toteuttamista. Tästä ei ole pitkä matka palvelujen leikkauksiin. Tästä syystä sosialidemokraatit ovat eduskunnassa vaatineet hallitukselta ripeitä ja mittavia toimia kuntien talouden vahvistamiseksi.

Valtion velkaantuminen johtuu pääosin verotulojen vähenemisestä. Varsinaiset panostukset elvyttämiseen eli työllisyyden ylläpitämiseen ja kysynnän vauhdittamiseen ovat olleet vähäisiä ja vaikutuksiltaan heikkoja. Hallitus on panostanut erilaisiin veronkevennyksiin uskoen ja toivoen, että kansalaiset käyttävät käteen jäävän rahan kotimaiseen kulutukseen ja näin luovat uuden työn ja työpaikkojen tarvetta. Vaikutukset ovat jääneet heikoiksi, koska ihmiset epävarmassa ilmapiirissä laittavat mieluummin rahaa säästöön kuin kulutukseen. Veroelvytykseen on käytetty miljardeja mutta vaikutukset ovat jääneet pieniksi.

Yleistä ilmapiiriä kuvaa odotus, että kun Yhdysvallat ja muut suuret talousmahdit saavat asiansa kuntoon, taantuma taittuu ja uusi kasvu käynnistyy. Tätähän mekin Suomessa odotamme. Ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, että Suomi pääsee uuden kasvun kyytiläiseksi. Taantuma nostaa työttömyyttä merkittävästi, eikä ole varmaa, että alkava nousu palauttaa entiset työpaikat takaisin. On todennäköistä, että nousun alkaessa maailma on kovin toisenlainen kuin se oli taantuman alkaessa. Tuotannon ja teollisuuden rakenteisiin kohdistuu suuria muutosvaatimuksia. Suomessa tämä koskee ennen muuta metsäteollisuutta.

Nyt onkin syytä käyttää taantuman aika voimakkaaseen uusien tuotannonalojen ja teollisuuden työpaikkojen luomiseen. Tulevaisuuteen varautuminen on aloitettava nyt. On investoitava rohkeasti tuotekehittelyyn ja tutkimukseen aloilla, joiden voidaan ennustaa nousevan keskeisiksi seuraavan noususuhdanteen aikana. Presidentti Obaman sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on tärkeä vihje siitä, millä alueella on tulevaisuudessa kysyntää korkeaan osaamiseen perustuvalle teknologialle. Alue on tavattoman laaja käsittäen paitsi energiatuotannon kehittämisen myös energian säästöön tähtäävät ratkaisut niin liikenteessä kuin rakentamisessakin. Kiinnostavaa on, että Kiina tähtää johtavaksi sähköautojen valmistajaksi. Nopeus on valttia!

Terveydenhuollon ja sosiaalityön tuottavuuden kasvattamisvaatimukset synnyttävät jo nyt laajaa kysyntää sekä kotimaassa, että kansainvälisesti sähköisten potilas- ja asiakastietojärjestelmien kehittämiselle. Erilaiset terveyden edistämisen politiikkalinjaukset haastavat kehittämään internetpohjaisia vuorovaikutteisia tietojärjestelmiä, joiden avulla kansalaiset voivat yhä helpommin ottaa vastuuta oman terveytensä seuraamisesta ja sairauksien ennalta ehkäisemisestä. Päivittäistavarakaupan puolella internetin käytön laajentamiselle on paljon mahdollisuuksia.

Avoimilla markkinoilla päävastuu uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä on yksityisillä yrityksillä. Julkisen vallan rooli on kuitenkin merkittävä. Sen vastuulla on huolehtia koulutuksesta niin, että edellytyksiä luovuuden kasvattamiseen vahvistetaan kaikilla tasoilla. Valtiolla on mahdollisuus ohjata resursseja tutkimukseen niin yliopistoissa ja korkeakouluissa kuin yritysten investointitukenakin. Lainsäädäntö on valtion vahvin keino, jolla se voi ohjata elinkeinoelämää ajoissa tarttumaan siihen tulevaisuuteen, joka on todennäköisin. Hallituksen ei saa tyytyä tulevaisuuden odotteluun. Sen tehtävänä on ennakoida, mikä tulevaisuus on todennäköisin ja pyrkiä ottamaan tulevaisuus haltuun jo nyt.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu