Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Taantumassa tarvitaan työväenliikettä

18.05.2009

Juhlapuhe

Keikyän sosialidemokraatit 110 vuotta 16.5.2009

Suomen eduskunta vietti muutama vuosi sitten 100-vuotisjuhliaan. Nykyaikaisen eduskunnan syntyminen merkitsi suurta askelta demokratian, kansanvallan suuntaan. Eduskuntavaaleissa vuonna 1906 toteutui ensimmäisen kerran yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Aikaisemmin äänioikeutta vailla olleet väestöryhmät pääsivät tuolloin vaikuttamaan siihen kuka heitä edustaisi Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnassa. Ennen muuta tämä uudistus kosketti naisia, jotka olivat ryhmänä olleet kokonaan äänioikeutta vailla.

Yleisissä ja yhtäläisissä vaaleissa kansa pääsi äänestämällä osallistumaan yhteiskunnalliseen vallankäyttöön. Ikävä kyllä tuo suuriruhtinaskunnan eduskunta ei vielä ollut kovin merkittävä vallankäyttäjä. Venäjän tsaari saattoi menetellä eduskunnan tekemien päätösten suhteen miten tahtoi. Demokratiassa otettiin merkittävä askel, mutta vasta maan itsenäistyessä vuonna 1917 ja vasta kansalaissodan jälkeen demokraattinen poliittinen järjestelmä Suomessa pääsi lujittumaan.

Tämän päivän eduskunnassa käydään toistuvasti keskustelua demokratiakehityksestä maailmalla. Eduskunnan ihmisoikeusryhmän puheenjohtajana tapaan runsaasti ulkomailta vieraaksemme tulleita ihmisiä. Tällä viikolla olen osallistunut keskusteluihin Georgian, Armenian, Iranin ja Kenian ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksistä. Olen yhä selvemmin oivaltanut, että eräs demokratian välttämätön edellytys on se, että kansalaisyhteiskunta pääsee kehittymään.

Vapaat vaalit eivät ole tae siitä, että demokratia maassa alkaa juurtua. Tarvitaan toimiva kansalaisyhteiskunta, ymmärtäviä ja tavoitteellisia ihmisiä, yksilöitä, ryhmiä, yhdistyksiä ja poliittisia puolueita. Ei riitä, että kansalle sanotaan, että teillä on valta äänestää. Tarvitaan kykyä organisoida ihmisiä yhteisten tavoitteiden ympärille. Tarvitaan taitoa kouluttaa ihmisiä ymmärtämään niin tavoitteellisuuden kuin vuoropuhelunkin hyödyllisyys.

Ilman toimivaa kansalaisyhteiskuntaa vapaat vaalit ovat johtaneet suunnattomiin ristiriitoihin ja väkivaltaisiin konflikteihin esimerkiksi Afrikassa. Kun vaalien jälkeen toiset ovat voittajia ja toiset ovat häviäjiä, pettymyksen kokemus purkaantuu väkivallaksi, joka tuhoaa yhteiskuntarauhan. Ilman riittävää yhteiskuntarauhaa ei ole mahdollista kehittää yhteiskuntaa vaikka vaalit olisivatkin olleet vapaat ja reilut.

Miksi puhun tästä täällä Keikyällä työväenyhdistyksen 110-vuotisjuhlassa? Siksi, että haluan jakaa sitä mitä olen oppinut. Mutta ennen muuta siksi, että ajattelen työväenyhdistysten olleen aivan keskeisessä roolissa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan syntymisessä. Työväenyhdistyksiä alkoi syntyä Suomeen 1800-luvun lopulla samaan aikaan kun kansallinen ajattelu oli muutoinkin vahvistunut. Yhdistysten synnyn taustalla olivat sekä kansainväliset vaikutteet että kotimainen todellisuus.

Kansainvälinen työväenliike ulotti vaikutteita myös Suomeen, jossa sen aatemaailma kohtasi hedelmällisen maaperän vähäväkisen kansanosan, niin teollisuuden kuin maaseudunkin työväestön ja maattomien kokemusmaailmassa. Työväenliikkeen arvot ja tavoitteet puhuttelivat näitä ihmisiä ja herättivät toivon siitä, että täälläkin voitaisiin lähteä yhdessä parantamaan omia oloja ja kehittämään yhteiskuntaa. Suomalaiset työväenyhdistykset muodostuivat paikallisiksi organisaatioiksi, jotka kokosivat saman huolen yhdistämiä ihmisiä yhteen. Kokouksissa asetettiin konkreettisia tavoitteita työväestön olojen parantamiseksi paikallisesti ja myös valtakunnallisesti. Yhdistykset toimivat poliittisen ymmärryksen ja yhteiskunnallisen tiedon kouluttajina.

Työväenyhdistysten toiminta perustui vapaaehtoisuuteen ja talkoisiin. Talkooinnosta ja aatteen palosta kertovat monet työväentalot edelleenkin eri puolilla maata. Konkreettinen, käsin tehtävä työ on ollut merkittävä osa yhdistysten toimintaa. Kun taloja saatiin pystyyn, niiden suojissa voitiin kokoontua muutoinkin kuin kokouksiin ja poliittisiin koulutustilaisuuksiin. Tanssit, musiikkitoiminta, näytelmä- ja elokuvat sekä erilainen urheilu ja liikunta ovat pitäneet työväentaloja tukikohtinaan. Lisäksi työväenyhdistykset olivat panemassa liikkeelle sairaus- ja sosiaalikassajärjestelmiä. Tämä käy hyvin ilmi vaikkapa Keikyän saarnahuonekunnan Työväenyhdistyksen säännöistä.

Kaikki tällainen on ollut arvokasta kansalaisyhteiskunnan kehittämistä. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen on ollut tavattoman tärkeätä suomalaisen demokraattisen järjestelmän kehittymiselle.

Viettäessämme yhdistyksen 110-vuotisjuhlaa Suomi on kovin toisenlainen kuin yhdistyksen syntyaikoina. Monet työväenliikkeen ja työväenyhdistyksen tavoitteet ovat toteutuneet. Yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja koulutuksellinen tasa-arvo on osa suomalaista yhteiskuntaa. Maamme ei kuitenkaan ole tullut valmiiksi. Tehtävää ja parannettavaa riittää niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Maailmantalous on epävakaa järjestelmä ja vaikuttaa myös Suomen kohtaloon. Juuri nyt olemme joutuneet hyvin poikkeuksellisten tapahtumien keskelle kun taloudellinen taantuma on Yhdysvalloista levinnyt kaikkialle maailmaan. Kyseessä on valtava epäluottamus, jonka takia kaikki kaupankäynti ja toiminta hiljenee. Syynä epäluottamukseen on se, että Yhdysvalloissa liian vahvaksi kasvanut ahne kapitalismi sai yliotteen heikosta ja hyväuskoisesta talouspolitiikasta. Ahneus johti riskeihin, jotka lopulta kaatuivat yksityisten kansalaisten niskaan. Ahneuteensa tukehtuneet pankit otettiin yhteiskunnan haltuun.

Tapahtumien yksi seuraus on se, että työväenliikkeen korostamille asioille on taas alettu osoittaa arvostusta. Me haluamme että sokealle ahneudelle asetetaan rajat. Me haluamme, että taloudellisten riskien ottamista valvotaan ja kontrolloidaan. Me haluamme, että kasvun hedelmät jakaantuvat kohtuullisina ja tasaisesti, niin että elämä tuntuu turvalliselta ja ihmisten luottamus säilyy. Taantuman opetus on nyt niin kova, että muutkin kuin sosialidemokraatit myöntävät näiden arvojen merkityksen.

Suomessa meitä kaikkia huolestuttaa nopeasti kasvava työttömyys. Erityisen vakava huolen aihe on juuri nyt paikoin rakettimaisesti kohonnut nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys. Eduskunnassa olemmekin vaatineet hallitusta ryhtymään nopeasti ja voimakkaasti torjumaan kasvavaa nuorisotyöttömyyttä. Koko maan tulevaisuuden kannalta on kohtalokasta, jos tuhannet nuoret jäävät pitkäksi aikaa kokonaan vaille opiskelupaikkaa tai työtä. Oman elämän haltuunotto, itsenäisen aseman saavuttaminen ja taloudellinen riippumattomuus syntyvät parhaiten silloin, kun nuori pääsee kiinni työelämään. Siksi tämä on tavattoman tärkeä asia.

Hallituksen harjoittama talouspolitiikka ei ole herättänyt meissä luottamusta siihen, että käsillä olevat ongelmat pystytään ratkaisemaan. Maan velkaantuminen on nyt väistämätöntä kun valtion verotulot heikon taloustilanteen takia laskevat. Kun näin tapahtuu, ei tunnu oikealta se, että hallitus pitää kiinni aivan toisessa tilanteessa päätetystä veronkevennyslinjastaan, joka myös pienentää valtion kassaa. Veronkevennykset eivät tällaisessa tilanteessa auta vaan niistä on enemmän vahinkoa. Juuri tällaisessa vaikeassa tilanteessa ei ole oikein tuoda lisäetuja heille, jotka jo ennestään ovat paremmassa asemassa. Vaikeiden aikojen solidaarisuuden tulisi olla toisenlaista. Parempaa valtiontalouden hoitoa olisi nyt tukea riittävästi heitä jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa.

Kunnissa me päättäjät joudumme näiden ongelmien kanssa painimaan. Taloustaantuman takia myös kuntien verotulot laskevat. Monissa kunnissa on jouduttu avaamaan kuluvan vuoden budjetit. Säästöt budjetin tasapainottamiseksi on jostain etsittävä. Monissa kunnissa on jo ehditty päättää lomautuksista tai palvelujen heikennyksistä. Solidaarisuuden nimissä meidän tehtävämme on puhua niiden puolesta, jotka jo ennestään ovat kaikkein pahiten haavoittuneita edellisen laman tai muiden vastoinkäymisten takia.

Hallitus on päätöksillään onnistunut jonkin verran lieventämään kuntien taakkaa, kun yhteisövero-osuutta määräaikaisesti korotettiin. Apu se on pienikin apu, mutta epävarmuutta se ei riitä poistamaan. Kuntien valtionosuuksien kasvattaminen antaisi enemmän mahdollisuuksia investointien ja muiden työllisyyttä ja hyvinvointia edistävien toimien toteuttamiseen kunnissa.

Hyvät toverit

Keikyän saarnahuonekunnan Työväenyhdistyksen tärkein ajankohtainen haaste on kesäkuun eurovaalien kampanja. Euroopan unionin politiikkaan kuuluu keskeisesti kansalaisyhteiskuntien kehittäminen eri maissa ja alueilla. Euroopan parlamentissa poliittiset ryhmät koostuvat eri maiden kansalaisliikkeiden piiristä tulevista ihmisistä. Kansalaisliikkeiden synnyttämät poliittiset ryhmät tekevät päätöksiä Euroopan parlamentissa. Sosialidemokraatit ovat parlamentin selkein yhtenäinen, suuri ryhmä. Ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentin historiassa Euroopan sosialidemokraateilla on yhteinen vaaliohjelma.

Osallistuin muutama viikko sitten Ranskassa meidän yhteiseen vaalikampanjan avajaistilaisuuteen. Me haluamme puolueena rakentaa sosiaalista Eurooppaa, jossa eurooppalaisen ihmisen hyvä inhimillinen elämä on tärkeimmällä sijalla. Ihminen ei ole kaupankäyntiä ja rahamaailmaa varten vaan kauppa ja raha ovat ihmistä varten.

Euroopan parlamentin päätökset vaikuttavat suomalaisten elämään. Ei ole sama kuka siellä niitä päätöksiä tekee. Mitä paremmin me menestymme vaaleissa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on kehittää Eurooppaa sellaiseksi, jossa ihmisen hyvä elämä on keskeinen arvo. Vaikutusvalta tulee kansalta. Sen kanavoimiseksi tarvitaan työväenyhdistyksiä. Niin myös täällä Keikyällä, uudessa Sastamalassa.

Näillä sanoilla tahdon onnitella Keikyän 110-vuotiasta työväenyhdistystä, kiittää sen jäseniä ja vastuunkantajia hyvin tehdystä työstä sekä toivottaa intoa, voimia ja menestystä edelleen!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu