Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Työllisyyspolitiikkaa ja kehitysyhteistyön rahoitusta ei saa asettaa vastakkain

09.09.2009

SDP:n ryhmäpuhe ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta (VNS 7/2009)

Eduskunnan täysistunto 9.9.2009

Seitsemänkymmentä vuotta sitten Hitlerin Saksan joukot marssivat Puolaan. Toinen maailmansota oli alkanut. Muutamassa vuodessa sodan jälki oli hirvittävää niin aineellisesti kuin inhimillisestikin. Sodan rauniot muodostivat peilin, jonka edessä itseään valistuneena ja rationaalisena pitänyt ihminen katsoi itseään. Niin moraaliset, henkiset kuin aineellisetkin rakenteet oli koottava uudestaan.

Sodan henkiin jättämä ihminen tajusi, että yksilöt, perheet ja yhteisöt tarvitsevat turvakseen jotain kansallisvaltiota tai kansallisuusaatetta suurempaa. Sodan raunioiden peilin edessä syntyi tarve ja halu yleismaailmallisten, loukkaamattomien ihmisoikeuksien julistamiseen ja tunnustamiseen. Ihmisoikeudet syntyivät puolustamaan yksilöä julkisen vallan mielivallalta ja valtiokoneistojen hulluudelta.

Tämä historian murroskohta on taustalla myös tässä Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevässä Valtioneuvoston selonteossa. Selonteko sisältää laajan kuvauksen kansainvälisestä ihmisoikeustilanteesta ja Suomen tavoitteista. Lisäksi selontekoon on otettu mukaan laaja kuvaus kotimaan ihmisoikeustilanteesta. Ilahduttavaa on selonteon lupaus kansallisen ihmisoikeusinstituutin perustamisesta.

Eräät ihmisoikeuskysymykset ovat sekä kotimaisia että kansainvälisiä. Suomen kehitysyhteistyön sisältö ja panostukset ovat tällainen asia. Selonteossa kuvataan laajasti Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Köyhyyden vähentäminen naisten asemaa ja oikeuksia vahvistamalla on eräs keskeisiä ja hyvin perusteltuja tavoitteita. Monet hyvät kirjaukset jäävät kuitenkin ontoiksi, kun hallitus samaan aikaan puuttuu raskaasti kehitysyhteistyömäärärahoihin.

Ihmisoikeusselonteossa siteerataan komeasti Nelson Mandelaa, joka on todennut: "Köyhyyden nujertaminen ei ole hyväntekeväisyyttä. Se on oikeudenmukaisuutta.” Mandela haluaa sanoa, ettei pikku hyväntekeväisyys ihan riitä köyhyyden poistamiseen. Tarvitaan sen tunnustamista, että köyhyys on epäoikeudenmukaisuutta.

Hyväntekeväisyys on suhdanneherkkää ja sattumanvaraista. Epäoikeudenmukaisuuden torjumisen ei sitä tulisi olla. Ei ole oikeudenmukaista eikä viisastakaan, että budjetin työllisyyspaketin leijonanosa otetaan kaikkein köyhimmille menevästä avusta. Mitä enemmän kurjuutta ja köyhyyttä kehitysmaissa, sitä suuremmat pakolaisvirrat suuntautuvat Eurooppaan. Riittävä kehitysapu on vetovoimatekijä, joka pitää ihmiset omissa kotimaissaan.

Sosialidemokraatit edellyttävät, ettei kotimaista työllisyyspolitiikkaa ja kehitysyhteistyön rahoitusta aseteta vastakkain. Se että pakolaisten vastaanottamisen kulut Suomessa jatkossa luetaan kehitysyhteistyömäärärahojen sisään, ei yhtään auta niitä kehityshankkeita, joita köyhissä maissa toteutetaan. Tuskin se myöskään parantaa Suomen kansainvälistä mainetta. Presidentti Ahtisaari tätä jo ennättikin arvioimaan.

Pakolais- ja turvapaikkapolitiikan alue on toinen esimerkki kotimaisen ja kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan yhteen nivoutumisesta. Suomella on vahva näkemys vastuullisen turvapaikkapolitiikan tarpeesta. Viime aikoina on yhä äänekkäämmin noussut esiin huoli siitä, ettemme olisi liian houkutteleva kohdemaa turvapaikkaa ja suojelua hakeville hädänalaisille. Tässä keskustelussa olemme korostaneet tarvetta Euroopan unionin yhteiselle turvapaikkapolitiikalle. Keskustelun henki on ollut, että olemme valmiita antamaan suojelua siinä missä muutkin EU maat, mutta emme enempää.

Eduskunta on tällä vaalikaudella tehnyt suomalaisten oikeudentajua vastaavia muutoksia pakolaispolitiikkaan. Olemme purkaneet esteitä turvapaikanhakijan työn teolta. Ei ole kenenkään etu, että aikuisia pidetään toimettomina kuukausikaupalla. Aivan viimepäivien uutiset henkilöllisyyden määrittämisen yhteydestä työnteko-oikeuteen antavat kuitenkin aiheen kysyä, ollaanko tätä työnteko-oikeutta uudelleen kaventamassa.

Maamme turvapaikkapolitiikassa ihmisoikeuksien kannalta merkittävän ongelman muodostaa se, että Suomi noudattaa lähtökohtaisesti ns. Dublin -menettelyä. Turvapaikanhakija palautetaan toiseen Euroopan unionin maahan, vaikka ei ole varmuutta siitä, että tämän hakemus siellä käsitellään asianmukaisesti. Eräiden jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmissä on puutteita, joiden johdosta Suomen olisi toistaiseksi syytä aina erikseen arvioida, onko toiseen jäsenmaahan palauttaminen turvallista.

Selonteossa mainitaan humanitaarinen paine vastaanottaa Yhdysvaltain hallinnoimalta Guantanamon vankileiriltä vapautuvia vankeja. Olisi ollut kiinnostavaa tämän selonteon yhteydessä lukea hallituksen kaavailut Suomen mahdollisesta roolista vastaanottajamaana.

Selonteko vaikenee hallituksen valmisteilla olevista esityksistä ulkomaalaislain muutoksiksi. Olisi kuitenkin ollut tärkeätä arvioida kaavailtujen muutosten vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Mitä merkitsee ihmisoikeuksien kannalta se, että perheen yhdistämisen olisi oleskeluluvan saaneelle jatkossa mahdollista vasta vuoden odottelun jälkeen? Miten esimerkiksi turvataan lapsen oikeuksien toteutuminen tällaisten kiristysten jälkeen? Kysymys on sikälikin oikeutettu, että juuri tänä vuonna vietämme lapsen oikeuksien 20-vuotis juhlavuotta.

Kolmas esimerkki kansainvälisen ja kansallisen ihmisoikeuspolitiikan yhteen nivoutumisesta on romanivähemmistön asema. Selonteossa annetaan varsin myönteinen kuva Euroopan unionin ihmisoikeustilanteesta. Olisi ollut paikallaan paneutua laajemmin romanivähemmistön epäinhimillisiin oloihin ja siitä johtuvaan EU:n sisäiseen pakolaisuuteen. Otettiinko Romania Euroopan unionin jäseneksi liian väljin kriteerein, on pakko kysyä.

Jäsenyysneuvottelujen tarjoamaa vääntöä olisi pitänyt käyttää vahvemmin romaniväestön ihmisoikeustilanteen parantamiseen. On moraalisesti kestämätöntä, että itseään ihmisoikeusyhteisönä pitävän EU:n sisällä yhtä vähemmistöä ei kyetä nostamaan riittävän sosiaalisen turvan piiriin. EU:n täytyy pystyä ratkaisemaan tämä ongelma, jonka olemassaolosta meitä muistuttavat kaduillemme tulleet kerjäläiset.

Arvoisa puhemies

Yhdysvallat kumppaneineen lähti vapauttamaan Irakia Saddam Husseinin hirmuhallinnon alta. Tavoitteena oli ja on demokratian ja ihmisoikeuksienkin juurruttaminen alueelle. Irakin alueella sijaitsee Camp Ashrafin pakolaisleiri, jonka turvallisuus on viime vuoden vaihteeseen asti ollut Yhdysvaltain vastuulla. Leirillä on noin kolme ja puolituhatta Iranista paennutta vastarintaliikkeen jäsentä. Miehiä, naisia, lapsia.

Tammikuun alusta leiri siirtyi monista kansainvälisistä vastalauseista huolimatta Irakin viranomaisten vastuulle. Yhdysvaltain päätöksen taustalla oli Irakin hallituksen vakuuttelu, että pakolaisten turvallisuudesta huolehditaan kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla.

Kansainvälinen lehdistö on raportoinut välikohtauksesta heinäkuun 28. päivänä, jolloin Irakin armeijan joukot tunkeutuivat leiriin ja hyökkäsivät aseettomien pakolaisten kimppuun.

Hyökkäyksessä yksitoista ihmistä kuoli, 500 haavoittui ja 36 vangittiin. On syytä uskoa, että Camp Ashrafin pakolaisleirille sijoitetut ihmiset eivät saa osakseen kansainvälisten sopimusten edellyttämää suojaa nyt kun leiri on siirtynyt Yhdysvaltain valvonnasta Irakin armeijan valvontaan.

Osana Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä, Suomen tulisi tehdä voitavansa tällaisen aseettomiin siviileihin kohdistuvan mielivaltaisen väkivallan estämiseksi. Tilanne on äärimmäisen epävakaa ja vakavien ihmisoikeusloukkausten todennäköisyys alueella on suuri. Epäilys Irakin hallituksen kykyyn suojella pakolaisia on vakava. Suomen tulisi olla aloitteellinen EU:ssa sellaisen keskustelun käynnistämisessä, jossa etsittäisiin kansainvälisen yhteisön mahdollisuutta luoda vakautta ja puolustaa ihmisoikeuksia tuolla alueella.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi: Uusimmat tiedot kotimaamme vanhustenhuollon tilanteista herättävät vakavan epäilyksen siitä, kykeneekö yhteiskuntamme turvaamaan ikääntyneen ihmisen perusoikeuksien toteutumisen. Tämä on ajankohtainen haaste, joka edellyttää nyt hallitukselta päättäväisiä toimia.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu