Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

"Emme opiskele koulua vaan elämää varten"

11.11.2009

Kommenttipuheenvuoro

Lukiotutkimuksen julkaisutilaisuus 10.11.2009

Nyt julkistetun tutkimuksen mukaan lukion tärkein tehtävä on valmiuksien antaminen jatko-opintoihin. Lukion toiseksi tärkeimpänä tehtävänä pidetään yleissivistyksen saamista.

Molemmat asiat, yleissivistys sekä valmiudet jatkokoulutukseen, ovat välineitä hyvää elämää varten. Vaikka ne on tutkimuksen kysymyksen asetteluissa erotettu toisistaan, eivät yleissivistys ja valmiudet jatko-opintoihin ole todellisuudessa vastakkaisia asioita. Yleissivistyksen saaminen lisää aina valmiuksia jatko-opintoihin. Osa saadusta yleissivistyksestä ei ehkä välittömästi hyödytä pääsykokeissa, mutta opiskelussa ja opiskelija-aikaisessa elämässä kuitenkin. Vastaavalla tavalla on niin, että kun henkilö saa lukiossa hyvät valmiudet jatko-opintoihin korkeakouluissa, tämä väistämättä merkitsee myös sitä että hänen yleissivistyksensä on lukiossa kasvanut.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten lukiolaisten näkemykset poikkesivat jatko-opintoihin jo siirtyneiden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden näkemyksistä. Tuloksista käy ilmi, että lukiolaisten vastauksissa korostui koulussa viihtymisen tärkeys. Lukiolaiset pitävät tärkeänä sitä, että koulussa on hyvä ilmapiiri. Koulun ilmapiiriin vaikuttavat monet asiat. Vastauksissa pidettiin tärkeänä opettajien osaamista ja opetuksen laatua. Opettajilla koetaan olevan ratkaiseva merkitys koulun ilmapiirin luojina. Merkitystä oli myös koulutiloilla.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielestä lukion tärkein tehtävä on yleissivistyksen antaminen. Yliopisto-opiskelijoiden mielestä tärkeintä on jatko-opiskeluvalmiuksien antaminen.

Työelämän viihtyvyydestä ja työssä jaksamisesta puhuttaessa on tärkeänä asiana nostettu esiin kysymys työntekijän mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Näyttää siltä että myös lukiolaiset odottavat lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan opiskeluunsa. Lukiolaiset haluaisivat lisää valinnanmahdollisuuksia opintosuunnitelmansa tekemiseen ja suoritettavien kurssin valintaan.

Tutkimuksen jossain määrin yllättävä tulos oli, että verkko-opiskelua ei pidetä kovin tärkeänä asiana. Lukiolaisilla ei ole suurta innostusta siihen, että lähiopetusta muutettaisiin nykyistä enemmän tietoverkkojen kautta toteutettavaksi opetukseksi. Lukiolaiset pitävät tärkeänä koulun sosiaalista ulottuvuutta olipa sitten kyse kurssimuotoisen opiskelun vaihtuvista kurssikohtaisista ryhmistä tai luokkaopetuksesta. Tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä eivät pitäneet erityisen tärkeänä mitkään ryhmät.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat pitivät hyvin tärkeänä asiana erilaisia opiskelun tukitoimia ja opintojen ohjausta.

Yliopisto-opiskelijoiden vastauksissa nousi tärkeänä asiana esiin kriittisen ajattelun merkityksen ymmärtäminen sekä oppimaan oppimisen kehittyminen lukiossa.

Tutkimus nostaa esiin tärkeitä haasteita koulutusta koskevalle poliittiselle päätöksenteolle.

Toivomus valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä ja pakollisten kurssien vähentämisestä sisältää kaksi vaikeutta. Valinnanmahdollisuuksien lisääminen kasvattaa kouluissa logistisia vaikeuksia jos jotakin erityisainetta opiskelevia ryhmiä on nykyistä enemmän. Tarvitaan lisää tiloja ja opettajia sekä taitavaa lukujärjestyksen suunnittelua. Jos pakollisia kursseja vähennetään, pirstoutuu lukioista valmistuvien yhteinen pohja entistä enemmän. Tämä koskee sekä yleissivistystä että valmiuksia jatko-opintoihin. Valinnanmahdollisuuksien lisääminen pakollisia kursseja karsimalla merkitsee aina myös sitä, että oppilas voi valita joitakin aikaisemmin tärkeänä pidettyä pois.

Olisikin syytä tarkoin arvioida sitä, auttaisiko lukiokurssien valinnanmahdollisuuksien lisääminen opiskelijaa löytämään itselleen sopivan opiskelualan lukion jälkeen. Vai olisiko yhä useammalla liian heikot valmiudet päästä korkeakouluopintoihin? Kansallisesti tärkeä tavoite on, että jatko-opintoihin siirtyminen on sujuvaa ja että jatko-opinnot etenevät rivakasti päätökseen. Lukion tulee omalta osaltaan palvella tätä tavoitetta.

Yksi tärkeä viesti päättäjille koskee opintojen ohjauksen tilaa. Lukiosta jatko-opintoihin siirtyneet näyttävät jälkeenpäin tiedostavan opintojen ohjauksen keskeisen merkityksen.

Tutkimuksessa oli mahdollista ilmoittaa, mitä muutoksia lukion kurssiohjelmaan pitäisi tärkeänä. Lukiolaiset olivat eri mieltä muun muassa uskonnonopetuksen, elämänkatsomustiedon ja ruotsin kurssien määrästä ja pakollisuudesta. Tälle kysymykselle vastaajat eivät kuitenkaan antaneet suurta painoarvoa vastauksissaan. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden vastaukset olivat samansuuntaisia.

Tutkimuksessa kysyttiin myös suhtautumista yhteiseen keskiasteen opetukseen. Vastauksissa korostui halu pysyttää lukio erillisenä oppilaitoksena. Tämän kysymyksen kannalta olisi kiinnostavaa jatkotutkimuksissa selvittää, miten kaksoistutkinnon suorittaneet suhtautuvat lukion ja ammattiopintojen yhdessä läpiviemiseen ja mitä asioita he toivoisivat keskiasteella kehitettävän.

Valinnanmahdollisuuksia toivotaan kovasti lisää. Samalla lukioverkkojen ylläpito on väestöpoliittisista syistä käymässä raskaaksi. Näistä syistä ei kannata mielestäni lopullisesti torjua ajatusta siitä, että lukio ja ammatillinen opetus voisivat toimia samojen seinien sisällä, vaikka tutkinnot pidettäisiin jatkossakin lähtökohtaisesti erillisinä ammatillisena, ylioppilas- ja yhdistelmätutkintoina. Voimia yhdistämällä saataisiin kenties ylläpidettyä kohtuullinen kouluverkko, lisää tehokkuutta ja kohtuullisia koulumatkoja sekä samalla lisää valinnan mahdollisuuksia niin lukiolaisille kuin muillekin keskiasteen opiskelijoille.

Lopuksi: Lukiolaiset korostavat koulun ilmapiirin ja koulussa viihtymisen merkitystä. Tätä odotusta ei pidä väheksyä. Opiskelua ei tule nähdä vain elämänvaiheena joka tähtää eteenpäin. Opiskelun ei ole vain väline, joka tähtää jonnekin itsensä ulkopuolelle. Elämän tulee saada tapahtua hyvällä tavalla myös opiskeluaikana. olipa sitten kyse lukiolaisesta tai korkeakouluopiskelijasta. Opiskelu hyvässä ilmapiirissä on myös itsessään päämäärä, jota meidän tulee kaikin tavoin edistää.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu