Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Uudet mahdollisuudet Kaskisissa

15.10.2009

Avajaispuhe Kaskisten silakkamarkkinat 10.10.2009

Kaskisten silakkamarkkinat pidetään nyt kahdeksannen kerran. Silakkamarkkinat ovat yhteinen tekijä maan suurimman ja pienimmän kaupungin, Helsingin ja Kaskisten välillä. Pääkaupungissa markkinat tosin kestävät koko viikon. Täällä tapahtuma keskittyy tähän viikonloppuun.

Silakkamarkkinoiden toteuttaminen Kaskisissa on paitsi luontevaa myös tarpeellista. Näkyvänä ja monipuolisena paikallisena tapahtumana silakkamarkkinat nostaa julkisuuteen Kaskisen valtakunnallisen merkityksen. Sen, että Kaskinen kuuluu Uudenkaupungin ohella maan suurimpiin kalasatamiin. Sataman kautta maihin tuodaan vuositasolla yli 20 tuhatta tonnia terveellistä ja maukasta kalaa. Kalasta noin puolet käytetään ruokakalana toisen puolen mennessä rehukäyttöön. Osa maihin nostetusta kalasta kuljetetaan maitse edelleen ja viedään aina Venäjälle saakka.

Kalastuselinkeinon erityinen merkitys Kaskisille näkyy myös kaupungin elinkeinopolitiikassa. Kaupunki on panostanut Kalasataman kehittämiseen muun muassa rakentamalla pakastamon ja varaston. Hankkeen rahoituksen kannalta ratkaiseva asema oli alueen Työ- ja Elinkeinokeskuksen antamalla tuella. Kalasataman kehittäminen on osa kalastuselinkeinon isoa muutosta, jossa elintarvikkeiden ja jalosteiden laadulla ja elintarviketurvallisuudella on entistä suurempi painoarvo. Kaskisissa tehdyt investoinnit Kalasatamaan antavat mahdollisuuden kasvattaa entisestään ruokakalan osuutta maihin nostettavasta saaliista. Investoinnit tuovat myös turvaa kalastuselinkeinon työpaikoille.

Ruokakalan tuotanto ja kauppa on osa elintarvikekauppaa. Elintarvikekaupassa tuotteiden laatua normitetaan ja valvotaan monien EU-direktiivien ja kansallisten sääntöjen avulla. Sääntely on tullut entistä tarpeellisemmaksi, kun ruoan matka mereltä pöytään on usein pidempi kuin ennen vanhaan. Ruoan laatuvaatimukset eivät kuitenkaan tule vain direktiiveistä ja laeista. Keskeinen rooli on kuluttajilla. Ihmiset ovat tottuneet vaatimaan entistä parempaa ruokaa ja entistä korkeatasoisempia elintarvikkeita.

Kalan tulee olla tuoretta ja virheetöntä. Kalan laatu kiinnostaa. Vaikka makuja on monenlaisia, jokainen tietää, että hyvä on aina hyvää. Osana kalan laadun kehittämistä on Kaskisten silakkamarkkinoillakin tuottajien välinen kilpailu. Tänä vuonna kilpailutuotteena on marinoidut silakat. Arvostelu alkaa tänään klo 12.00. Uskon, että tuomaristolla on edessään miellyttävä vaikkakin vaikea tehtävä.

Kalastajan ammatissa painottuu entistä enemmän kylmäsäilytyksestä huolehtiminen. Aluksen lähtiessä merelle kalan pyyntiin mukana kulkee laatikoittain jäätä. Vaihtoehtona on investoida laitteisiin, joilla voidaan valmistaa jäätä aluksella sen mukaan kuin sitä saaliin laadun turvaamiseen kulloinkin tarvitaan. Saaristoalueella, kuten minulle tutussa Turun saaristossa, ei ole harvinaista se, että saariston yhteysalus tuo yksittäisen saaren kalastajaperheelle paitsi päivän sanomalehden myös pari laatikollista jäitä kalan kylmäketjun varmistamiseen.

Pohjanmaan rannikko ja merialue on kansallisesti tärkeä kalastusalue. Lähes kolmasosa maan ammattikalastajista tekee työtään näillä vesillä. He kalastavat suurin piirtein puolet merialueen siikasaaliista ja valtaosan silakkasaaliista. Kalastus on pääosin rannikko- ja saaristokalastusta. Silakkalaivastossa on pari Suomen suurimmista ja uudenaikaisimmista troolareista.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportin mukaan Itämeren silakkasaalis on pienentynyt voimakkaasti 1980 luvulta. Samaan aikaan kuitenkin Selkämeren silakkasaaliit ovat jopa vahvistuneet. Vuonna 2007 Selkämeren kokonaissilakkasaalis nousi ennätyksellisen suureksi ollen noin 75 tuhatta tonnia. Tästä suomalaisten kalastajien osuus oli yli 90%. Tilanne kuvastaa tämän rannikkoalueen ammattikalastajien merkitystä kalakannan tasapainottamisessa ja hyödyntämisessä.

Ammattikalastus elää parhaillaan voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. Kalastajien lukumäärä vähenee samalla kun kalastajien keski-ikä nousee. Kannattavuutta vaikeuttavia tekijöitä on useita. Hylkeiden määrän kasvu on lisännyt saalishävikkiä ja pyyntivälinetuhoja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan harmaahylkeiden määrän kasvu on aiheuttanut vahinkoa etenkin kuhan verkkokalastukselle.

Ratkaisun avaimet näiden haittojen vähentämiseen ja kalastuselinkeinon tukemiseen ovat myös valtiovallan käsissä. On ilmeistä, että pyyntivälineiden kehittämisellä ei yksinomaan voida näitä ongelmia ratkaista. Olisi tavoiteltava niin kansallisella, pohjoismaisella kuin EU:nkin tasolla sellaista lainsäädäntöä ja käytäntöä, joka turvaisi sekä luonnon monimuotoisuuden että monimuotoisen kalastuselinkeinon luonnollisen kannattavuuden. Uskon, että näissä yhtälöissä on tärkeätä muistaa, että kohtuus ja keskitie on usein parempi ratkaisu kuin puhtaaksiviljelty vaihtoehdottomuus.

Hyvät kuulijat

Kaskinen on paitsi kalasataman paikkakunta myös teollisuuspaikkakunta. Meren läheisyys on merkinnyt hyviä ja toimivia kulkuyhteyksiä aina maan ääriin saakka. Niinpä edellytykset raskaalle teollisuudelle tällaisen satamakaupungin läheisyydessä ovat olleet suotuisat näihin päiviin asti. Viime vuoden loppupuolella paikkakuntalaisia ja lähikuntien asukkaita järkytti tieto siitä, että alueen merkittävä työnantaja, Metsä Botnian sellutehdas lopettaa toimintansa.

Presidentti Urho Kekkonen osallistui Metsä Botnian Kaskisten sellutehtaan peruskiven muuraamiseen 26 toukokuuta 1975. Tehdas aloitti Kaskisissa elokuussa vuonna 1977 ja ehti siten toimia runsaat kolmekymmentä vuotta. Sellutehdas edusti aikanaan alansa huippuosaamista. Se toi työn ja leivän monille ihmisille ja perheille tällä alueella. Tehtaan työllisyysvaikutukset ulottuivat tietysti paljon laajemmalle alueelle, koska sen vuotuinen puunkäyttö oli jopa 2 miljoonan kiintokuutiometrin luokkaa. Tehtaan toiminta päättyi uusien omistajien päätöksellä maaliskuussa tänä vuonna.

Hallitus on nimennyt alueen nopean rakennemuutoksen alueeksi. Tämä tarkoittaa hallituksen sitoumusta osallistua yhdessä kaupungin, alueen ja elinkeinoelämän kanssa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle. Metsä Botnian alasajolle ja Kaskisille on monia kohtalotovereita tämän hetken tilanteessa meidän maassamme. Metsäteollisuus elää rajua murrosvaihetta, jonka taustalla on paperin kysynnän väheneminen ja entistä ankarampi kilpailu. Metsäteollisuuden joillekin osille näyttää käyvän niin, että toimintoja siirretään halvempien kustannusten maihin. Suomen ongelmiksi on useimmiten mainittu puun saatavuuden ja hinnan ongelmat sekä metsäteollisuuden riittämättömät panostukset toimintojen ja teknologian kehittämiseen.

Tehtaan toiminnan nyt loputtua kaupungissa on ripeästi lähdetty kehittelemään uusia mahdollisuuksia vapautuvien tilojen käytölle. ”Kaskinen Mill: Uusia liiketoimintamahdollisuuksia näkyvissä” , tätä asiaa markkinoidaan. Kaskisten tehdasalueelle ollaan luomassa uutta teollisuuspuistoa, joka rakentuu sellutehtaalta vapautuviin tiloihin ja hyödyntää alueen infrastruktuuria.

Se miten täällä on lähdetty liikkeelle, tuntuu hyvältä. Vanha kiinalainen viisaus opettaa, että kriisi on aina sekä mahdollisuus että uhka. Täällä Kaskisissa tahdotaan tarttua mahdollisuuksiin. ”Muutos avaa uusia mahdollisuuksia” täällä todetaan, kun markkinoidaan elinkeinoelämälle ja yrityksille uutta teollisuuspuistoa. Paitsi syväsatama myös toimiva rautatie- ja maantieverkosto vahvistavat alueen houkuttelevuutta raskaan, kansainvälisille markkinoille suuntautuvan tuotannon paikkana.

Vaikka nyt olemme syvässä taantumassa ja työttömyys jatkaa toistaiseksi kasvuaan, on esimerkiksi Saksasta tullut viestejä siitä, että teollisuustuotanto olisi kääntymässä nousuun. Jos nämä heikot signaalit näyttävät todellista suuntaa, silloin voidaan uskoa, että myös Suomeen kohdistuvat tilaukset kääntyvät nousuun. Ennen sitä, tässä välivaiheessa, on äärimmäisen tärkeätä, ettei henkinen itseluottamus pääse murenemaan. Tehtaan alasajo ei tarkoita sitä, että osaaminen saman tien katoaa. Mutta jos kovien ammattilaisten työttömyys pääsee pitkittymään, silloin syntyy riski, että osaaminen ja ammattitaito heikkenevät ja katoavat. Ja silloin katoaa myös henkinen itseluottamus ja usko tulevaisuuteen.

Työvoimaviranomaisilla on nyt kovin paljon vastuullaan. Nyt on välttämätöntä katsoa laman yli sen jälkeiseen aikaan. Kun nousu jälleen alkaa, työvoimasta tulee pulaa myös monilla teollisuuden ja tuotannon aloilla sen ohella, että sosiaali-, terveys- ja opetusala tulevat olemaan vaikeuksissa työvoimapulan takia. Nyt olisi erityisen tärkeätä huolehtia siitä, että taantumasta johtuva työttömyyden kasvu ja työllisyysasteen putoaminen ei johda ihmisten syrjäytymiseen. Työ- ja elinkeinotoimistot ovat kovilla ja tilanne tulee yhä haasteellisemmaksi. Viime aikojen ristiriitaiset uutiset kertovat siitä, miten tälle vuodella varatut rahat työllisyystoimiin ovat jo loppuneet ja että samaan aikaan on jäänyt käyttämättä satoja miljoonia EU-rahaa, koska sen hallinnoiminen on niin vaikeata.

Kansalaiset odottavat hallitukselta nyt vahvaa työllisyyspolitiikkaa niin, että kaikki liikenevä raha saadaan työttömäksi joutuneiden ihmisten tukemiseen. Jokaiselle tulee löytää tukevat jalansijat, joilta ponnistaa eteenpäin luottavaisesti ja omaa osaamista ja osallisuutta vahvistaen. Eduskunnassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu tulee nopeasti katkaista. Tänä syksynä on paljastunut, että yhä useampi nuori haluaa peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin. Paikkoja on kuitenkin rajallinen määrä, ja monet jäävät ilman opiskelupaikkaa. Kun työn löytäminen peruskoulun jälkeen on äärimmäisen epätodennäköistä, ei nuorelle jää kovin paljon hyviä vaihtoehtoja.

Eduskunta on vahvistamassa panostuksia nuorten tueksi oikean koulutusväylän ja ammatin löytämiseen. Lisäksi kasvatetaan panostuksia etsivään työparitoimintaa, jonka avulla pyritään löytämään ne nuoret jotka ovat peruskoulun jälkeen kadonneet ja unohtuneet kaiken aktiivisen toiminnan ulkopuolelle.

Hyvät kuulijat

Kaskinen kuuluu Suomen pieniin rannikkokuntiin. Olen itse syntyisin Rymättylästä, Turun lähellä sijaitsevasta pienestä, silloin noin Kaskisten kokoisesta saaristokunnasta. Rymättylä tunnettiin aikanaan Rymättylän sillistä jota Saukko nimiset laivat kävivät pyytämässä aina Islannin vesiltä asti. Vuosikymmeniä sitten kalastusmahdollisuuksia Islannin vesillä rajoitettiin ja Rymättylän sillisataman toimintakin hiipui.

Pienen, meren äärellä elävän ja mereltä elantonsa hankkivan yhteisön perusominaisuuksiin kuuluu pyrkimys omavaraisuuteen ja riippumattomuuteen. Merellä ollessaan kalastaja tietää olevansa inhimillisesti katsoen itsensä ja veneensä varassa. Myrskyn tullessa sitä on lopulta yksin. Silloin ei voi luotta siihen että muut ehtivät apuun.

Rymättylä oli pitkään saari, jonne kuljettiin lossilla. Monen mielestä näin oli hyvä. Lopulta kuitenkin saatiin siltayhteys Naantaliin ja Turkuun. Se helpotti elämää, teki mahdolliseksi elinkeinoelämän monipuolistumisen ja avasi nuorille paremmat mahdollisuudet päästä oppikouluun ja opiskelemaan. Hyvien yhteyksien myötä paikkakunnasta tuli kiinnostavampi myös tulomuuttajille. Vähitellen asukasluku onkin kääntynyt nousuun.

Itsellisen kunnan vuorovaikutus ja yhteistyö naapurikuntien kanssa kasvoi asteittain. Tultiin naapureista riippuvaisiksi samalla kun palvelujen taso nousu ja palvelukirjo monipuolistuivat. Ja lopulta tapahtui se ihme, että Rymättylä, tuo itsellinen saaristokunta, osallistui vapaaehtoisesti kuntaliitokseen muodostaen naapurikuntien kanssa uuden Naantalin kaupungin. Valtion lupaamat kannustimet, kepit ja porkkanat tietysti edistivät asiaa. Mutta ilman asenteiden muutosta ei liitosta silti olisi syntynyt. Muutos on tullut voimaan tämän vuoden alusta ja sopeutuminen ja uuden opettelu on käynnissä. Minulla on se käsitys että mitään suuria vaikeuksia tai pettymyksiä ei ole ollut.

Minusta tuo on ollut mielenkiintoista. Olen yllättynyt siitä, kuinka helposti tuo kuntaliitospäätös Rymättylässä syntyi. Luulin että periaatteellinen, itsellisen saaristoyhteisön traditiosta nouseva vastustus olisi ollut kovempaa. Syyt asian luontevaan sujumiseen voivat olla monet. Kokemukset yhteistyöstä olivat kannustavia. Ehkä jossain taustalla oli myös pelkoja siitä, mikä on vaihtoehto, jos ei nyt lähdetä yhteen Naantalin kanssa.

Epäilemättä on niin, että myös Kaskinen on identiteetiltään omaa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta korostava. Meren läheisyys on opettanut tulemaan omillaan toimeen. Leipä on tullut mereltä, samoin on merellä käyty kovimmat kamppailut leivän eteen. Se vain on niin että kun katsoo merelle, selkä on maihin päin.

Eduskunta on lainsäädännöllä kannustanut voimakkaasti uusimaan kunta- ja palvelurakenteita maassa. Tavoitteena on ollut ennakolta vastata siihen työvoimapulaan, joka on odotettavissa seuraavalla vuosikymmenellä. Rakenteita muuttamalla pyritään hallinnon vähentämiseen ja siihen että mahdollisimman paljon työntekijöitä riittäisi varsinaiseen asiakastyöhön terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Lainsäädännön johdosta rakenteet ovat kehittyneet. Kuntien välille on syntynyt tehokkaita yhteistyörakenteita tai kunnat ovat liittyneet yhteen.

Loppukesästä valtioneuvosto teki päätöksen olla edelleenkään pakottamatta kuntia yhdistymisiin. Kuntaliitosten tulee jatkossakin perustua kuntien omiin päätöksiin. Tämä on mielestäni oikea ratkaisu. Jos uusi Naantali olisi synnytetty pakolla, voisi vain kuvitella miten vaikeata oikean yhteistyön käynnistäminen olisi uudessa kunnassa.

Valtioneuvoston päätös merkitsee sitä että päävastuu kuntarakenteen kehittämisestä ja kuntien palvelujen hoitamisesta on kunnilla itsellään. Kunnat vastaavat siitä, että sen alueella asuvien ihmisten palvelutarpeisiin vastataan riittävällä tavalla. Niiden asiana on arvioida voidaanko riittävät palvelut parhaiten toteuttaa nykyisellä kuntarakenteella vai pitääkö tehdä muutoksia.

Niin se on merelläkin. Omassa veneessä kannattaa pysyä niin kauan kuin se säilyttää merikelpoisuuden. Mutta jokainen viisas turvautuu toisen apuun viimeistään silloin, jos oma vene on uppoamassa alta. Rymättylän saaristokunta teki sen jo vähän ennen, koska arveli että matkanteko isommalla aluksella on miellyttävämpää.

Hyvät kuulijat

Toivotan mitä parhainta silakkamarkkinajuhlaa, hyviä saaliita kalastajille, menestystä myyntitoiminnan harjoittajille sekä rohkeutta erityisesti teille, jotka etsitte työtä ja tulevaisuutta täällä Kaskisissa!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu