Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Uskonnollinen fundamentalismi ei edistä Lähi-Idän rauhaa

14.06.2010

Mielipide Uutispäivä Demari

Suomalaisilla on erityisiä syitä potea huonoa omaatuntoa juutalaisten kohtalosta. Kävimmehän toisen maailmansodan aikana sotaa Hitlerin Saksan rinnalla. Natsisaksan pitkälle toteutettu pyrkimys joukkotuhonnan kautta hävittää juutalaiset maan päältä herätti sodan jälkeen perustellun moraalisen vaatimuksen juutalaisten elämän suojelemisesta. Vuonna 1947 YK:n yleiskokous esitti Palestiinan alueen jakamista itsenäisen arabi- ja juutalaisvaltion kesken. Arabimaat eivät tätä hyväksyneet. Juutalaisten ja palestiinalaisten välisen sodan jälkeen Israel julistautui itsenäiseksi 1948.

Kehityksen tuloksena kärjistyi ongelma, miten alueella asuvan palestiinalaisväestön ja juutalaisen valtion suhde järjestetään. Uusi asetelma koettiin epäoikeudenmukaiseksi siinä määrin, että juutalaisvaltion ja palestiinalaisväestön välinen konflikti sai toistuvasti väkivaltaisia muotoja aina sotiin saakka.

Tämän päivän kriisitilanne on seurausta kasvavasta epäluottamuksesta. Vuosikymmenten mittaan erilaiset rauhanprosessit ovat hetkittäin menestyneet, mutta kestävää rauhan vahvistumista ei ole saatu aikaan. Israelin hallitusvaihdokset ovat milloin antaneet milloin vieneet toivon, että luottamus voisi lisääntyä. Palestiinalaishallinnon puolella tilanne henkilövaihdosten osalta on myös johtanut umpikujiin.

Kansainvälisessä yhteisössä ollaan tällä hetkellä laajasti sitä mieltä, että itsenäisen palestiinalaisvaltion tunnustaminen Israelin rinnalle olisi paras tapa edistää niin ihmisoikeuksia kuin rauhaa alueella. Nykytilanne on inhimillisesti ja poliittisesti kestämätön. Ajankohtainen tilanne Israelin sulkemalla Gazan alueella herättää kasvavaa kansainvälistä arvostelua Israelia kohtaan. Yhdeksän ihmisen kuolemaan johtanut Israelin operaatio avustuslaivojen pysäyttämisessä terävöitti kritiikkiä entisestään.

Arvostelun vastareaktiona äänensä korottavat myös erilaiset Israelia tukevat uskonnolliset ryhmät. Tämä tuskin helpottaa poliittisen ratkaisun löytämistä.

Ratkaisun etsimistä vaikeaan poliittiseen tilanteeseen uskonnollisten perusteiden avulla voi pitää epäilyttävänä. Kun tavoitteena on luottamuksen lisääminen konfliktin osapuolten välillä, on väitteet kyettävä perustelemaan niin, että kaikki voivat ymmärtää perustelut. Uskonasiat eivät täytä tätä vaatimusta.. Uskonnon alistaminen poliittisille päämäärille tuo keskusteluun mukaan sellaista subjektiivista ainesta, jonka pohjalta neuvotteluissa on vaikea edetä.

SDP kiinnittää tuoreessa seurakuntavaaliohjelmassaan huomiota siihen, että poliittisilla ääriliikkeillä on taipumus hyväksi käyttää uskontoa omien päämääriensä edistämisessä. Historiassa ja tässä ajassa on näyttöä siitä, miten tuhoisaa jälkeä syntyy silloin, kun uskonnolliset ääriliikkeet samaistuvat poliittisiin ääriliikkeisiin. Seurakuntavaaliohjelmassamme todetaan, että uskonnoista tulee nostaa esiin niiden eheyttä rakentavat ja rauhaa edistävät voimat.

Luottamus ei synny uskonvarmuudesta vaan toisen osapuolen kuulemisesta.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu