Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Sotilaskurista inhimillisempään työelämään

05.05.2010

Kolumni Tasa-arvo -lehti 2/2010

Kävin armeijan vuonna 1977. Muistan harkinneeni siviilipalvelusvaihtoehtoa. Eettisenä taustana tuolle pohdiskelulle oli Uuden testamentin vuorisaarnan etiikka tappamisen kieltoineen. Lähdin kuitenkin asepalvelukseen, koska Raamatun sanasta huolimatta pystyin kuvittelemaan mielessäni tilanteen, jossa olisin taipuvainen turvautumaan aseeseen itseäni tai perhettäni suojellakseni. Olin myös utelias tutustumaan puolustusvoimiin ja varusmiespalveluksen toteuttamisen tapaan.

Päädyin Turun Laivastoasemalle. Kokemukset alokasajasta olivat turhauttavia. Alokaskoulutuksessa korostui pyrkimys lopettaa aikuisen ihmisen oma ajattelu. Tuon ajan puolustusvoimien uskomusmaailman ytimenä oli ajatus, että paras sotilas on se, joka toimii ilman oman järjen käyttöä ja harkitsematta. Armeijassa uskottiin, että riittää kun jossain hierarkian huipulla on joku, joka harkitsee ja ajattelee itse.

Kokemus oli parikymppiselle miehelle typerryttävä. Olin siihen mennessä hankkinut kohtuullista luottamusta omaan harkintaan ja oppinut suoriutumaan monista oppimis- ja työtehtävistä niin käden taitojen kuin ajattelunkin alueella. Ja olin ehtinyt eri yhteisöissä työn ja opiskelun ja perheen normaalimaailmassa havaita, että harkintakykyyni ja taitoihini luotettiin.

Alokasaikana oli vaikeata ymmärtää, miten tuollainen suhtautuminen aikuisiin miehiin edisti maanpuolustuskykyä. Useimmilla varusmiehillä oli jo tuolloin takanaan yli kymmenen vuoden koulutusputki joko lukioon tai ammattikouluun päättyneenä. Joukossa oli myös niitä, jotka olivat saaneet loppuun korkeakouluopintonsa. Ja muutamat olivat ehtineet jo ottaa isän vastuun uuden sukupolven kasvattamisessa.

Näitä miesten osaamisesta ja kokemuksesta kertovia faktoja ei otettu huomioon alokasaikana. Koko porukkaa kohdeltiin ajoittain ikään kuin olisimme olleet läpeensä sivistymätöntä ja kouluttamatonta joukkoa. Suhtauduin järjestelmään niin, että hulluus on järjestelmässä eikä minussa ja selvisin mieleltäni suhteellisen terveenä tuosta jaksosta. Jossain vaiheessa tosin minustakin tuli osa systeemiä, enkä ole ihan varma siitä, eikö hetkellinen hulluus olisi myös minussa saanut sijaa kouluttajana reservialiupseerikoulussa.

Armeijan joustamaton ja sokeaa tottelemista tavoitteleva johtamiskulttuuri on jättänyt vuosikymmenten ajan rumia jälkiä suomalaiseen työelämään. Vaikka sotilaskurin ongelmallisuus työelämäkulttuurina nykyään jo laajalti tiedostetaan, ei siitä silti ole helppo päästä eroon. Työelämä rakentuu edelleen jäykille ja työntekijän näkökulmasta joustamattomille rakenteille ja käytännöille. Vaatimukset, epävarmuus ja pelot työelämässä ovat kasvaneet sitä mukaa kun muutosvauhti on kiihtynyt.

Uusimpien tutkimusraporttien mukaan työelämässä jaksamista voidaan edistää parhaiten siten, että työelämää, työaikoja ja työn määrää sopeutetaan työntekijän henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Erilaisten kuntoutusohjelmien merkitys arvioidaan paljon pienemmäksi kuin tällaisen joustavuuden lisääminen. Tätä kirjoittaessani käsissä on tuore Kauppalehden julkaisema tieto siitä, että ”nuoria naisia kaatuu kuin heinää.”

Uutisen mukaan alle 35-vuotiaiden nuorten naisten eläkekustannukset ovat voimakkaasti kasvaneet. Taustalla ovat nimenomaan erilaiset mielenterveysongelmat, työssä uupuminen ja masennus. Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin miesten, jutussa kerrotaan. Työurien pidentämisen tavoitteen kannalta tilanne on kehittymässä hälyttäväksi. Tätä ongelmaa ei ratkaista nostamalla vanhuuseläkeikää.

Nyt on korkea aika kolmikantaisesti lähteä lisäämään perheen ja työn yhteensovittamisen keinoja niin lainsäädännön kuin työpaikkojenkin tasolla. Viimeiset jäänteet jäykästä sotilaskurista työpaikoilla on siirrettävä museoon ja rakennettava tilalle uusi, inhimillisempi ja yksilöä kunnioittava työelämä. Ensin on elämä, vasta sen jälkeen työelämä.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu