Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Parempaa maailmaa tasa-arvoihanteen pohjalta

25.09.2010

Puhe Etelä-Savon sos.dem. piirikokous Kangasniemi
 

Politiikan tehtävänä on luoda parempi maailma. Tämä tehtävä ei ole helppo yksittäiselle ihmiselle eikä se ole helppo edes isolle kansanliikkeelle tai suurelle puolueellekaan. Vaikka paremman maailman kuvitteleminen ei ole vaikeata - se on jopa hauskaa, ja siihen on helppo saada ihmisiä mukaan - maailman muuttaminen paremmaksi on vaikea tehtävä. Tästä syystä poliittiset tilaisuudet harvoin ovat pelkästään hauskoja. Tietty vakavuus, jopa ylivoimaisten asioiden synnyttämä ahdistus kuuluu kuvaan siellä missä asioiden kanssa ollaan tosissaan. 

Politiikka ei voi olla uskottavaa, jos se jää vain paremman maailman kuvittelemiseksi. On aivan turha valita päättäjiä ja vastuun kantajia, jos he kykenevät vain siihen mihin äänestäjätkin: esittelemään kuvauksen paremmasta maailmasta. Melkein yhtä turhaa on äänestäminen silloin, jos politiikka jää vain lupausten esittämiseksi ilman että tehdään oikeita tekoja maailman muuttamiseksi. Kulunut vaalikausi on hyvä huono esimerkki siitä, miten kansalaisten turhautuneisuus kasvaa kun puheet lupaavat paljon, mutta teot antavat vain vähän. 

Hallituksen alkutaival oli kuvaava. Kokoomukset lupaukset tasa-arvotuposta olivat kaunista puhetta vailla katetta. Lopputuloksena oli tehyläisten äärimmäinen vastakkainasettelu porvarihallituksen kanssa. Hallitus valmisteli pikaisesti lain, jolla olisi kyetty keskeyttämään työtaistelu pakkotoimin. 

                                            *                    *                    *

Kansanvaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa ne, jotka on laitettu vastuuseen, ovat velvollisia etsimään keinot, joilla maailma muuttuu paremmaksi. Parhaillaan on meneillään valmistautuminen seuraaviin eduskuntavaaleihin. Nyt kysytään mistä löytyy se uskottava voima, joka kykenee puheiden ohella sellaisiin tekoihin, joiden johdosta tämä yhteiskunta muuttuu paremmaksi. 

Yhteiskunnallinen tilanne – kasvava pitkäaikaistyöttömyys ja julkisen talouden velka - on nyt sillä tavalla vaativa, että ihmiset eivät enää tahdo sietää suuria sanoja, jotka kantavat tyhjiä lupauksia. Ihmiset odottavat nyt harkittua puhetta, joka esittelee huolellisesti läpiajatellun politiikan. Sellaisen politiikan, joka ratkaisee olemassa olevat ongelmat oikeassa järjestyksessä ja yksi kerrallaan. Ihmiset kaipaavat että ryhdyttäisiin tekemään politiikkaa, joka keskittää voimat sen tekemiseen, mikä on mahdollista eikä sen puhumiseen mikä on mahdotonta. 

Politiikka tarvitsee tavoitteita, jotka ovat ihmisen kokoisia ja ymmärrettäviä. Vaalikentillä voidaan ehkä hetken aikaa lämmitellä suurilla sanoilla jotka piirtävät eteen todellisuuden joka on mahdotonta toteuttaa. Ihmisiä voidaan imarrella houkuttelemalla heidät uskomaan, että Suomi voisi eristäytyä muusta maailmasta. Että voisimme olla kuin irrallinen oravanpesä tai Impivaara johon mikään ikävä tai paha tuolta muualta ulotu. Arkoja kansalaisia voidaan suurien ja tyhjien sanojen keinoin houkutella uskomaan, että Suomelle olisi parasta irrottautua EU:sta. Itsevarmalla esiintymistaidolla voidaan houkutella ihmisiä torjumaan mielestään ilmastonmuutoksen uhka. 

Oman arjen huolten kanssa painivia kansalaisia on myös helppo houkutella ajattelemaan että Suomi voisi irrottautua kansainvälisestä vastuustaan. Että voisimme olla ylpeitä itsestämme vaikka lopettaisimme tyystin kehitysavun antamisen tai pakolaisten vastaanottamisen. Suurilla puheilla voidaan houkutella kansalaisia uskomaan, ettei maailman hädän tarvitse koskettaa meitä. Meitä houkutellaan unohtamaan se tosiasia että silmien sulkeminen Suomen ulkopuolella olevalta hädältä ei ole mahdollista. ”Liity meidän joukkoomme, autamme sinua sulkemaan silmät ikäviltä tosiasioilta”, tuntuu olevan joidenkin vaalilupaus. 

                                            *                    *                    *

Eilen julkaistun gallupin mukaan Perussuomalasisten kannatuksen kasvu jatkuu. Vaikka paineet meitä kohtaan kasvavat, minusta on tärkeätä, että me emme lähde kilpailemaan äänestäjistä heidän keinoillaan. On selvää, että perussuomalaisista ei tule päähallituspuoluetta vaikka hallitukseen pääsisivätkin. He eivät joudu kantamaan vastuuta omista puheistaan sillä tavoin kuin me omistamme. Me emme tule pärjäämään vaaleissa, sillä että omaksumme heidän puhetapansa. Me emme pärjää vaaleissa myöskään sillä että omaksumme heidän poliittisen ohjelmansa jossa Suomi eristäytyy muusta maailmasta. 

Sosialidemokraattinen puolue Suomessa on osa kansainvälistä sosialidemokraattista liikettä. Se on eri liike kuin se, johon Ranskan presidentti kuuluu. Sarkozy kannattaa romanien karkottamista Ranskan ulkopuolelle siitä huolimatta että nämä ovat EU-maan kansalaisia. Sarkozy ei ole sosialidemokraatti. Me emme ole lähteneet ajamaan kerjäämisen kieltoa Suomeen. Aloite on syntynyt kokoomuksen piirissä. Meistä on riittävää, että poliisi puuttuu häiritsevään kerjäämiseen ja sen liepeillä mahdollisesti tapahtuvaan ihmiskauppaan. Sosialidemokraatit eivät ole Kokoomus. 

Me torjumme kahdet työmarkkinat Suomessa. Suomessa on paljon ulkomaalaista työvoimaa, pääosin Euroopan Unionin alueelta. Tämä on oikein ja Suomen tekemien sopimusten mukaista kunhan työnantajat huolehtivat siitä, että työsuhteen osalta noudatetaan voimassaolevia lakeja ja asetuksia. Me tahdomme, että viranomaisvalvontaa erityisesti rakennustyömailla lisätään ja että kehitetään menetelmiä sen varmistamiseksi että lähetettyjä työntekijöitä kohdellaan yhytä hyvin kuin suomalaisia työntekijöitä. 

Joillekin aloille tarvitsemme työvoimaa myös EU / ETA maiden ulkopuolelta. Mutta ei ole järkevää kutsua tänne työntekijöitä sellaisille aloille, joilla meillä jo muutenkin on suomalaistaustaisia ja ulkomaalaistaustaisia työttömiä. Työmarkkinoilla tarvitaan vapautta mutta myös harkittua säätelyä kun halpatyövoimaa houkutellaan Suomeen. 

Sosialidemokraatit ovat runsaan vuosisadan aikana kyenneet sekä kuvittelemaan paremman yhteiskunnan että muuttamaan yhteiskuntaa paremmaksi. Me olemme puhuneet ihanteista ja arvoista, olemme asettaneet kauaskantoisia tavoitteita ja päämääriä. Ja olemme tehneet käytännön politiikkaa, joka on ollut näiden kuvitelmien, tavoitteiden ja päämäärien suuntaista. 

Suomalainen yhteiskunta on nyt paljon parempi kuin se oli silloin kun SDP aloitti työnsä. Kehitys ei tietenkään ole ollut tasaista. Parhaallakaan politiikalla ei ole kyetty tasoittamaan niitä vaihteluita, joiden syytä ovat olleet pitkälti maamme rajojen ulkopuolella. Taloussuhdanteet, sota, poliittisten ja taloudellisten järjestelmien muutokset lähialueillamme ja Euroopassa sekä kansainvälinen energiahinnankehitys ovat esimerkkejä asioista, joihin emme ole voineet paljoa vaikuttaa. 

Silloin kun olemme olleet parlamentaarisessa oppositiossa, mahdollisuudet vaikuttavan politiikan tekemiseen ovat olleet olennaisesti heikommat. Oppositiona olemme tehtävämme mukaisesti haastaneet hallitusta. Olemme nostaneet epäkohtia keskusteluun ja vaatineet parempia perusteluja. Olemme tällä kaudella esittäneet omia vaihtoehtojamme esimerkiksi joka vuosi tekemässämme vaihtoehtobudjetissa. Toisin kuin eräät muut oppositiopuolueet, me olemme nähneet vaivaa sen eteen, että vaihtoehtobudjettimme olisi realistinen, todellisuudentajuinen ja periaatteessa valmis toimeen pantavaksi. Vaikka olemme oppositiossa, emme ole antaneet itsellemme lupaa kuvitella että raha kasvaa puussa. 

                                            *                    *                    *

Suomi on tullut paremmaksi, mutta ei ole valmis. Juuri nyt me näemme niin että tulevalla vaalikaudella politiikan tärkein tehtävä on työllisyyden vahvistaminen. Tämän hetken tilanteessa on hyviä viitteitä siitä, että sekä rakentaminen että vientiteollisuus elpyvät ja uusia työmahdollisuuksia syntyy. Samaan aikaan kuitenkin nuorisotyöttömyys on edelleen hälyttävän korkealla ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Tämä kehitys aiheuttaa syvenevää epävarmuutta toimeentulosta näille ihmisille ja näihin koteihin. 

Työllisyyden vahvistaminen on ratkaisevaa paitsi työttömien myös koko valtiontalouden kannalta. Verotuloja tarvitaan kipeästi kun ennätysvauhdilla kertynyttä velkaa aletaan maksaa pois. Velan maksukyky riippuu olennaisesti talouden kasvuvauhdista ja työllisyyden paranemisesta. Optimistisimmat ennusteet puhuvat 3-4 %:n kasvuvauhdista. Tällainen vauhti ei kuitenkaan ole mitenkään varmaa, koska Yhdysvaltain talous- ja työllisyystilanne on vielä perin epävakaalla mallilla. 

SDP haluaa kulkea kansalaisten rinnalle kun maata nostetaan uuteen vaurauteen taantuman jälkeen. Me teemme päättäväistä poliittista työtä, jotta verotusta muutettaisiin oikeudenmukaisemmaksi. Olemme samaa mieltä kansalaisten kanssa siitä, että pääomatulot pitäisi laittaa samalle viivalle tavanomaisten palkka- ja eläketulojen kanssa. Olemme sitoutuneet pääomatulojen verotuksen korottamiseen. Me haluamme että progressiivinen verotus koskee myös pääomatuloja. 

Kun olimme hallitusvastuussa, me olimme mukana alentamassa palkansaajien verotusta. Se oli osa sitä politiikkaa, joka todistettavasti silloisessa tilanteessa piti yllä kasvua ja synnytti uusia työpaikkoja. Veropolitiikka oli osa kolmikantaista sopimuspolitiikkaa, jossa työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen maltillisista palkankorotuksista. Veropolitiikalla pyrittiin hidastamaan suomalaisen työn hinnan nousua jotta meillä valmistetut tuotteet pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa tämä vaihe merkitsi keskiluokan ostovoiman tasaista kehitystä. Väitteet siitä, että SDP olisi hylännyt palkansaajat tai keskiluokan, ovat vailla pohjaa. Tällä vaalikaudella SDP on hartiavoimin ja huolellisesti punnituin puheenvuoroin vastustanut hallituksen yritystä korottaa vanhuuseläkeiän alarajaa. Suurista puolueista ainoastaan me kykenimme aidosti eläytymään keskiluokan huoleen. Me pidämme tärkeänä työurien pidentämisen tavoitetta. Mutta katsomme, että ongelma ei voida ratkaista niin että lisätään palkansaajan työkuormaa pakollisilla lisävuosilla. Palkansaajien, tuon laajan keskiluokan kuormaa pitää vähentää niin että työoloja, johtamista. täydennyskoulutusta ja organisaatioita kehitetään niin että terveys ja jaksaminen kohenevat. SDP ymmärtää keskiluokan huolet ja ottaa ne vakavasti. 

Otamme vakavasti myös palkansaajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden, tuon laajan keskiluokan, kasvavan huolen joka liittyy työelämän epävarmuuteen. Meidän mielestämme on välttämätöntä, että työmarkkinaosapuolten kesken vahvistetaan luottamusta, jonka pohjalta lisätään työntekijöiden kykyä selviytyä tuotannon suhdannevaihteluiden keskellä. Ei ole kenenkään etu että korkean osaamisen omaavat henkilöt joutuvat työelämästä pysyvästi sivuraiteelle, jolloin koko osaaminen menetetään. Valtiovallan rooli erilaisten muutosturvaelementtien rakentamisessa työelämään on keskeinen. 

Viime eduskuntavaaleihin menimme ohjelmalla, joka sisälsi tekoja niiden hyväksi, jotka ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa. Pitkän kasvun jälkeisessä hyvässä taloustilanteessa me sanoimme laittavamme rahaa vanhustenhuoltoon, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja vähimmäisturvan vahvistamiseen 1,5 miljardia enemmän kuin muut suuret puolueet. Tämä oli rohkea, mutta harkittu linjaus. Me katsoimme, että on aika parantaa niiden asemaa jotka taloudellisen kasvun kaudella ovat jääneet muista selvästi jälkeen. Meidän mielestämme tämä oli oikeudenmukaisuuskysymys. 

Vaalikauden aikana olemme omassa vaihtoehdossamme esittäneet kuntien talouden vahvistamiseen merkittävästi enemmän valtionosuuksia kuin hallitus. Nämä esitykset ovat olleet johdonmukaista jatkoa edellisessä vaaliohjelmassamme tehdylle oikeudenmukaisuuslinjaukselle. Tiedämme että monissa kunnissa on edelleen vakavia puutteita vanhustenhuollon, sosiaalipalvelujen sekä terveydenhuollon puolella. Laatusuositukset eivät toteudu, koska rahaa niiden toteuttamiseen ei ole. Samanlainen ristiriita istuu opetuspuolella, kun luokkakokojen pienentämiseen ei kaikkialla ole taloudellisia mahdollisuuksia. 

Teemme politiikkaa, jonka tarkoituksena on luoda parempi maailma. Politiikkaa tehdessämme emme ajattele vain laajaa keskiluokkaa, sitä joka tekee työtä ja maksaa suurimmat verot. Ajattelemme myös niitä jotka ovat pienen työeläkkeen tai kansaneläkkeen varassa. Hallituksen päätöstä takuueläkkeestä me olemme tervehtineet ilolla. Kaikkein pienituloisimpien, kansaneläkeläisten ja pienimmillä työeläkkeillä olevien tilanne helpottuu jonkin verran. Takuueläkettä voi pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisena. 

Olemme halunneet helpottaa pienituloisimpien asemaa keventämällä heidän verotustaan. Toistuvasti olemme sanoneet että meistä olisi oikeudenmukaista, että kunnallisverotuksen perusvähennys nostettaisiin 3000 euron tasolle. Koko ajan olemme tunnistaneet myös tarpeen korottaa perusturvan tasoa, asumistukeen, työmarkkinatukeen ja toimeentulotukeen liittyvillä tarkistuksilla. 

                                            *                    *                    *

Sosialidemokraatit eivät suostu asettamaan pienituloisia ja keskiluokkaa vastakkain. Me ajattelemme että hyvinvointi syntyy lopulta yhteisin ponnistuksin. Mutta maailma ei ole sillä tavalla tasa-arvoinen, että kaikille löytyisi samanlainen mahdollisuus, yhtä hyvät lähtökohdat tai synnyinlahjat tai suotuisa elämän kulku. Toisille avautuu suuremmat mahdollisuudet työn tekoon ja ponnisteluun itsensä, perheensä ja yhteiskunnan hyväksi. Joidenkin kohdalla nämä mahdollisuudet jäävät ilman omaa syytä kovin pieniksi. Joku menettää yllättäen mahdollisuutensa. Joku toinen ei niitä koskaan edes saa. 

Keskiluokka muodostuu niistä, jotka ovat saaneet paljon myönteisiä mahdollisuuksia ja jotka ovat osanneet niitä käyttää. On hyvä, että meillä on laaja keskiluokka, koska heidän osanaan on kantaa tätä yhteiskuntaa suhdanteesta toiseen niin että taloudellinen perusta on olemassa. Merkittävä osa keskiluokasta on ammatinharjoittajia, yksinyrittäjiä tai pk sektorilla toimivia työllistäviä yrityksiä. Ja hekin ovat niitä joille löytyi mahdollisuus työn tekemiseen ja hyvinvoinnin luomiseen itselleen ja läheisilleen ja yhteiskunnalle. 

Sosiaalidemokraattien mielestä oikeudenmukaista on että työstä palkitaan. Oikeudenmukaista on myös, että yrittäjällä on mahdollisuus menestymiseen kun hänen riskinottoaan kohtuullisesti tuetaan. Tiedämme, että työ tuottaa myös muuta yhteiskunnallista hyvää kuin toimeentulon ja verot. Työ rytmittää elämää, ylläpitää yhteisöllisyyttä ja parhaimmillaan antaa henkisiä sisältöjä ja syviä merkityksiä elämiseen itseensä. Siksi sosialidemokraatit korostavat johdonmukaisesti että työn roolia kaiken sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin kivijalkana. 

                                            *                    *                    *

Lopuksi. Sosialidemokraattinen liike ovat syntyneet yhteiskunnallisen tasa-arvon ihanteista. Tämä ihanne voi kuulostaa kuluneelta ja näyttää harmaalta. Mutta tasa-arvon ihanne on tuonut johdonmukaisuutta politiikkaamme ja tuo sitä jatkossakin. 

Miksi tasa-arvo on niin tärkeä tavoite? Siksi että tämän maailman todellisuus on vapaana hyrrätessään enimmäkseen epätasa-arvoa synnyttävä. Vain kuolema on tasa-arvoistavana tekijänä, ellei inhimillinen yhteisö, sivistys ja kulttuuri tuota yhteisillä päätöksillä tasa-arvoa. 

Biologiasta tiedämme, että luonnonvalinta toimii vahvemman ehdoilla. Kaupankäynnistä tiedämme että vaikka jokin näkymätön käsi olisikin markkinoita ohjaamassa, ei tuo käsi tuottanut mitään varmuutta toimeentulosta tehtaan työläiselle ennen kuin työväki oppi käyttämään joukkovoimaa. 

Tarvitaan siis jatkuvaa työtä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolesta, koska se on koko ajan uhattuna. Poliittinen oikeisto korostaa yksilön valinnanvapautta. Tämä onkin tärkeä perusarvo, mutta on tarkoin seurattava mihin yksilön valinnanvapauden korostaminen milloinkin johtaa. Silloin kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai koululaitosta, on vaarana että yksilön valinnanvapauden korostaminen johtaa kustannusten kasvuun, toiminnan suunnittelemattomuuteen ja epätasaiseen laatuun. Kun resurssit ovat rajalliset, valinnanvapaus voi johtaa siihen että ne jotka ovat voimakkaimpia, saavat suurimman osan resursseista käyttöönsä. Hitaammat jäävät nuolemaan näppejään. 

Tasa-arvon ihanne antaa sosialidemokraattien työlle edelleen hyvän perustan. Niin kauan kuin meillä on tallessa omat arvomme, meille ei ole syytä paniikkiin. Me jatkamme tästä. Mitään väestöryhmää unohtamatta, oikeudenmukaisesti, liikoja lupailematta mutta parhaamme tehden.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu