Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Sukupuolten tasa-arvo työelämässä

18.11.2010

Puhe valtioneuvoston selonteko miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (VNS 7/2010 vp) lähetekeskustelu

Arvoisa puhemies! Ed. Mieto kuvasi hyvällä tavalla sitä, miten urheilu on ollut ja on edelleenkin sellainen instituutio, jossa sukupuolten tasa-arvo on hyvin vahvasti läsnä. Näin varmasti on. Samaa ei voi sanoa siitä historiasta, mikä on esimerkiksi luterilaisella kirkolla, jonka parissa olen tehnyt aika pitkän uran. Mutta kehitystä on tapahtunut siellä hyvään suuntaan. Oma kokemukseni miehenä siitä, kun sukupuolten tasa-arvo edistyy, on, että se on myös miehelle hyvin vapauttavaa. Muistan, että kun naisten pappeus toteutui, se merkitsi miesten pappeuden kannalta oikeastaan myös sitä, että samalla kun mahdollistettiin naisten pappeus, niin mahdollistettiin miesten pappeus. Mies lakkasi olemasta ikään kuin sukupuolineutraali olio, jonka tehtävät olivat ne papin tehtävät. Naisten tuleminen rinnalle vahvisti myös miehen identiteettiä niissä tehtävissä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsikirjoitukseen. 

Porvarihallituksen kiitosta ansaitseviin hankkeisiin kuuluu mielestäni nyt käsillä olevan selonteon aikaansaaminen - kiitos vain ministerillekin siitä! Suomihan on pitkään kuulunut yhtenä jäsenenä Pohjoismaiden joukkoon, joiden maiden keskeisiä kansainvälisissä vertailuissa esiin nousevia piirteitä ovat parlamentaarinen demokratia ja naisten ja miesten tasa-arvoisuuden periaatteellinen tunnustaminen tavoitteena. 

Vaikka sukupuolten tasa-arvo on tavoitteena verrattain kauan yleisesti tunnustettu, on matkaa tasa-arvon edistämisessä tehty joissakin kohdin varsin verkkaisesti. Sukupuolten välisen tasa-arvon uusimpia näkyviä ja siksi myös suuntaa-antavia ja kannustavia merkkejä on tältä vuosituhannelta useita. Uudella vuosituhannella Suomi sai ensimmäisen naispuolisen tasavallan presidentin, pääministerin ja vihdoin viimein luterilainen kirkkomme sai ensimmäisen naispuolisen piispan. Eikä sovi unohtaa sitäkään, että viime eduskuntavaalien jälkeen maahan muodostui ensimmäistä kertaa hallitus, jossa naispuoliset ministerit olivat enemmistönä. Sukupuolten tasa-arvon kannalta odotamme tietysti sitä päivää, johon tuossa selonteossakin viitataan, jolloin nainen ottaa paikkansa ensimmäisenä valtiovarainministerinä. 

Sukupuolten tasa-arvon edistämistä on tietysti katsottava monesta näkökulmasta. Edellä olen katsonut asiaa naisten yhteiskunnallisen aseman vahvistumisen kannalta. Tähän näkökulmaan liittyy kysymys naisten ja miesten palkkaeroista. Kyse on paljon syvällisemmin rakenteellisesta asiasta kuin vain siitä, että samasta työstä pitää saada samanlainen palkka. 

Palkkoihin jaettavissa oleva raha syntyy erilaisilla tavoilla. Osa rahasta syntyy yritystoiminnan ja siellä tapahtuvan tuotannon ja myynnin kautta. Kun tuottavuus paranee, se näkyy parempana myyntinä ja palkanmaksuvaraa syntyy. Suuri osa työstä tapahtuu kuitenkin julkisella sektorilla yhteiskunnassamme, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustoimessa. Tämän työn tuottavuuden nousu ei johda myynnin kasvuun ja voittojen kasvuun siten kuin tavaratuotannossa tai palvelutuotannossa markkinoilla. Raha palkkoihin ei tule myynnistä vaan julkisen työnantajan lakisääteisen tehtävän perusteella. Paineet julkisen talouden tiukkaan budjetointiin pakottavat pitämään palkat niin matalina kuin suinkin, siltähän se tietysti näyttää näistä, jotka niitä palkkoja saavat. 

Suomalainen yhteiskunta on sillä tavalla sukupuolittunut, että naisten osuus työvoimasta korostuu niillä aloilla, joilla palkkakehitys edellä todetuista syistä on hidasta. Tätä rakenteellista epätasapainoa on pyritty korjaamaan monin tavoin. Tyttöjä on houkuteltu perinteisille miesvaltaisille aloille ja poikia puolestaan hoiva-alalle. Tässä on vielä paljon tehtävää. 

Toisena keinona sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ovat työmarkkinaosapuolet aika ajoin kyenneet pääsemään neuvottelutulokseen palkkauksen kehittämiseen liittyvistä tasa-arvoeristä. Omasta puolestani toivon, että tämä mahdollisuus pidettäisiin jatkossakin mielessä ja ponnisteltaisiin, että sitä voitaisiin toteuttaa tarmokkaammin. Kysehän on yhdenlaisesta solidaarisuudesta, jolla korjataan yhteiskunnan rakenteellisia vääristymiä. 

Sukupuolten tasa-arvoa tulee tarkastella myös miesten aseman parantamisen näkökulmasta. Suomalaisessa yhteiskunnassa miesten päihdeongelmat, väkivallan kohteeksi joutumisen uhka, rikollisuus ja vankilatuomiot sekä kuolleisuus, varhaisempi kuolleisuus, on selvästi korkeampaa kuin naisten. Mistä kaikesta nämä suuret erot johtuvat, on monitahoinen kysymys vastattavaksi. Taustalla lienee tekijöitä, joihin on vaikeaa ellei ylivoimaista vaikuttaa. On kuitenkin selvää, että miesten suhteellisesti heikon aseman syinä on myös sellaisia tekijöitä, joihin voidaan lainsäädännöllä, resurssien uudella suuntaamisella ja tutkimukseen perustuvilla toimenpideohjelmilla vaikuttaa. 

Arvoisa puhemies! Hallitus nostaa selonteossaan laajasti esiin tasa-arvopolitiikan haasteita. Työssä käyvän suomalaisen kannalta jatkuvasti elävä kysymys on perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen. Näyttää siltä, että erityisesti nuoret naiset kantavat kohtuutonta taakkaa silloin, kun työelämä ei jousta perhe-elämän usein yllättävien haasteiden vaatimalla tavalla. Hallituksen olisikin yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa etsittävä hyvin päättäväisesti sellaisia pelisääntöjä, joiden puitteissa työssäkäynti voisi toteutua nykyistä joustavammin siten, että tämän joustamisen lähtökohtana olisivat työntekijän ja hänen perheensä tilanteet ja tarpeet. Tässä odottaisin hallitukselta voimakasta aloitteellisuutta. Hyvinvoiva työntekijä on työnantajankin etu. 

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu